Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
Pitäs tehdä kylmästä piharakennuksesta puolilämmintä työskentelytilaa. Lattiana maavaranen betonilaatta jossa ainakin alkuperästen rakennekuvien mukaan pitäs olla 50mm styrox ja muovi alla, runkorakenne puuta. Tekisittekö eristyksen normaalin nykyaikasen tavan mukaan höyrynsulkumuovilla ja esimerkiksi kivivillalla&tuulensuojalevyillä, vaiko muovin sijaan jollain luonnonmukasemmilla hengittävillä materiaaleilla ja kosteudenhallinnan kosteuden mukaan säätyvällä poistopuhaltimella? Ei ole itellä kokemusta noista hengittävistä materiaaleista joten mimmoset materiaalipaksuudet vois tulla kyseeseen ja mitkä ois hinta/laatu-suhteeltaan hyviksi todettuja tuotteita homman hoitamiseen?
Minä tekisin taas ihan toisinpäin koska ilmeisesti sisäpuolelta näkyy runko ja ulkovuori suoraan vai onko tuulensuojalevy?
Jos näkyy suoraan ulkovuori niin sen paksuisella urtsi tai styrox eristeellä että sen ja ulkonseinän väliin jää min.20mm rako, levy kiinni ympäriinsä urtsilla ja tämän päälle voi läntätä vaikka kipsilevyn tai minkä tahansa suoraan.
Eriste hieman kalliimpi mutta toisaalta tehokkaampi eriste ja ei tarvitse tuulensuojien yms. kanssa pulata.
Jos on tls-levy ja sen alla tuuletusväli niin sitten länttää villan ja muovin tai paperin jos muovia pelkää.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Minä tekisin taas ihan toisinpäin koska ilmeisesti sisäpuolelta näkyy runko ja ulkovuori suoraan vai onko tuulensuojalevy?
Jos näkyy suoraan ulkovuori niin sen paksuisella urtsi tai styrox eristeellä että sen ja ulkonseinän väliin jää min.20mm rako, levy kiinni ympäriinsä urtsilla ja tämän päälle voi läntätä vaikka kipsilevyn tai minkä tahansa suoraan.
Eriste hieman kalliimpi mutta toisaalta tehokkaampi eriste ja ei tarvitse tuulensuojien yms. kanssa pulata.
Jos on tls-levy ja sen alla tuuletusväli niin sitten länttää villan ja muovin tai paperin jos muovia pelkää.
Juuri noin eli sisäpuolelta näkyy runko ja ulkolaudotus suoraan, ei ole tuulensuojia aikanaan asennettu.

Tarkotus oli, että olisin käyttäny ulkolaudotuksen irrallaan, läntänny tuulensuojat runkotolppiin ja sitten ulkolaudotus takasin tuuletusrimojen kera. Mitenkä tuo uretaani toimii kun se ei ime kosteutta, mutta sopivissa oloissa varmasti kuitenkin kondensoituu siihen pintaan ja valuu sitten alas. Jos kipsilevy on sisäpuolella suoraan kiinni uretaanilevyssä niin kosteushan imeytyy siihen kipsiin ja pehmentää sen, vai tartteeko uretaani olla normaalia seinärakennetta paksumpi jotta kondensoituu vaan ulkopuolelle? Sisäpuolen sähkövetoja ajatellen oli tarkotus tehdä muovin/muun höyrysulun ja kipsilevyjen väliin koolaus, sitä voinee käyttää myös noiden uretaanimateriaalien kanssa?
 
Juuri noin eli sisäpuolelta näkyy runko ja ulkolaudotus suoraan, ei ole tuulensuojia aikanaan asennettu.

Tarkotus oli, että olisin käyttäny ulkolaudotuksen irrallaan, läntänny tuulensuojat runkotolppiin ja sitten ulkolaudotus takasin tuuletusrimojen kera. Mitenkä tuo uretaani toimii kun se ei ime kosteutta, mutta sopivissa oloissa varmasti kuitenkin kondensoituu siihen pintaan ja valuu sitten alas. Jos kipsilevy on sisäpuolella suoraan kiinni uretaanilevyssä niin kosteushan imeytyy siihen kipsiin ja pehmentää sen, vai tartteeko uretaani olla normaalia seinärakennetta paksumpi jotta kondensoituu vaan ulkopuolelle? Sisäpuolen sähkövetoja ajatellen oli tarkotus tehdä muovin/muun höyrysulun ja kipsilevyjen väliin koolaus, sitä voinee käyttää myös noiden uretaanimateriaalien kanssa?
Urtsilevyjä on myös sellaisia joissa on valmiiksi kipsilevy kiinni mutta ne on tarkoitettu pintaan esim. lisäeristeeksi.
Siinä vaiheessa jos vettä kondensoituu sisäpuolella johonkin pintaan on jossain mennyt jotain pahasti pieleen.
 
Työskentelytilan seiniin tulee helposti kiinniteltyä kaikenlaisia hyllyjä, telineitä yms, höyrynsulkua on varjeltava.
Omassa verstaassani on 150mm kivivillaa ilman höyrynsulkua, edelliset omistajat piti tilaa kylmänä ja minä puolilämpimänä. Rakennus on 18v ikäinen, ei havaittavia vaurioita. Talvella sisäpuolen lämpö ajaa kesällä villaan jääneet kosteudet ulos, tämä on toiminut Suomen olosuhteissa jo vuosikymmeniä näillä ohuemmilla eristepaksuuksilla.

Käyttäjä "narunpätkä" kirjaili urtsin tai styroxin olevan tehokkaampi eriste. Uretaanilevyjä on erilaisia.
Listataanpa peruseristeiden lämmönjohtavuuksia.
EPS 100 lattia 0,036 W/mK
Finnfoam FL-300 0,037 W/mK
Isover KL-37 0,037 W/mK
Paroc extra 0,036 W/mK

Eli kaikkien eristävyydet samaa luokkaa. Joka valmistajalta löytyy parempaakin, mutta nämä lienevät ne yleisimmät perustuotteet. Vertailuna FF-PIR 0,022 W/mK, joka on eristepaksuuden tarve huomioiden noin kaksi kertaa kalliimpaa per seinäneliö (stetson-harrison -vakio).
 
Työskentelytilan seiniin tulee helposti kiinniteltyä kaikenlaisia hyllyjä, telineitä yms, höyrynsulkua on varjeltava.
Omassa verstaassani on 150mm kivivillaa ilman höyrynsulkua, edelliset omistajat piti tilaa kylmänä ja minä puolilämpimänä. Rakennus on 18v ikäinen, ei havaittavia vaurioita. Talvella sisäpuolen lämpö ajaa kesällä villaan jääneet kosteudet ulos, tämä on toiminut Suomen olosuhteissa jo vuosikymmeniä näillä ohuemmilla eristepaksuuksilla.

Käyttäjä "narunpätkä" kirjaili urtsin tai styroxin olevan tehokkaampi eriste. Uretaanilevyjä on erilaisia.
Listataanpa peruseristeiden lämmönjohtavuuksia.
EPS 100 lattia 0,036 W/mK
Finnfoam FL-300 0,037 W/mK
Isover KL-37 0,037 W/mK
Paroc extra 0,036 W/mK

Eli kaikkien eristävyydet samaa luokkaa. Joka valmistajalta löytyy parempaakin, mutta nämä lienevät ne yleisimmät perustuotteet. Vertailuna FF-PIR 0,022 W/mK, joka on eristepaksuuden tarve huomioiden noin kaksi kertaa kalliimpaa per seinäneliö (stetson-harrison -vakio).
Levyeristeet vs. kivi, lasi tai selluvilla.
Pirissä tulee parempi arvo molemminpuolin olevasta alumiinista.
 
En ole alumiinikalvon vaikutuksesta lambdaan ihan vakuuttunut, vaikka heijastus lienee päivänselvää. Esim kingspanin tuotteista therma tr26 on alumiinillinen ja therma tw58 alumiiniton, molemmilla sama 0,022. Yhtä kaikki, asennuksessa ne suurimmat vuodot tulee. Mullakin yksi katon nurkka on melkein aina lumeton, on vaan niin hankalassa paikassa korjata
 
En ole alumiinikalvon vaikutuksesta lambdaan ihan vakuuttunut, vaikka heijastus lienee päivänselvää. Esim kingspanin tuotteista therma tr26 on alumiinillinen ja therma tw58 alumiiniton, molemmilla sama 0,022. Yhtä kaikki, asennuksessa ne suurimmat vuodot tulee. Mullakin yksi katon nurkka on melkein aina lumeton, on vaan niin hankalassa paikassa korjata
Joskus luin jostain että esim. alumiinipaperi vastaisi 50mm paksuista villaeristettä, en tiedä oliko mutua vai tutkittua mutta kaipa sillä joku termospullon heijastava vaikutus on ainakin jossain määrin.
Tiiveys se se tärkeämpi tekijä kuten mainitsitkin.
 
Styroxin pinnoituksesta kokemuksia?
Ajattelin tehdä lasipöydän jalat olkkariin kun tuota eps-levyä sattuu olemaan ja on vieläpä kaksikymmentäsenttiä paksua niin saa jämäkän näköiset mutta ei mitään painavat jalat kun lasilevy on jo vanhasta pöydästä.
Ajatuksena oli siis hieman kovempi pinta ettei joka raapasusta lennä styroxipalloja pitkin kämppää.
 
Ajattelin saumata huomenna varsin karkeapintaisen laatoituksen tuulikaapissa, eli siis kuiva tila kyseessä. Nyt jo etukäteen vähän mietityttää että miten hyvin saumauslaastin saa siivottua karheasta pinnasta pois ennenkuin se jämähtää siihen. Onko kenelläkään antaa käytännön vinkkejä? Sellainen tuli mieleen että jos leveällä maalarinteipillä suojaisin laattojen reunat ja poistaisin teipit saumauksen jälkeen. Onko jotain syytä, miksi tämä on huono idea vai kannattaako niin tehdä?
 
Ajattelin saumata huomenna varsin karkeapintaisen laatoituksen tuulikaapissa, eli siis kuiva tila kyseessä. Nyt jo etukäteen vähän mietityttää että miten hyvin saumauslaastin saa siivottua karheasta pinnasta pois ennenkuin se jämähtää siihen. Onko kenelläkään antaa käytännön vinkkejä? Sellainen tuli mieleen että jos leveällä maalarinteipillä suojaisin laattojen reunat ja poistaisin teipit saumauksen jälkeen. Onko jotain syytä, miksi tämä on huono idea vai kannattaako niin tehdä?


Saumaat vaan mahdollisimman siististi sotkematta liikaa. Saumauksen jälkeen peset kosteella sienellä, tiheesti vedellä peset sitä sientä. Ja ku homma on valmis, kuivalla liinalla peset loput jääneet laastit laatoista. Kato vaikka joku video. Mutta teipit saat tosiaan unohtaa kokonaan ei se laasti jää kiinni mihinkää ku peset sen ajois pois.
 
Ajattelin saumata huomenna varsin karkeapintaisen laatoituksen tuulikaapissa, eli siis kuiva tila kyseessä. Nyt jo etukäteen vähän mietityttää että miten hyvin saumauslaastin saa siivottua karheasta pinnasta pois ennenkuin se jämähtää siihen. Onko kenelläkään antaa käytännön vinkkejä? Sellainen tuli mieleen että jos leveällä maalarinteipillä suojaisin laattojen reunat ja poistaisin teipit saumauksen jälkeen. Onko jotain syytä, miksi tämä on huono idea vai kannattaako niin tehdä?
Saatavilla on suoja-ainetta siihen, mulla meni kylppärin lattia vituiksi kun karheaan laattaan jämähti saumalaasti kiinni vaikka kuinka pesin.
Lisäksi tummissa saumalaasteissa tahtoo mennä väri vaaleaksi kun oikein paljon pesee saumauksen jälkeen.
 
Noh tuotaniin sanonpahan vaan että oon laatottanu tuhansia neliöitä ja saumannu eikä ongelmia pesuissa eikä laatan värjäytymisessä, poislukien epoksisaumauslaasti minkä jouduinki sitte lopuksi pesemään hiomatahnalla ja autonkiillotuskoneella. Ei se oikeesti vaikeeta oo, sitä saumaa vaan ei pestä niin raakasti ku sitä laattaa, missä sitä ainetta on, ja se sienen pesu ja pesuveden vaihto on tärkeää joka välissä. Ja lopuksi ku se vähäinen jäänyt sauma aine kuivuu siihen laattaan, niin tosiaan kuivalla liinalla hankaamalla lähtee loputki. Ja kuivuminen ei tarkota seuraavaa päivää, vaan heti ku se alkaa näkyä kuivuneena siinä.
Älä turhaa jännitä, et sä saa sitä pilattua ku vaan teet huolellisesti etkä hätäile!
 
No sellaista asiaa remppaamisessa ei olekaan, mitä minä en osaisi pilata jollain tavalla. :D Mutta huomenna sitten nähdään miten käy. Voisikohan sitä saumalaastia jotenkin pursottimella tai ruiskulla tunkea sinne saumaan :hyper:
 
No sellaista asiaa remppaamisessa ei olekaan, mitä minä en osaisi pilata jollain tavalla. :D Mutta huomenna sitten nähdään miten käy. Voisikohan sitä saumalaastia jotenkin pursottimella tai ruiskulla tunkea sinne saumaan :hyper:


Eeeeii katot videon, teet niinku siinä tehdään ja peset niinku ohjeistin sua. Ei saa pelätä liikaa, virheistä oppii jos niitä tulee, ja ilman niitä sä et koskaa opi. Jos sä sen pilaat, niin rautakaupat myy myrkkyjä joilla sen saa pois pestyä.
 
Jep, katot youtubesta esmes viteon, niin näppäränä naisena hoidat kyllä homman.

Ei todellakaan oo rakettitiedettä. Muutamalla eri pinnan saumauksella opit homman jo niin, että tiedät koska on esim sauma sopivan kuiva aloittaa pesu. Tai no, jotkut ei opi ikinä, mutta käsittääkseni olet näppärämpi nainen, kuin keskivertomies. Joten, ei hätää.
 
Noniin, saumattu on. Katsoin useammankin videon, tosin niissä kaikissa oli sileä laatta ja saumaajalla todella roskit otteet - paljon laastia, paljon vettä, laasti lähti tuosta noin vain pois jne. Huomasin sitten kyllä itse että ei siitä touhusta tullut mitään kun koitti läästiä sitä paksua kamaa pieniin saumoihin paikallisesti, vaan lopuksi koko lattia oli laastissa. Voisin hiukan avautua tästäkin kokemuksesta mutta sanottakoon vain että oli viimeinen kerta, kun laatoitan ja saumaan yhtään mitään. Bauhausin myyjä ei tosiaan olisi saanut suostua myymään meille tällaista karheaa laattaa tai mitään laattaa sen puoleen, vaan olisi vain pitänyt käskeä meidät kotiin ja sanoa ettei täällä myydä tuollaisille. Luultavasti tukin koko Tampereen vesijohtoverkon niitä laastisia rättejä pestessä, että terveisiä vain täältä jos huomenna kaupunki tulvii.

Tuolla se laattalattia on nyt kuivumassa. Onneksi on väriltään niin kirjava, ettei välttämättä ulkopuolinen tajua että värjäsin laatalle uuden pinnan laastilla ja jos tuo sauma kuivuu laikukkaaksi, niin sopii vain tyyliin sekin. Sanon sitten, että se on tarkoituksella muodikkaasti industrial style, kuten väitän meidän muidenkin remppamokien kohdalla.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom