Ravintohysterioiden historia

Aiemmin on minusta enemmän katsottu ravinnossa olevan jotain liian vähän -- lisää C-vitamiinia, osta ubikinonia jne. Uudempi trendi on se, että jotain onkin liikaa -- "enintään 6 E-ainetta", liikaa HH, aspartaami on pahasta jne. Mutta mistä tämä muutos johtuu, vai onko muutos kuvitelmaani?

Kun siitä aikansa vouhotettiin, niin ihmiset oppivat lisäämään c-vitamiinia ravintoonsa tai vaikka kuitua. Nyt elintarvikkeet alkavat sisältämään jo niin paljon lisäaineita että niitä pitää karsia. Kai sitä voisi kutsua vaikka kehitykseksi?

ps. aika huono vertaus tuo käyttämäsi "liian vähän/jotain liikaa". Minä en ainakaan näe c-vitamiinin lisäämisellä ja lisäaineiden karsimisella mitään yhteistä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
ps. aika huono vertaus tuo käyttämäsi "liian vähän/jotain liikaa". Minä en ainakaan näe c-vitamiinin lisäämisellä ja lisäaineiden karsimisella mitään yhteistä.

C-vitamiini oli yksi esimerkki. Minusta aiemmin näkyi enemmän juttuja, joissa todettiin terveyden merkittävästi parantuvan jostain vitamiinista, lisäravinteesta, hivenaineesta jne. Jotain yhteistä tässä on tämä E-koodimanian kanssa. Jälleen tunnutaan moneen vaivaan löydettävän vähän turhan yksinkertainen selitys.
 
. Jälleen tunnutaan moneen vaivaan löydettävän vähän turhan yksinkertainen selitys.
Tästä olen kyllä samaa mieltä. Sama juttu tässäkin asiassa, siis yritetään etsiä yhtä kaiken selittävää syytä kaikelle. Taas päädytään siihen että kohtuudella kaikkea ja ihminen voi aivan hyvin. Tietyllä osalla väestöä tuo kohtuus ei vaan toteudu. Monen äidin kauppkärryjä katsellessa voi todeta että lapset syövät kotona todella paljon lisäaineita. Asia perustellaan usein sillä että halvalla ei saa terveellistä, mutta kyllähän itse tekemällä saa todella edullista ruokaa. Kyse taitaa olla kiireestä ja helppoudesta.
 
No onhan noita hysterioita ollut ennenkin...

Totta. Mutta ei mielestäni kuitenkaan täysin sovellettavissa nykypäivään. Tiede ja tieteen tekeminen on mennyt aimo harppauksia eteenpäin ja vastaavista tapauksista on otettu oppia. Asbesti onkin yksi esimerkki, joka on johtanut yhä tiukentuviin turvallisuusmääräyksiin.

Jos nyt lähdetään ensin siitä miksi niitä pitää käyttää, onko joku erityinen tarve? Miten kuluttaja hyötyy tästä vai hyötyykö ollenkaan?

No ei kai niitä nyt ihan huvin vuoksi sekaan laiteta :) Eiköhän ne tärkeimmät syyt ole siinä että pitää ruokkia yhä enemmän ihmisiä, jotka asuvat yhä kauempana safkan alkuperäisestä lähteestä. Tähänhän toki liittyy monenlaisia muitakin kysymyksiä globalisaation ihanuudesta yms. Ihmiset myös hinkuvat monenlaisia elintarvikkeita, joista osa tulee toiselta puolelta maapalloa. Ruoan kuljetus- ja säilöntätekniikkaa voidaan kehittää vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja sitäkin viilaillaan jatkuvasti. Se on niin kuluttajan kuin tuottajankin etu. Ei kauppojenkaan voida olettaa tilaavan aina juuri oikean verran ruokaa joka viedään heti käsistä ilman että mitään joutuu välillä säilyttämään.

Pakollisia lisäaineet eivät ole, jos näitä haluaa laittaa sekaan arkipäiväiseen ruokaan jota myydään marketissa massoille niin kyllä niitä pitää huolella tutkia.

