Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Hanki kokenut timpuri neuvomaan, sellainen joka ymmärtää rintsikoiden päälle.
Mielummin teettäis ihan rakennesuunnittelijalla kunnollinen korjaussuunnitelma. Timpuri on vain timpuri ei suunnittelija.
Mää pitäisin nuo molemmat poissa RMT-työmaalta. :D Konsultointi on fiksua, jos sen konsultoinnin hakee sellaiselta taholta, joka oikeasti ymmärtää vanhojen talojen fysiologiaa ja sen lisäksi arvostaa sitä. Timpurit ja raksainssit ovat valitettavan harvoin tällaisia tahoja.

Tänään päästiin "uuteen" taloon ja heti alkoi remppa.
Hiukan makuasioita, mutta tässä on eka virhe. Vanhoissa rakennuksissa suositellaan, että talossa asuttaisiin vuoden päivät ennen remontoinnin aloittamista. Näin saadaan blokattua monta turhaa työtä pois ja saadaan selvyys siitä, että mitkä ne rakennuksen kipupisteet oikeasti ovat. Noh, eihän tää oo täydellinen maailma, joten se nikkarointi pitää heti aloittaa. Tällöinkin olisi syytä muistaa, että onko järkeä tehdä useamman kymppitonnin pintaremontti, jos ei ole mitään käsitystä rakennuksen rungon kunnosta? On aivan liian monta kertaa tullut vastaan vanha talo, johon on tehty kaikki pinnat uusiksi sisältä ja ulkoa, mutta läpimädälle rungolle ei ole tehty yhtään mitään.

Parketin alla pahvi ja sen alla vissiin joku jeesuksen aikainen helvetin lujassa oleva muovimatto tms. ja sen alla puukuitulevy.
Linoleummatto? Siis sellainen matto, jonka tausta on ikään kuin juuttikangasta? Ja tuo puukuitulevy on arvatenkin kovalevyä eli n. 3 milliä vahva kova levy. Puukuitulevy on vahvempaa ja höttöisempää eikä sitä yleensä ole lattioissa käytetty.

Onkohan ihan turha toivo, että sen levyn alla olisi lautalattia??? Voikohan uutta lautaa alkaa laittamaan sen puukuitulevyn päälle jos sen alla ei ole vanhaa lautalattiaa? Onko v . -56 laitettu taloihin muovimattoa alkuperäisena lattiamateriaalina?
Ei ole turha toivo, että sieltä löytyisi alkuperäinen lautalattia. Tuskin silti löytyy eli siellä on varmatenkin ns. raakalaudoitus tavallisesta neljän tuuman laudasta, johon on sitten tehty pinta kovalevyllä ja linoleumilla. Älä hakkaa uutta lautalattiaa suoraan vanhan päälle. Jos niitä rakenteita puretaan, niin samalla saat tsekattua eristeiden kunnon ja täydennettyä uutta eristettä painuneiden purujen tilalle. Samaan syssyyn paparoinneilla ja levytyksillä parannat sen lattian rajan lämpötalouden eli tiivistät ilmavuotoja vastaan ja kun kerran lattiaa on menossa atomeiksi, niin tsekkaat samalla rakenteiden kunnon lämmöneristyskerroksesta. Nyt olisi taas hyvä paikka katsella tammi- ja helmikuun pakkaset lävitse, että miltä se alapohjan toiminta tuntuu ja kuinka suuriin töihin kannattaa ruveta. Tekeminen on kuitenkin kallista ja materiaali maksaa, joten samalla vaivalla kannattaa tehdä kunnolla hätäilemättä.

