Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
Kävin katsomassa kaverin luona niin aika eksoottisen näkönen turvotus kosteudesta. Onko tietoa miksi tuolla tavalla käyttäytyy? Ihan niinkuin harkko olisi todella kostea ja puskee ulospäin maalista. Tuo kohta ei kuitenkaan ole 'vuotanut' vettä, ainoastaan tuolla tavoin pullistanut maalia. Tekeeköhän lateksimaali tuollain jos se ei päästä kosteushöyryjä läpi?

Harkkoseinä, eli ei puuta. Luulen että on eristeharkko, eli SPU tai vast. eristettä välissä. Ainoa tapa joten tuon osaisin selittää on että kosteus/vesi pääsee jotenkin harkon eristettä pitkin alaspäin valumaan, ja jossain katon rajassa pettänyt. Siinäkin tapauksessa näyttää hieman oudolta. Nyt on syksyn aikana ollut todella sateista, ja nekin lumet jotka on tippunu on sulanut.
 

Liitteet

  • IMG_2689.jpg
    IMG_2689.jpg
    1,5 MB · Katsottu: 467
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kävin katsomassa kaverin luona niin aika eksoottisen näkönen turvotus kosteudesta. Onko tietoa miksi tuolla tavalla käyttäytyy? Ihan niinkuin harkko olisi todella kostea ja puskee ulospäin maalista. Tuo kohta ei kuitenkaan ole 'vuotanut' vettä, ainoastaan tuolla tavoin pullistanut maalia. Tekeeköhän lateksimaali tuollain jos se ei päästä kosteushöyryjä läpi?

Harkkoseinä, eli ei puuta. Luulen että on eristeharkko, eli SPU tai vast. eristettä välissä. Ainoa tapa joten tuon osaisin selittää on että kosteus/vesi pääsee jotenkin harkon eristettä pitkin alaspäin valumaan, ja jossain katon rajassa pettänyt. Siinäkin tapauksessa näyttää hieman oudolta. Nyt on syksyn aikana ollut todella sateista, ja nekin lumet jotka on tippunu on sulanut.
Meillä oli kerrostalon ylimmässä kerroksessa vessan katossa samantapainen.
Katolta ei löytynyt mitään syytä että miksi olisi vuotanut ja missään muualla ei sellaista ollut, katosta maalit pois ja uudet tilalle eikä se toistunut.
Nyt muuten tuli mieleen että silloin ei tainnut kukaan edes mitata kosteuksia ennen uusia maaleja, nuo paksulti vedetyt maalit kun kuitenkin pitää tehokkaasti kosteutta.
Em. tuli mieleen että toki syy pitää selvittää mutta jos ei löydy selkeää syytä niin ainakin seurata kosteutta mittarilla.
 
Kävin katsomassa kaverin luona niin aika eksoottisen näkönen turvotus kosteudesta. Onko tietoa miksi tuolla tavalla käyttäytyy? Ihan niinkuin harkko olisi todella kostea ja puskee ulospäin maalista. Tuo kohta ei kuitenkaan ole 'vuotanut' vettä, ainoastaan tuolla tavoin pullistanut maalia. Tekeeköhän lateksimaali tuollain jos se ei päästä kosteushöyryjä läpi?

Harkkoseinä, eli ei puuta. Luulen että on eristeharkko, eli SPU tai vast. eristettä välissä. Ainoa tapa joten tuon osaisin selittää on että kosteus/vesi pääsee jotenkin harkon eristettä pitkin alaspäin valumaan, ja jossain katon rajassa pettänyt. Siinäkin tapauksessa näyttää hieman oudolta. Nyt on syksyn aikana ollut todella sateista, ja nekin lumet jotka on tippunu on sulanut.

Sikäli kun kuvaan on uskominen, niin ensimmäiseksi tarkistelisin ikkunan pellitykset/liittymän runkoon. Kosteus kyllä osaa kapilaarisesti kulkea kaikkiin ilmansuuntiin ja sopivalla tuulella paineen alaisena hyvinkin joutuisasti.
 
Meillä oli kerrostalon ylimmässä kerroksessa vessan katossa samantapainen.
Katolta ei löytynyt mitään syytä että miksi olisi vuotanut ja missään muualla ei sellaista ollut, katosta maalit pois ja uudet tilalle eikä se toistunut.
Nyt muuten tuli mieleen että silloin ei tainnut kukaan edes mitata kosteuksia ennen uusia maaleja, nuo paksulti vedetyt maalit kun kuitenkin pitää tehokkaasti kosteutta.
Em. tuli mieleen että toki syy pitää selvittää mutta jos ei löydy selkeää syytä niin ainakin seurata kosteutta mittarilla.

Sikäli kun kuvaan on uskominen, niin ensimmäiseksi tarkistelisin ikkunan pellitykset/liittymän runkoon. Kosteus kyllä osaa kapilaarisesti kulkea kaikkiin ilmansuuntiin ja sopivalla tuulella paineen alaisena hyvinkin joutuisasti.

Katottiin kosteusmittarilla niin kyllä se kosteampi oli kuin muu seinä. Talon ulkoseinällä näkyy että harkko on hieman ylempää vähän turvonnut, ja puuosat ikkunankohdalta ja hieman ylempää ovat kuluneita, ja siinä on hieman valkoista härmää tai jotain. Sitten en tiedä että onko kosteus tullut puhtaasti ulkoa sisään, varsinkin jos on tuullut kovaa, vai onko se harkko kostea ylhäältä alas siten että se vesi olisi päässyt harkon sisään jostain ylempää, eikä vaan ulkopuolelta.
 
Katottiin kosteusmittarilla niin kyllä se kosteampi oli kuin muu seinä. Talon ulkoseinällä näkyy että harkko on hieman ylempää vähän turvonnut, ja puuosat ikkunankohdalta ja hieman ylempää ovat kuluneita, ja siinä on hieman valkoista härmää tai jotain. Sitten en tiedä että onko kosteus tullut puhtaasti ulkoa sisään, varsinkin jos on tuullut kovaa, vai onko se harkko kostea ylhäältä alas siten että se vesi olisi päässyt harkon sisään jostain ylempää, eikä vaan ulkopuolelta.
Toimiiko tuossa kyseisessä tilassa korvausilman tuonti mitä kautta? Jos on väännetty katosta lautaset kiinni tai ei ole muuta reittiä ilmalle niin se otetaan heikoimman lenkin kautta suoraan rakenteiden läpi, sillon nuo ikkunoiden nurkat on kovilla ja kun imetään väkisin ilmaa sen rakenteen läpi niin tulee myös kosteus siinä samassa. Kun ikkunakarmien puurakenne kerran pääsee vähän kostumaan niin se tuppaa imemään lisää kosteutta itteensä eikä kuivu ennen kuin ongelma ratkastaan. Eli nuo kannattaa tsekata myös samalla kun rapsuttelee sieltä seinän ulkopinnasta kostuneita kerroksia pois jotta se perimmäinen syy löytyy...
 
Toimiiko tuossa kyseisessä tilassa korvausilman tuonti mitä kautta? Jos on väännetty katosta lautaset kiinni tai ei ole muuta reittiä ilmalle niin se otetaan heikoimman lenkin kautta suoraan rakenteiden läpi, sillon nuo ikkunoiden nurkat on kovilla ja kun imetään väkisin ilmaa sen rakenteen läpi niin tulee myös kosteus siinä samassa. Kun ikkunakarmien puurakenne kerran pääsee vähän kostumaan niin se tuppaa imemään lisää kosteutta itteensä eikä kuivu ennen kuin ongelma ratkastaan. Eli nuo kannattaa tsekata myös samalla kun rapsuttelee sieltä seinän ulkopinnasta kostuneita kerroksia pois jotta se perimmäinen syy löytyy...
Tuli mieleen että mitenkäs katto?
Jos on peltikatto niin voiko kondessivesi päästä jostain lorahtamaan tuohon kohtaa, nyt on oikein otolliset kelit olleet juuri siihen.
 
Huoneiston seinät ovat melkein kauttaaltaan sellaisia röpelöpintaisia. Kysymys kuuluu, miten nämä pinnat tasoitetaan jotta uudelleen maalaus onnistuu? Pienen google haun jälkeen löysin 2 vaihtoehtoa.