Ja tästä päästäänkin takaisin tuohon edelliseen kysymykseeni. Esittäisitkö esimerkin sellaisesta unelmatutkimuksesta, joka rauhoittaisi mieltäsi? Ota huomioon listani eri näkökulmista aina rahoitusta myöten. Luulen nimittäin samaa kuin Crrc, että sinua ei kyllä taida vakuuttaa mikään :D

Mainitsit tuossa nuo lääkkeet ja niiden yhteisvaikutusten tutkimisen. Lääkkeethän ovat lähes poikkeuksetta molekyylejä, jotka sitoutuvat johonkin elimistömme reseptoriin aiheuttaen vasteen. Tämä edellyttää sitä että lääke selviää kohdereseptoriinsa mahahappojen, erilaisten solukalvojen, verenkierron jne läpi. Sellaiset molekyylit ovat loppujen lopuksi aika harvinaisia. Lääkkeiden (farmakokineettiset) yhteisvaikutukset liittyvät usein siihen, miten maksa käsittelee niitä ja lääkemolekyylit usein vaikuttavat toistensa metaboliaan.

Ruokien lisäaineissa puolestaan on sellaisia molekyylejä kuin C-vitamiini (antioksidantti, E300), etikkahappo (happamuudensäätöaine E260), betaniini (punajuuresta peräisin oleva väriaine, E163) ja agar (merilevästä löytyvä sokeri, sakeuttamisaine E406). Nämä käyttäytyvät elimistössä ihan eri tavalla kuin lääkeaineet, joten samanlaisten testien vaatiminen kaikille E-numeroiduille yhdisteille on melko ongelmallista. Voihan siellä seassa olla myös yllättäviä reseptorivaikutteisia lisäaineitakin mutta sitten päästäänkin pohtimaan annosvasteita, altistuksia, yksilöllisiä eroja jne...

Tästä olen kyllä samaa mieltä. Sama juttu tässäkin asiassa, siis yritetään etsiä yhtä kaiken selittävää syytä kaikelle. Taas päädytään siihen että kohtuudella kaikkea ja ihminen voi aivan hyvin. Tietyllä osalla väestöä tuo kohtuus ei vaan toteudu. Monen äidin kauppkärryjä katsellessa voi todeta että lapset syövät kotona todella paljon lisäaineita. Asia perustellaan usein sillä että halvalla ei saa terveellistä, mutta kyllähän itse tekemällä saa todella edullista ruokaa. Kyse taitaa olla kiireestä ja helppoudesta.

Yhdyn mielipiteeseen. Minäkään en missään nimessä ole sitä mieltä että kaikki lisäaineet olisivat automaattisesti kaikille turvallisia. Varsinkin jatkuvasti nautittuna. En vain pidä niitä mitenkään merkittävänä yksittäisenä uhkana kansanterveydelle. Eiköhän nuo suurimmat E-koodikuormat löydy kaikenlaisista eineksistä, pizzoista, makeisista, naposteltavista, jäätelöistä, leivonnaisista jne. Niitä tulisi vältellä muutenkin - eikä pelkästään E-koodien pelossa. Suurin ravitsemuksellinen ongelma lienee edelleen merenelävien, vihannesten ja hedelmien korvaaminen ravintoköyhällä raffinoidulla moskalla. Jos ravitsemus ja elämäntavat ovat muuten pääasiassa kunnossa, on mielestäni aivan turha stressata jostain satunnaisista lisäaineista.
 