Olkkarista poistettiin myös puolipaneelit seinistä. Puolipaneelin yläpuolella oli kipsilevyä, mutta paneelin alla oli vanhaa tapettia. Tohon on laitettava kipsilevyä koko matkalle vanhan paneelin tilalle, että tulee saman paksuista seinää alhaalta ylös. Kysymys kuuluu: Voiko sen levyn vaan suoraan lätkiä siihen seinään kiinni vai pitäisikö siihen porata tuuletusreikiä alle? Vissiin uretaanilevyä laitettaessa niin suositellaan. Eristeenä on puru. Höyrynsulkuna on alkuperäinen pahvi. Muuttuuko seinän kosteuskäyttäytyminen jos sen levyttää kokonaan ilman tuuletusreikiä??? Kun toi Gyprocki ei taida hirveästi hengittää...
Kyprokki hengittää sen minkä tarviikin ja vaikka ei hengittäisikään, niin silti rakenteen tiivein kerros on rakennusteknisesti oikealla paikalla eli ns. lämpimän puolella. Sitä voit kyllä miettiä, että kannattaisiko ne yläosankin kyprokit hävittää ja korvata joko ehjillä kyprokeilla tai jopa mieluummin huokoisella puukuitulevyllä? Kiva käsitellä, hyvä akustiikka ja toimii tiivistävänä rakenteena + lisälämmöneristeenä. Puukuitulevyllä on samanlainen kosteuskäyttäytyminen kuin alkuperäisellä puruseinällä eli saisit säilytettyä rakenteiden hengittävyyden.
 
Mä liputan sahapintaisen seinäpaneelin puolesta. Itselläni on seinät ja katot tuota ja elää mukavasti kosteus- ja lämpötilavaihteluiden mukana ja valitulla maalilla voi säätää vesihöyrynvastusta. Puukuitulevyn huono puoli musta on rumat saumat. Paneelillakin on toki saumat, mutta omaan silmään sisustuksellisesti parempi vaihtoehto. Ohessa jonkinlainen kuva seinästä. Ei oikein puhelimella saa tarkennettua.
 
Mielummin teettäis ihan rakennesuunnittelijalla kunnollinen korjaussuunnitelma. Timpuri on vain timpuri ei suunnittelija.

Kokenut timpuri!

Sellainen joka tuntee puutalon sieluelämää, sen painovoimaisen ilmavaihtojärjestelmän, materiaalien sopivuuden painovoimaisen ilmavaihdon järjestelmään.

Siinä on vissi ero onko kyseessä "timpuri" vai KOKENUT timpuri!

Noin kymmenen rintamamiestaloa olen korjannut jotka ovat rakennesuunnittelijan ohjeiden vioittamia. Viimeisin lahovika johtui siitä, kun armoitettu rakennesuunnittelija oli rossipohjaisen talon lattiamateriaaliksi valinnut parketin. Ei siinä mitään, mutta kun parketin alla oli tupleksi, joka ei hengitä.
 
Kokenut timpuri!

Sellainen joka tuntee puutalon sieluelämää, sen painovoimaisen ilmavaihtojärjestelmän, materiaalien sopivuuden painovoimaisen ilmavaihdon järjestelmään.

Siinä on vissi ero onko kyseessä "timpuri" vai KOKENUT timpuri!

Noin kymmenen rintamamiestaloa olen korjannut jotka ovat rakennesuunnittelijan ohjeiden vioittamia. Viimeisin lahovika johtui siitä, kun armoitettu rakennesuunnittelija oli rossipohjaisen talon lattiamateriaaliksi valinnut parketin. Ei siinä mitään, mutta kun parketin alla oli tupleksi, joka ei hengitä.

Olkoon Timpuri kokenut tai kokematon, hänellä ei ole (ainakaan koulutuksen) puolesta aiheeseen riitävää pätevyyttä. Vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä riittää usen sitäkin enemmän. Mun kokemukseni on melkeimpä se että ne kaikkein vanhimmat timpurit on usein kaikkein pahimpia, kun heidän arvovaltaansa ja vuosikymmenten kokemustahan ei paree epäillä. "Näin on tehty aina ja paskat ne suunnittelija insinöörit mistään mitään ymmärrä"..

Nää on just näitä klassisia että timpurit syyttää suunnittelijoita ja suunnittelijat manaa kun tekijät oikoo toteutuksessa..

Jos pitäis valita että ottaisinko korjausta suunnittelemaan kokeneen timpurin vai kokeneen rakennesuunnittelijan niin ei tarvis kauaa miettiä. Suunnittelijatkin tekee kyllä virheitä, mutta paljon enemmän tehdään sutta ihan puhtaasti siitä syystä että asioita ei ole kunnolla suunniteltu vaan aletaan vaan touhuamaan ja ratkaistaan detaljit sen mukaan mitä tuttuja tuotteira paikallisen rautakaupan hyllystä sattuu sinä päivänä löytymään.

Varmaan löytyy timpureita, jotka pystyy suunnittelemaan laajojakin remontteja, mutta se että on timpuri ja vielä kokenutkin niin ei takaa mitään. Melkeinpä nuorempi timpuri kenellä päivitetyt opit koulusta ja ne vielä vähän muistissakin voisi olla turvallisempi valinta.
 
Mä liputan sahapintaisen seinäpaneelin puolesta. Itselläni on seinät ja katot tuota ja elää mukavasti kosteus- ja lämpötilavaihteluiden mukana ja valitulla maalilla voi säätää vesihöyrynvastusta. Puukuitulevyn huono puoli musta on rumat saumat. Paneelillakin on toki saumat, mutta omaan silmään sisustuksellisesti parempi vaihtoehto. Ohessa jonkinlainen kuva seinästä. Ei oikein puhelimella saa tarkennettua.

OT, mutta onpa ihana huone!
 
Eikös näitä vanhojen rakennusten ammattilaisia ihan koulutetakin, termi lienee restaurointi. Asiasta innostunut restauroija ei varmasti ole huono vaihtoehto, jos halutaan noudattaa perinteisiä tapoja ja rakenteita.

Jos ei halua ulkopuolista apua vaan mää itte, niin aloittaa vaikka lukemalla museoviraston korjauskortit ja tuon jo esitetyn talotohtorin, niin pääsee käsitykseen mistä on kysymys. Perusteiden opettelun jälkeen on helpompi puhua samaa kieltä suunnittelijan / restauroijan / timpurin kanssa, eikä usko ihan mitä tahansa jutustelua.
 
Älä hakkaa uutta lautalattiaa suoraan vanhan päälle. Jos niitä rakenteita puretaan, niin samalla saat tsekattua eristeiden kunnon ja täydennettyä uutta eristettä painuneiden purujen tilalle. Samaan syssyyn paparoinneilla ja levytyksillä parannat sen lattian rajan lämpötalouden eli tiivistät ilmavuotoja vastaan ja kun kerran lattiaa on menossa atomeiksi, niin tsekkaat samalla rakenteiden kunnon lämmöneristyskerroksesta. Nyt olisi taas hyvä paikka katsella tammi- ja helmikuun pakkaset lävitse, että miltä se alapohjan toiminta tuntuu ja kuinka suuriin töihin kannattaa ruveta. Tekeminen on kuitenkin kallista ja materiaali maksaa, joten samalla vaivalla kannattaa tehdä kunnolla hätäilemättä.

Juuuuurikin näin. Kun se lattia pari kertaa vuosisadassa on auki niin silloin kannattaa tehdä kunnolla ei nopeasti. Kylläpä sitten vituttaisi kun steppailee uudella komealla lattialla joka on jääkylmä ja jonka alta leijailee mummonmökin hajua... Eli rakenteisiin asti auki, rakenteiden ja eristeiden tarkastus, mahdollisesti vajuneitten purujen täyttö selluvillalla, HUOLELLINEN ilmansulkupaperointi ja sitten vasta uutta lattiarakennetta päälle. Samalla on mahdollisuus vetää sähköjä tai putkia lattiaan jos tarvetta.
 
Olkoon Timpuri kokenut tai kokematon, hänellä ei ole (ainakaan koulutuksen) puolesta aiheeseen riitävää pätevyyttä. Vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä riittää usen sitäkin enemmän. Mun kokemukseni on melkeimpä se että ne kaikkein vanhimmat timpurit on usein kaikkein pahimpia, kun heidän arvovaltaansa ja vuosikymmenten kokemustahan ei paree epäillä. "Näin on tehty aina ja paskat ne suunnittelija insinöörit mistään mitään ymmärrä"..

Emmä ala sun kanssa väittelemään, mutta luuletko että missään koulussa oppii /opetetaan vanhojen rakennusten korjausta/remontointia paremmin, kuin mitä käytännön työ opettaa? Esim. 40 työvuoteen mahtuu niin vit...n monta sataa kohdetta, että kestää vuosisadan olla koulunpenkillä ennenkuin oppii saman tietomäärän mitä vanhalla korjausrakentajalla voi olla.

Noista nuoremmista timpureista kun niitä kehut... voi voi...kun kaikki amiksenkäyneet pojat sanovat mulle, ettei koulussa opi vaan sen jälkeen työmalla oppii. Ne hemmot jotka koulusta tulee, on aika kujalla, kuka enemmän kuka vähemmän.

On olemassa hyviä suunnittelijoita, ja rak.insinöörejä, mutta aika harvassa kun puhutaan siitä tietotaidosta mitä vaatii vanhan rakennuksen kunnostus. Tuntuu että monilla niistä pääasiana on vaan nopea rahastus, eikä esim. laadunvalvonta ulotu kuin kerran viikossa työmaalla käyntiin.

Viime keväänä olin eräässä kohteessa paikalla, kun rakennuttaja melkein niska-perseotteella kuljetti rakennesuunnittelijansa ulko-ovesta pihalle ja huusi että "sulla ei ole koskaan enää asiaa jalallasi astua tähän taloon!" Montalaista on nähty, mutta oli tää melkoinen näky.

- - - Updated - - -

Juuuuurikin näin. Kun se lattia pari kertaa vuosisadassa on auki niin silloin kannattaa tehdä kunnolla ei nopeasti. Kylläpä sitten vituttaisi kun steppailee uudella komealla lattialla joka on jääkylmä ja jonka alta leijailee mummonmökin hajua... Eli rakenteisiin asti auki, rakenteiden ja eristeiden tarkastus, mahdollisesti vajuneitten purujen täyttö selluvillalla, HUOLELLINEN ilmansulkupaperointi ja sitten vasta uutta lattiarakennetta päälle. Samalla on mahdollisuus vetää sähköjä tai putkia lattiaan jos tarvetta.

No just näin.

Ei tarvi välttämättä olla selluvillaa/pellavaa. Voi lisätä KUIVAA puruakin.


Ja vielä lisäksi: purujen joukkoon reilusti kalkkijauhetta!!!!
 
Kiitoksia kovasti vinkeistä.

Kyseessä on ensimmäisen asuinkerroksen lattia. Alakerrasta löytyy puolilämmin betonikellari. Lattiaa olen nyt purkanut siihen vaiheeseen, että jäljellä on enää sitä muovipäällystettä, sen alla ohut puulevy jonka alla on sanomalehteä ja viimeisenä raakalauta. Kaikki on tähän mennessä ollut rutikuivaa tavaraa eikä perunakellari haise. Kai toi pitää purkaa eristeisiin asti ja lisäillä niitä tarvittaessa. Laittaisi sitten ne raakalaudat takaisin omille paikoilleen. Tarviiko toi lattia sitten paperin höyrynsuluksi?

Kerrotko Mirandos mikä virka tolla kalkkijauheella on?

Vähän kyllä houkuttaisi täyttää seinän puuttuvat aukot kipsilevyllä, kun sitä seinässä on jo n. 70-80%. Ei sitä ole rintamamiestalo.fi -foorumilla ainakaan haukuttu. Tai sitten purkaa kaiken ja laittaa puukuitulevyä. Ei kai se ole edes hirveän kallista verrattuna Gyprockiin...

Ei ole ihme vaikka vähän isompikin hälytyskello kilkattaisi minun kohdallani. Alan kirjallisuutta on luettu jonkun verran. Pari rivaria on rempattu tätä ennen ja nyt on vuorossa ensimmäinen rintsikka. Mitään remonttitaitoa en ole äidinmaidossa saanut eikä isipappa ole auttamassa, joten kaikki on tehtävä ja opeteltava itse. Mielummin sitten kysyn tyhmiä kuin tyrin koko talon.

PS: uretaanilevyä suositteli kuntotarkastaja.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Emmä ala sun kanssa väittelemään, mutta luuletko että missään koulussa oppii /opetetaan vanhojen rakennusten korjausta/remontointia paremmin, kuin mitä käytännön työ opettaa? Esim. 40 työvuoteen mahtuu niin vit...n monta sataa kohdetta, että kestää vuosisadan olla koulunpenkillä ennenkuin oppii saman tietomäärän mitä vanhalla korjausrakentajalla voi olla.

Noista nuoremmista timpureista kun niitä kehut... voi voi...kun kaikki amiksenkäyneet pojat sanovat mulle, ettei koulussa opi vaan sen jälkeen työmalla oppii. Ne hemmot jotka koulusta tulee, on aika kujalla, kuka enemmän kuka vähemmän.

On olemassa hyviä suunnittelijoita, ja rak.insinöörejä, mutta aika harvassa kun puhutaan siitä tietotaidosta mitä vaatii vanhan rakennuksen kunnostus. Tuntuu että monilla niistä pääasiana on vaan nopea rahastus, eikä esim. laadunvalvonta ulotu kuin kerran viikossa työmaalla käyntiin.

Viime keväänä olin eräässä kohteessa paikalla, kun rakennuttaja melkein niska-perseotteella kuljetti rakennesuunnittelijansa ulko-ovesta pihalle ja huusi että "sulla ei ole koskaan enää asiaa jalallasi astua tähän taloon!" Montalaista on nähty, mutta oli tää melkoinen näky.

Työ opettaa, tottakai, ei tässä nyt siitä ollut tarkoitus kiistää. Ei se työ kuitenkaan opeta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniikan teoriaa minkä ymmärtämistä rakenteiden muuttaminen usein edellyttää. Vanhoja taloja on korjattu vituiksi paljon ja väitän että valta-osa näistä on tehty ilman kunnollista suunnittelua. Olisiko näistä vituiksi korjatuista taloista useampi kunnossa jos ne olisi ensin käyneet jonkun suunnittelijan pöydällä, aivan varmasti. Ja minä olen nähnyt aika monta vanhaa timpurin jäärää, jotka vaan toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen vain siitä syystä että ei yksinkertaisesti ymmärretä rakenteita ja ei suostuta alistumaan uusiin toimintatapoihin tai seuraamaan suunnitelmia, koska osataan itse paremmin.

Ja hei en kuitenkaan tarkoittanut "nuorella timpurilla" mitään juuri amiksesta valmistunutta teiniä... Ja toikin on aika jännä että suunnittelija juoksisi työmaalla jopa kerran viikossa, harvoin ne valvonta/työnjohtotehtävät on sisällytetty sopimukseen. Suunnittelija tulee työmaalle erikseen kutsuttaessa. Laadunvalvonta pitää tapahtua työmaalla tekijöiden ja työnjohdon puolesta, ei suunnitteljat voi hypätä jokaisella työmaalla valvomassa että toteutetaanko suunnitelmia. Rahastusta tapahtuu varmasti, mutta sitä tapahtuu ihan kaikilla aloilla ihan kaikilla tasoilla. Tärkeintä onkin kuunnella puskaradiota ja löytää ne tekijät kenellä on ammattietikka kunnossa.
 
Kerrotko Mirandos mikä virka tolla kalkkijauheella on?
Joissain piireissä tuolla yritetään torjua pienjyrsijöitä eli tuttavallisemmin hiiriä. On noihin eristeisiin kylvetty murskattua lasiakin samasta syystä. Ite jättäisin kalkit pois.

Kai toi pitää purkaa eristeisiin asti ja lisäillä niitä tarvittaessa.
Kyllä se kannattaa ainakin parista paikasta vähintäänkin tarkastaa. Noissa näkee välillä sitä, että vaikka alla olisikin puolilämmintä tilaa, niin kosteuksia on liikkunut eristekerroksessa ja lattianiskoja tukevien hölppien alapäät ovat pehmenneet. Tuo kannattaa vilkaista.