1. Metallilastalla raaputetaan nämä röpelöt ja sitten pakkelia seinään ja maalaus.
2. Laitetaan tasoite suoraan röpelöitten päälle ja sitten maalaus.
 
Huoneiston seinät ovat melkein kauttaaltaan sellaisia röpelöpintaisia. Kysymys kuuluu, miten nämä pinnat tasoitetaan jotta uudelleen maalaus onnistuu? Pienen google haun jälkeen löysin 2 vaihtoehtoa.

1. Metallilastalla raaputetaan nämä röpelöt ja sitten pakkelia seinään ja maalaus.
2. Laitetaan tasoite suoraan röpelöitten päälle ja sitten maalaus.

Kuva seinästä voisi vielä selventää asiaa. Mutta itse lähtisin ensin rapsuttamaan lastalla ensin epätasaisuudet pois, seuraavaksi voit joutua tekemään jo ensimmäisen hionnan. Pakkelia seinään, hionta ja maalaus. Toista pakkeli ja hionta niin monta kertaa että kehtaat itse katsoa sitä seinää seuraavat 20 vuotta :D Esim työmaavalolla kun valaiset seinän hyvin ja katsot sitä pitkin, havaitset epätaiset kohdat hyvin. Jos seinä on iso ja todella työläästi tasoitettavissa voi olla jopa helpompi vaihtoehto vaihtaa kyprokkilevyt seinään. Betoniseinään ei tietysti auta kun tasoittaminen.
 
20180114_214747.jpg
Kuva seinästä voisi vielä selventää asiaa. Mutta itse lähtisin ensin rapsuttamaan lastalla ensin epätasaisuudet pois, seuraavaksi voit joutua tekemään jo ensimmäisen hionnan. Pakkelia seinään, hionta ja maalaus. Toista pakkeli ja hionta niin monta kertaa että kehtaat itse katsoa sitä seinää seuraavat 20 vuotta :D Esim työmaavalolla kun valaiset seinän hyvin ja katsot sitä pitkin, havaitset epätaiset kohdat hyvin. Jos seinä on iso ja todella työläästi tasoitettavissa voi olla jopa helpompi vaihtoehto vaihtaa kyprokkilevyt seinään. Betoniseinään ei tietysti auta kun tasoittaminen.

Betoniseinä tietenkin kyseessä. Ohessa kuva omasta katosta jossa kanssa tuota röpelöä, mutta ei niin suuressa määrin. Seinässä sellaisia korkeampia nypyköitä.
 
Ylitasotus kipsilevytasotteella leveällä liipillä. Perään hionta.

Valoo seinän suuntasesti niin näät kaikki kohoumat ja montut.

Ammattilainen tasottaa kerran, maks kaks ja kokematon useamman.

Jälki on ihan sitä millanen silmä sulla on käytännön hommiin. Aikaa menee vaan pidempään kun kokeneemmalla.

"Ammattilaisia" on työmaat täynnä ja välillä sitä miettii, että millä tuokin palkkansa saa.
 
"Ammattilaisia" on työmaat täynnä ja välillä sitä miettii, että millä tuokin palkkansa saa.

Juu, näitä työnäytteitä omalla kämpällä katsellessa tulee miettineeksi, että minä konttorirottana tein alkuperäisen siistimmin...
 
On ammattilaisia ja "ammattilaisia". Itse tehden taas saa sitä, mitä tuppaa tulemaan.
Tavallista yritetään mutta priimaa tuppaa tulemaan?
Tasoitushommat on jotain sellaista mitä en ole koskaan oppinut tekemään vaikka kuinka koittanut, ihan sama mikä tasoitettava niin minun jäljiltä on todennäköisesti epätasaisempi kuin ennen tasoitusta. Jopa edellisen päivän kännien tasoitus menee kovemmaksi kuin alkuperäinen.
 
Ylitasotus kipsilevytasotteella leveällä liipillä. Perään hionta.

Valoo seinän suuntasesti niin näät kaikki kohoumat ja montut.

Ammattilainen tasottaa kerran, maks kaks ja kokematon useamman.

Jälki on ihan sitä millanen silmä sulla on käytännön hommiin. Aikaa menee vaan pidempään kun kokeneemmalla.

"Ammattilaisia" on työmaat täynnä ja välillä sitä miettii, että millä tuokin palkkansa saa.

Ei tahdo mennä kertatasotteella.
 
Ylitasotus kipsilevytasotteella leveällä liipillä. Perään hionta.

Valoo seinän suuntasesti niin näät kaikki kohoumat ja montut.

Ammattilainen tasottaa kerran, maks kaks ja kokematon useamman.

Jälki on ihan sitä millanen silmä sulla on käytännön hommiin. Aikaa menee vaan pidempään kun kokeneemmalla.

"Ammattilaisia" on työmaat täynnä ja välillä sitä miettii, että millä tuokin palkkansa saa.

Onko semmoinen mahdollista, että aluksi maaliraapalla vetelee noi suurimmat röpöset tasaseks ja sitten pistää tasotteet seinään. Tämän jälkeen hiontaa ja aikanaa maalaus? Toisaalta tekis mieli käyttää tässä ammattilaista, mutta anoppi oli aikoinaan käyttänyt oman kerrostalohuoneiston seinien tasoittamiseen ja maalaukseen ammattilaista niin lasku oli yli 6000 €. Ite kuvittelen, että kyseinen homma esim olohuoneen seinään olis max tonnin.
 
Onko semmoinen mahdollista, että aluksi maaliraapalla vetelee noi suurimmat röpöset tasaseks ja sitten pistää tasotteet seinään. Tämän jälkeen hiontaa ja aikanaa maalaus? Toisaalta tekis mieli käyttää tässä ammattilaista, mutta anoppi oli aikoinaan käyttänyt oman kerrostalohuoneiston seinien tasoittamiseen ja maalaukseen ammattilaista niin lasku oli yli 6000 €. Ite kuvittelen, että kyseinen homma esim olohuoneen seinään olis max tonnin.
Itse varmaan karkealla hiomapaperilla pyyhkäsisin isoimmat nypyt pois ja perään tasoite.

En tiedä mitä meinaat maaliraapalla, sikliä kai? Sillä toki saa myös isoimmat kohoumat pois, mutta tärkein on poistaa juuri isoimmat nypyt ja tasoite vaan päälle. Turha sitä on koittaa vanhaa maalia poistaa.

Kato netistä vaikka ohjeita tasoittamiseen, eiköhän sielläkin ohjeita löydy niin saat juonesta kiinni. Mitään kun et voi pilata, aina saa hiomalla suurimmat pois.
 
Itse varmaan karkealla hiomapaperilla pyyhkäsisin isoimmat nypyt pois ja perään tasoite.

En tiedä mitä meinaat maaliraapalla, sikliä kai? Sillä toki saa myös isoimmat kohoumat pois, mutta tärkein on poistaa juuri isoimmat nypyt ja tasoite vaan päälle. Turha sitä on koittaa vanhaa maalia poistaa.

Kato netistä vaikka ohjeita tasoittamiseen, eiköhän sielläkin ohjeita löydy niin saat juonesta kiinni. Mitään kun et voi pilata, aina saa hiomalla suurimmat pois.

Vihdoki löysin googlesta kuvan, joka on aika lähelle samaa mitä tulevassa kodissa osa seinistä on. IMG_1886.JPG Kyseessä tuo röpelö pinta ja kulkee ilmeisesti kolibri maalina?
 
Lämminvesivaraajan varoventtiili vuotaa. Näkyy olevan 9 bar venttiili ja yleisesti (ja halavalla) olisi tarjolla 10 bar varoventtiilejä.
Uskaltaakohan tuohon laittaa 10 barin venttiilin, kyseessä 2000 alun Jäspi?
 
10 baria tuon kilvenkin mukaan kestää, eli varmaankin uskaltaa laittaa kympin venttiilin.
 

Liitteet

  • 807E506D-50D3-437E-A9A2-93C4E316C01F.jpeg
    807E506D-50D3-437E-A9A2-93C4E316C01F.jpeg
    131,9 KB · Katsottu: 197

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom