- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä
- Keskustelun aloittaja Huppe
- Aloitettu
- Liittynyt
- 14.11.2006
- Viestejä
- 3 965
Mä vedin talon Cello aqua:lla, mikä on samaa sarjaa kuin Vinha eli peittävä puunsuoja. Tuohon valintaan päädyin oikeestaan sen takia että olin Vinhaa jo menossa ostamaan, mutta olin lukenut tekniikan maailman kestotestin noista puunsuojista ja toi Cello sattui sen voittamaan. Cello oli vielä K-Raudassa tarjouksessa kun maalia tarvin ja kokonaisuudessaan noin 30% halvempaa kuin Vinha olis ollut. Cello Aqua on K-Raudan oma tuotemerkki, maali itsessään on Teknoksen valmistamaa.
Mä päädyin peittävään puusuojaan sen takia että haastattelin kaksi kokenutta maalaria ja kysyin että jos teksit itselle niin mitä laittaisit pintaan. Molemmat vastas että Vinhaa. Vinha kuulema paras ominaisuus että pysyy kiinni kuin tauti eikä salettiin lähde lohkeilemaan. Parhaaseen tulokseen pääsee kun maalaa uuteen paneliin pintamaalin kahteen kertaan ja vetäisee ensimmäisen huoltomaalauksen viiden vuoden kuluttua siitä. Sen jälkeen voi 10-15 vuotta katsella rauhassa ennen kuin seuraavaa kertaa tarvii miettiä..
Mä päädyin peittävään puusuojaan sen takia että haastattelin kaksi kokenutta maalaria ja kysyin että jos teksit itselle niin mitä laittaisit pintaan. Molemmat vastas että Vinhaa. Vinha kuulema paras ominaisuus että pysyy kiinni kuin tauti eikä salettiin lähde lohkeilemaan. Parhaaseen tulokseen pääsee kun maalaa uuteen paneliin pintamaalin kahteen kertaan ja vetäisee ensimmäisen huoltomaalauksen viiden vuoden kuluttua siitä. Sen jälkeen voi 10-15 vuotta katsella rauhassa ennen kuin seuraavaa kertaa tarvii miettiä..
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
En ole tuota Celloakäyttänyt. toivottavasti sait hyvän maalin. Itse en ihan 100% luota TM:n testeihin. Esim. 10 vuotta kestävää auringon ultraviolettisäteilyä on vaikea testitilanteissa luoda oikeanlaiseksi.
Mähän sanoin että Vinhaa...;)
Huoltomaalauksen tarpeeseen vaikuttaa varsinkin se, onko kyseessä eteläseinä vai ei. Auringon vaikutus maalipinnan heikentämiseen (myös puupinnan) on suurin.
pohjuste uuteen puuhun ekaksi, kuten mainitsin. http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=10602
Sitten kaks kerrosta Vinhaa ja se on siinä.
Ohjeita Vinhasta:
KÄYTTÖOHJEET
Käsittelyolosuhteet Käsiteltävän pinnan on oltava kuiva, ilman lämpötilan vähintään +5 °C ja suhteellisen kosteuden alle 80 % maalaustyön ja kuivumisen aikana.
Esikäsittely Puhdista käsittelemätön puupinta mahdollisesta liasta, homeesta ja irtoavasta aineksesta. Pohjusta pinta mahdollisimman aikaisessa rakennusvaiheessa Valtti Pohjusteella tai Valtti Akvabase -pohjustuspuunsuojalla. Poista aikaisemmin käsitellyltä pinnalta irtoava aines teräsharjalla. Pese homehtuneet ja sinistyneet pinnat Tikkurilan Homeenpoisto-liuoksella käyttöohjeen mukaan. Suojaa puupuhtaat pinnat Valtti Pohjusteella tai Valtti Akvabase-pohjustuspuunsuojalla. Suojaa ruostuvat metalliosat, kuten naulankannat, Rostex Super ruosteenestopohjamaalilla. Eristä oksakohdat Oksalakalla.