Tarviiko toi lattia sitten paperin höyrynsuluksi?
Käytä mieluummin ilmansulkupaperia. Bitumivuorauspaperia tai ekovillan X5. Jälkimmäinen on kalliimpaa, mutta huomattavasti mukavampaa käsitellä sitkeytensä vuoksi. Tuo paperointi on sellainen asia, jolla pystyt vaikuttamaan paljon asumismukavuuteen. Sulla on todennäköisesti eristeenä käytetyt sahanpurut painuneet eli raakalautojen alla on viiden sentin tyhjä tila. Se toimii kylmentävänä hormina eli korvausilmalla on ikävä tapa kulkea tuossa tilassa ja kylmä ilma kylmentää koko helkkarin lattian. Rako täyteen eristettä. Tässä yhteydessä kuulee usein termin ylitäyttö, mutta se on täyttä paskaa. Ei mitään ylitäyttöjä, vaan asiallisesti käsipelillä tehty eristeen tiivistys (tahtoo sanoa, että mahdolliset selluvilla, purut tai mitä sitten käytetäänkin tiivistetään sopivasti painellen). Paperi niskojen päälle ja kunnolliset limitykset. Nostat paperoinnin myös seinille ylös ja siihen päälle sitten seinälevytys. Noin ei jää ikäviä saumoja seinien rajoihin eli vetoisuus vähenee. Vielä parempi on, jos levytykset ja paperoinnit saa tehtyä eristekerroksen alapuolelle asti, mutta tuosta yleensä tingitään, koska ihmiset haluavat vältellä sen mukanaan tuomaa ylimääräistä työtä.

Laittaisi sitten ne raakalaudat takaisin omille paikoilleen.
Se nyt riippuu tietysti siitäkin, että mistä teet lopullisen lattian? Jos laminaattia haluat, niin sitten voi noista raakalaudoista askarrella harvalaudoituksen ja pistää siihen päälle kipsilevyt. Jos taas haluat tehdä lautalattiat, niin sitten et palauta raakalautoja.

Tai sitten purkaa kaiken ja laittaa puukuitulevyä. Ei kai se ole edes hirveän kallista verrattuna Gyprockiin...
Huokoinen puukuitulevy on halvempaa kuin kipsilevy.

Ja mitä tulee cryscythen ja herra Mirandoksen nokitteluun, niin ootte molemmat väärässä! :D Mä oon tehnyt paljon töitä timpureiden kanssa, kuten myös raksainssien, arkkitehtien ja vastaavien. Milloin olen itse toiminut timpurina, milloin suunnittelijana, milloin konsulttina ja milloin koko paskan ylimpänä valvojana. Molemmissa porukoissa on hälyttävän vähän ammattilaisia, jotka oikeasti ymmärtävät jotakin vanhojen torppien korjaamisesta. Tai siis molempia porukoiden ongelma on se, että asiat osataan tehdä yhdeltä eri kantilta tarkasteltuna. Sellainen laaja-alainen kyky tarkastella, ymmärtää ja halu oppia tehdä asioita useammalla eri tavalla loistaa poissaolollaan. Kaavoihinsa kangistuneita mulkkuja kyllä löytyy yllinkyllin. :D Molemmista porukoista löytyy kyllä satunnaisesti hyviä tekijöitä, jotka kuuntelevat ohjeet sekä toiveet ja sitten toimivat niiden mukaan pystyen samalla tarjoamaan hyviä näkemyksiä erilaisista tavoista tehdä asioita.
 
Työ opettaa, tottakai, ei tässä nyt siitä ollut tarkoitus kiistää. Ei se työ kuitenkaan opeta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniikan teoriaa minkä ymmärtämistä rakenteiden muuttaminen usein edellyttää. Vanhoja taloja on korjattu vituiksi paljon ja väitän että valta-osa näistä on tehty ilman kunnollista suunnittelua. Olisiko näistä vituiksi korjatuista taloista useampi kunnossa jos ne olisi ensin käyneet jonkun suunnittelijan pöydällä, aivan varmasti. Ja minä olen nähnyt aika monta vanhaa timpurin jäärää, jotka vaan toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen vain siitä syystä että ei yksinkertaisesti ymmärretä rakenteita ja ei suostuta alistumaan uusiin toimintatapoihin tai seuraamaan suunnitelmia, koska osataan itse paremmin.

Ja hei en kuitenkaan tarkoittanut "nuorella timpurilla" mitään juuri amiksesta valmistunutta teiniä... Ja toikin on aika jännä että suunnittelija juoksisi työmaalla jopa kerran viikossa, harvoin ne valvonta/työnjohtotehtävät on sisällytetty sopimukseen. Suunnittelija tulee työmaalle erikseen kutsuttaessa. Laadunvalvonta pitää tapahtua työmaalla tekijöiden ja työnjohdon puolesta, ei suunnitteljat voi hypätä jokaisella työmaalla valvomassa että toteutetaanko suunnitelmia. Rahastusta tapahtuu varmasti, mutta sitä tapahtuu ihan kaikilla aloilla ihan kaikilla tasoilla. Tärkeintä onkin kuunnella puskaradiota ja löytää ne tekijät kenellä on ammattietikka kunnossa.

paljon olisi taas kerrottavaa, mutta suurin syy rakennevaurioihin on siinä, että yhdistellään uusia materiaaleja vanhoihin. Olen kyllästynyt repimään märästä rintsikkatalosta mineraalivillaa, ja uusimaan muovimaton/tuplexin hikoiluttamaa rossipohjaa.

ja toinen suuri syy on se, että talon uusi ostaja nuukuuttaan ei edes neuvoa keneltäkään kysy kun on heti pakko lähteä remontoimaan. Noi rautakaupat ja maahantuojat...ne ovat suoraan saatanasta!!! Annetaan "energianeuvoja" joissa mainitaan ikkunoiden ja ovien VÄLTTÄMÄTÖN uusimistarve, jotta tavara kävisi kaupaksi - tulisi heille leipä pöytään. Niin monet hyvät ikkunat on purettu ja karmit katkottu ja vaihdettu aikanaan jopa kuultokäsiteltyihin paskaikkunoihin, jotka 5 vuoden päästä ovat huonommassa kunnossa kuin ne vanhat olivat vaihdon hetkellä!


liian moni luottaa titteleihin ja koulutukseen. Niitä on paskoja insinöörejä, niitä on paskoja timpureita.

mainitsit puskaradion ja tarpeen löytääne tekijät joilla ammattietiikka on kunnossa. Näin on, mutta ihmetyttää miksi kuitenkaan et itse ole tehnyt näin koska lausut..."Ja minä olen nähnyt aika monta vanhaa timpurin jäärää, jotka vaan toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen vain siitä syystä että ei yksinkertaisesti ymmärretä rakenteita ja ei suostuta alistumaan uusiin toimintatapoihin tai seuraamaan suunnitelmia, koska osataan itse paremmin." vai muidenko työmailla olet näihin törmännyt?
 
Tai siis molempia porukoiden ongelma on se, että asiat osataan tehdä yhdeltä eri kantilta tarkasteltuna. Sellainen laaja-alainen kyky tarkastella, ymmärtää ja halu oppia tehdä asioita useammalla eri tavalla loistaa poissaolollaan. Kaavoihinsa kangistuneita mulkkuja kyllä löytyy yllinkyllin. :D Molemmista porukoista löytyy kyllä satunnaisesti hyviä tekijöitä, jotka kuuntelevat ohjeet sekä toiveet ja sitten toimivat niiden mukaan pystyen samalla tarjoamaan hyviä näkemyksiä erilaisista tavoista tehdä asioita.

Tässä on asiaa.

Sellaiset Euroopan Parhaat kaverit, jotka ovat tehneet "paljon näitä hommia" ja heti kärkeen mainostavat "tämä tapa on väärin" kannattaa kiertää tosi kaukaa. Tapoja on monia ja useasti pääsee hyvään lopputulokseen, kunhan kaikki mukana olevat tietävät ja ymmärtävät mistä on kysymys.
 