http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/tuotteet/tuotetiedot_aakkosjarjestyksessa/vinha.363.shtml
- Liittynyt
- 14.11.2006
- Viestejä
- 3 965
TM:testit on joskus vähän sinne päin...ja kannattaa tosiaan lukea kuinka ne on oikeesti testattu. Tässä tapauksessa ne koepalat oli ollu jossain Turun saaristossa merituulen armoilla vuoden tai pari.. Toisia paloja oli kuormitettu laboratoriossa jne. Ja kyllä ne niihin maaleihin oli saanut aikaan kulumisen merkkejä; liituuntumista, halkeilua ja toisissa oli kiilto kadonnut jne.. eli ainakin jonkinlaisia ikääntymisen merkkejä (eroja) niihin oli saatu. En sit tiedä kuinka todellisuuttavastaavat olot on ollu, mutta ainakin pitkäaikainen testirupeama..
Vinha ei tossa testissä ollut ihan kärjessä, mutta ylemmässä keskikastia kuitenkin. Oisko ollut että Vinahssa moitittiin sitä että kiilto muuttuu ajan myötä paljon kun se Cellossa esim säilyi täysin muuttumattomana... En muista tarkkaan.. Sen muistan että yleisesti noiden levitysominaisuuksia kehuttiin ja täytyy kyl sanoa että tota Celloa ainakin oli oikeen ilo hieroa pintaan..
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
OK, täytyy kokeilla joskus tuiota Celloa.
TM:n testit ovat joskus vähän...hassuja mutta pääsääntöisesti OK. peittävät puunsuojat ovat tossiaan miellyttäviä käyttää.
ja vielä maaleista: oikea PERINTEINEN punamulta on erittäin laadukas ulkomaali. Ja halpa, kun itse tekee.
- Liittynyt
- 4.8.2011
- Viestejä
- 3 465
Kuuluiskohan tämä kysymys tänne: osaako kukaan suositella sähkömiestä Espoosta?
- Liittynyt
- 15.2.2011
- Viestejä
- 534
- Ikä
- 49
Minkälaisesta hommasta on kyse? OKT-projekti vai joku vessan pistokkeen siirto?
Vähän vaikuttaa vastaukseen.
- Liittynyt
- 4.8.2011
- Viestejä
- 3 465
Keittiön loisteputkivalon poistaminen ja uuden asentaminen tilalle. Jos siihen pystyy laittamaan, niin sellaisen led-hommelin. Ainoa että luulen että siitä loisteputkesta jää jäljet ja siinä on kahdessa päässä pistorasia, eli sitä johtoa varmasti kulkee siellä ja on reikiä seinässä luulisin.
- Liittynyt
- 16.10.2007
- Viestejä
- 1 268
- Liittynyt
- 15.2.2011
- Viestejä
- 534
- Ikä
- 49
No tohon nyt mitään suosituksia tartte. Jokaikinen sähkäri osaa ton ja tossa kun ei voi oikein mokatakaan... Itse en edes ottaisi sähkäriä moiseen (juu, on laitonta jne. mutta tohon hommaan sähkärin saaminen on 1. hastavaa, 2. helvetin kallista). Siis toihan on:
-ensin valaisin virrattomaksi (sulake pois päältä)
1. Vanha valaisin irti (tän voi tehdä itsekin, ainostaan sähköistä irroituksen tekee sähkäri)
2. Pistorasian asennus vanhan valaisimen tilalle (vaikka kaappiin piiloon, jos ei halua näkyviin, riippuu vähän mistä nykyinen sähkönsyöttö tulee)
3. Pistorasiaan ledien muuntaja kiinni ja ledinauha liimataan kaapiston pohjaan ja yhdistetään muuntajaa (tän saa sitten tehdä itsekin)
Kohta 1&2 vie sähkäriltä 10min. Kuka jaksaa 10min takia tulla edes paikalle? Jotta saat jonkun edes tulemaan saat maksaa varmaa kilsakorvauksen ja parin tunnin työn...
- - - Updated - - -
Niin siis jos haluat tohon sähkärin, paras on se jonka saat tulemaan paikalle...
- Liittynyt
- 4.8.2011
- Viestejä
- 3 465
Mun työkaveri, joka on juuri omin pikku kätösin rakentanut talon, tulee ruokiksella vilkaisemaan miten paha tilanne on, jospa saisin sen huijattua tekemään sen jos ei tosiaan ole yli 10 min homma. Ja samalla se näkee mitä osia siihen tarvitsee.
- Liittynyt
- 4.8.2011
- Viestejä
- 3 465
Joo no joo, 'olisit miettinyt vähän aikaisemmin, paras olisi laittaa ne listat takaisin':jahas: Johdot pitää vetää uudestaan jakorasiasta asti, koska niiden jatkaminen on kiellettyä ja siihen lediin ei saa minnekään katkaisijaa....hieno suunnitelma noin kaikenkaikkiaan:D
- Liittynyt
- 3.12.2009
- Viestejä
- 274
"Johdoton" tuotteilla saa kytkimen.
- Liittynyt
- 11.7.2011
- Viestejä
- 1 869
Putkiremppa 70-luvun taloon..Voisin kans kysäistä samaa kuin Oddis
- Liittynyt
- 7.1.2005
- Viestejä
- 2 556
Tekemässä rivitalo huoneistoon remppaa.
Suunnitelmat tehty ja laput viety isännöitsijälle.
Mitään ei kuulunut, soitin ja kysyin että voiko alkaa?
Sanoi että antaa mennä vaan ja kysele jos jtn kysyttävää tulee.
?? Luulin että joku kirjallinen "lupa" tulisi ??
Suunnitelmat tehty ja laput viety isännöitsijälle.
Mitään ei kuulunut, soitin ja kysyin että voiko alkaa?
Sanoi että antaa mennä vaan ja kysele jos jtn kysyttävää tulee.
?? Luulin että joku kirjallinen "lupa" tulisi ??
- Liittynyt
- 25.6.2006
- Viestejä
- 717
Kuka tuntee rintamamiestalojen sielunelämää? Oma olisi vm. -56 rintsikka.
Tänään päästiin "uuteen" taloon ja heti alkoi remppa. Olkkarista poistettiin ensin laminaatti, jonka alla oli huonokuntoinen parketti. Parketin alla pahvi ja sen alla vissiin joku jeesuksen aikainen helvetin lujassa oleva muovimatto tms. ja sen alla puukuitulevy. Onkohan ihan turha toivo, että sen levyn alla olisi lautalattia??? Voikohan uutta lautaa alkaa laittamaan sen puukuitulevyn päälle jos sen alla ei ole vanhaa lautalattiaa? Onko v . -56 laitettu taloihin muovimattoa alkuperäisena lattiamateriaalina? Tai muovimatto on kai vähän väärä termi, kun se muovipäällyste irtoaa varmaan millin palasina.
Tarviiko lautalattian asennukseen pohjan olla millin tarkasti suora vai muotoutuuko puu alustan päälle?
Toinen kysymys: Olkkarista poistettiin myös puolipaneelit seinistä. Puolipaneelin yläpuolella oli kipsilevyä, mutta paneelin alla oli vanhaa tapettia. Tohon on laitettava kipsilevyä koko matkalle vanhan paneelin tilalle, että tulee saman paksuista seinää alhaalta ylös. Kysymys kuuluu: Voiko sen levyn vaan suoraan lätkiä siihen seinään kiinni vai pitäisikö siihen porata tuuletusreikiä alle? Vissiin uretaanilevyä laitettaessa niin suositellaan. Eristeenä on puru. Höyrynsulkuna on alkuperäinen pahvi. Muuttuuko seinän kosteuskäyttäytyminen jos sen levyttää kokonaan ilman tuuletusreikiä??? Kun toi Gyprocki ei taida hirveästi hengittää...