Ja mitä tulee cryscythen ja herra Mirandoksen nokitteluun, niin ootte molemmat väärässä! :D Mä oon tehnyt paljon töitä timpureiden kanssa, kuten myös raksainssien, arkkitehtien ja vastaavien. Milloin olen itse toiminut timpurina, milloin suunnittelijana, milloin konsulttina ja milloin koko paskan ylimpänä valvojana. Molemmissa porukoissa on hälyttävän vähän ammattilaisia, jotka oikeasti ymmärtävät jotakin vanhojen torppien korjaamisesta. Tai siis molempia porukoiden ongelma on se, että asiat osataan tehdä yhdeltä eri kantilta tarkasteltuna. Sellainen laaja-alainen kyky tarkastella, ymmärtää ja halu oppia tehdä asioita useammalla eri tavalla loistaa poissaolollaan. Kaavoihinsa kangistuneita mulkkuja kyllä löytyy yllinkyllin. :D Molemmista porukoista löytyy kyllä satunnaisesti hyviä tekijöitä, jotka kuuntelevat ohjeet sekä toiveet ja sitten toimivat niiden mukaan pystyen samalla tarjoamaan hyviä näkemyksiä erilaisista tavoista tehdä asioita.

No jos kerran hiuksia halotaan, niin neuvon kaikkia vanhan talon korjaajia ottamaan neuvojaksi kokeneen timpurin HUOM: joka on tarvittaessa valmis oppimaan uutta.

Kelpaako?

Tää "joka on tarvittaessa valmis oppimaan uutta" on kyllä itsestäänselvyys, jota nyt ei kai pidä lauseeseen mahduttaa. Jokainen ammattirakentaja joutuu pakostikin oppimaan uutta ja hyväksymään , koska materiaalit/tarvikkeet /työtavat muuttuvat koko ajan. Joka päivä oppii uutta.

- - - Updated - - -

Tämäkin on tärkeä linjanveto, onko tarkoitus mukailla vanhaa tyyliä vai ei. Koskee kaikkea pintarakenteita tapeteista sähkökalusteisiin ja sohvapöytiin.

Niinpä... makuasia tietysti, mutta aina surettaa nähdä talo, joka on korjattu kunnioittamatta sen alkuperäistä henkeä. pöytiä voi vaihtaa aina tarpeen tullen, mutta kornilta näyttää talo joka on ulkoa kuin rintsikka on, mutta sisälle astuessa olo on kuin Lammen kivitalossa.

no, jokainen saa omaisuudellan tehdä mitä haluaa.
 
. Kaavoihinsa kangistuneita mulkkuja kyllä löytyy yllinkyllin. :D

kiitos. ymmärrän yskän.

kerronpa eräästä kaavoihinsa kangistuneesta mulkusta; rakennesuunnittelijasta/vastaavasta mestarista, joka aina toitotti kaikille: ensimmäinen työ joka pitää vanhan talon ostaessa tehdä, on uusia salaojat.tai jos niitä ei ole, ne tehdään siitä huolimatta.

kaksi taloa olen tunkannut ylös ja paaluttanut tämän vuoksi. Jos talo ei ole tarvinnut salaojia 50 vuoteen, miksi laittaa niitä sinne nytkään. Lopputulos oli vedestä kuivatettu savi, joka tipautti talon kulman alas.

Oikeuskäsittely vieläkin kesken, olen ollut todistamassa .

- - - Updated - - -

Mä päädyin peittävään puusuojaan sen takia että haastattelin kaksi kokenutta maalaria ja kysyin että jos teksit itselle niin mitä laittaisit pintaan.

Hyvä että kahteen kokeneeseen maalariin voi luottaa, kun kaksi kokenutta timpuria ovat pelkkiä epäluotettavia vanhoja jääriä.;)
 
Kannattaa kuunnella:

http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=197&id2=217

- - - Updated - - -

Lisää tietoa

katkelma:

"9.Kannattaa vaalia sitä taloa, joka sinulla on. Menneitten kausien etsiminen ja "palauttaminen" tuo mukanaan keinotekoisia ratkaisuja ja yleensä erittäin paljon tämän ajan ratkaisuja ja materiaaleja. Kestää kauan ennen kuin tämän päivän ratkaisuista tulee vanhoja. Ja paljon talon aitoa historiaa häviää.;)

10.Jos sinulla on varaa rikkoa näitä käskyjä, sinulla on varaa rakentaa mielesi mukaan uusi talo. Kenelläkään ei ole varaa väittää, että satavuotias talo olisi huonosti rakennettu.


http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=64&id2=134
 
Back
Ylös Bottom