Tänään päästiin "uuteen" taloon ja heti alkoi remppa. Olkkarista poistettiin ensin laminaatti, jonka alla oli huonokuntoinen parketti. Parketin alla pahvi ja sen alla vissiin joku jeesuksen aikainen helvetin lujassa oleva muovimatto tms. ja sen alla puukuitulevy. Onkohan ihan turha toivo, että sen levyn alla olisi lautalattia??? Voikohan uutta lautaa alkaa laittamaan sen puukuitulevyn päälle jos sen alla ei ole vanhaa lautalattiaa? Onko v . -56 laitettu taloihin muovimattoa alkuperäisena lattiamateriaalina? Tai muovimatto on kai vähän väärä termi, kun se muovipäällyste irtoaa varmaan millin palasina.
Tarviiko lautalattian asennukseen pohjan olla millin tarkasti suora vai muotoutuuko puu alustan päälle?
Toinen kysymys: Olkkarista poistettiin myös puolipaneelit seinistä. Puolipaneelin yläpuolella oli kipsilevyä, mutta paneelin alla oli vanhaa tapettia. Tohon on laitettava kipsilevyä koko matkalle vanhan paneelin tilalle, että tulee saman paksuista seinää alhaalta ylös. Kysymys kuuluu: Voiko sen levyn vaan suoraan lätkiä siihen seinään kiinni vai pitäisikö siihen porata tuuletusreikiä alle? Vissiin uretaanilevyä laitettaessa niin suositellaan. Eristeenä on puru. Höyrynsulkuna on alkuperäinen pahvi. Muuttuuko seinän kosteuskäyttäytyminen jos sen levyttää kokonaan ilman tuuletusreikiä??? Kun toi Gyprocki ei taida hirveästi hengittää...
- Liittynyt
- 23.1.2008
- Viestejä
- 550
Hallitukselta tarvitset luvan, et isännöitsijältä. Isännöitsijä tosin järjestää asian hallituksen kanssa. En itse lähtisi tekemään ennenkuin on edes sähköpostissa kirjallisena ok. Puhelu ei merkitse mitään. Itse olen taloyhtiön hallituksen PJ ja on noita remppailmituksia jokunen tullut ihmeteltyä ja kommentoitua vaikka taloyhtiö vielä aika tuore onkin.
- Liittynyt
- 7.12.2005
- Viestejä
- 1 808
Kyllä siihen uskaltaa kipsilevyn alaosaan laittaa. Ei se kuitenkaan alaosasta niin paljon hengitä. Itse ainakin katossa olen pitänyt vanhan purun, joka ainakin hengittää. Seiniin olen laittanut kipsilevyä.
Luulisi, että jossain kerroksessa lattiassa olisi joku vanha lautalattia. Poraa jonnekin kulmaan sellasella ontolla 30 millin poralla, josta näkyy mitä kerroksia siellä on. Itse laitoin vanhan vinon ja isoilla raoilla olevan lautalattian yläkerrassa kuntoon kevyellä hionnalla ja rakoihin sikaflexiä. Tuli komeen näköinen valkoiseksi vedettynä. Luulen muuten, että alkuperäinen lautalattia on voitu poistaa ja laitettu pohjaksi se puukuitulevy.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Luin viestisi ja -kaikella kunnioituksella- alkoi vähän hälytyskellot soida.
Näyttää siltä että et ole niin hirveästi remontoinneista perillä, saati rintamamiestalojen remontoinnista, joka itsessään on taitolaji.
Helpolla kokematon remontoija pilaa lopullisesti vanhan talon. vanha talo pitää remontoida sille sopivilla ratkaisuilla. vanhassa talossa pitää säilyttää vanhan talon henki.
Onko rossipohja, vai alla kellari? muista että nuo muovimatot ja muut surkeat materiaalit eivät hengitä. itse ottaisin kaikki muovimatot pois, maksoi mitä maksoi.
Ei kannata seiniin laittaa gyprokeja, saati uretaanilevyjä. talon rakenne muuttuu epäedullisemmaksi. käytä hengittävää puukuitulevyä gyprokin sijaan, se toimii hengittäväksi taloksi varmasti.
hae vaikkapa panu kailan "Talotohtori" -kirja kaupasta tai kirjastosta luettavaksi.
Hyvä tiedonlähde on myös http://www.rintamamiestalo.fi/portal.php
Hanki kokenut timpuri neuvomaan, sellainen joka ymmärtää rintsikoiden päälle.