No ei kai niitä nyt ihan huvin vuoksi sekaan laiteta :) Eiköhän ne tärkeimmät syyt ole siinä että pitää ruokkia yhä enemmän ihmisiä, jotka asuvat yhä kauempana safkan alkuperäisestä lähteestä. Tähänhän toki liittyy monenlaisia muitakin kysymyksiä globalisaation ihanuudesta yms. Ihmiset myös hinkuvat monenlaisia elintarvikkeita, joista osa tulee toiselta puolelta maapalloa. Ruoan kuljetus- ja säilöntätekniikkaa voidaan kehittää vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja sitäkin viilaillaan jatkuvasti. Se on niin kuluttajan kuin tuottajankin etu. Ei kauppojenkaan voida olettaa tilaavan aina juuri oikean verran ruokaa joka viedään heti käsistä ilman että mitään joutuu välillä säilyttämään.
Suuri osa lisäaineista on kuitenkin ihan muihin tarkoituksiin. Kuten ruuan ulkonäön parantamiseen, maun parantamiseen, hajun parantamiseen ja koostumuksen parantamiseen. Esimerkiksi kanan rintafileisiin lisätään vettä 25% ja stabilontiaineilla yms. se saadaan sitoutumaan lihaan. Tämä on hyvä esimerkki kuluttajan kusetuksesta. Täällä foorumilla on melko tietoista porukkaa, mutta marketeissa pyörii paljon ihmisiä jotka luulevat saavansa kanaa koko rahalla kun kyseessä on vielä "naturel" versio.
 
Ravintoasioista hysterisoidaan aika paljon ja mulla ainakin ne on auttanut kyseenalaistamaan ja löytämään itselle sopivan ruokavalion. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toisella. Mulle tulee oireita esim. natriumglutamaatista mutta aspartaamista ei joten juon huoletta välillä cola lightia.
 
Suuri osa lisäaineista on kuitenkin ihan muihin tarkoituksiin. Kuten ruuan ulkonäön parantamiseen, maun parantamiseen, hajun parantamiseen ja koostumuksen parantamiseen.

No onhan tuokin totta. Mutta jos siellä ruoassa on makua parantamassa esim. sitruuna- tai etikkahappoa (joita löytyy siis ihan luonnostakin), onko niiden hysteeriseen välttelyyn kovin suurta tarvetta? Tai jos väriä parannetaan vaikka paprikan oleoresiinillä (E160c). En siis pidä sinua minkäänlaisena hysteerikkona, kunhan tässä pohdiskelen yleisesti tuota logiikkaa E-paniikin taustalla.

Jos omalla takapihalla kasvatetun porkkanan sisältö muutettaisiin E-koodeiksi, huomattaisiin että sieltäkin tulee vaikka mitä kamalia mörköjä vaikka todellisuudessa ovatkin luonnollisia kasvirasvoja, vitamiineja ja väriaineita. Ja mitä yhteisvaikutuksia niillä onkaan! :) Luonnollisuus ei muutenkaan ole mikään synonyymi turvalliselle.

Esimerkiksi kanan rintafileisiin lisätään vettä 25% ja stabilontiaineilla yms. se saadaan sitoutumaan lihaan. Tämä on hyvä esimerkki kuluttajan kusetuksesta. Täällä foorumilla on melko tietoista porukkaa, mutta marketeissa pyörii paljon ihmisiä jotka luulevat saavansa kanaa koko rahalla kun kyseessä on vielä "naturel" versio.

Prkl! Osui arkaan paikkaan, nimittäin vedän erilaisia kanafileitä melkein päivittäin :D Noh, en kuitenkaan ota tuosta vielä mitään erityistä stressiä sillä minun käsitykseni mukaan tuollaiset vettä sitovat lisäaineet ovat esim. glyserolin tai agarin sukuisia molekyylejä, eivätkä mitään pelottavia myrkkyjä. Pientä kusetustahan sitä kohtaa joka asiassa. Varsinkin kun kovin monella ei ole mahdollisuutta pistellä ikiomia kanojaan fileiksi. Ja minusta tuollainen semi-kusetusfile on huomattavasti pienempi paha kuin joku muussattu eineskanapihvi, jossa on kanan lisäksi kaikkea muutakin mukavaa.
 
Vaikuttaa vahvasti siltä että vaikka lisäaineita tutkittaisiin ja todettaisiin että niistä ei ole haittaa ihmisille niin silti olisit sitä mieltä että niitä ei tulisi käyttää.

Uuh ad hominem.. Ehkäpä se johtuu siitä että minulla ei ole mitään positiivista sanottavaa niistä kuluttajan näkökulmasta. Olisiko sinulla? Laitanpa paluupostilla samanlaisen!

Vaikuttaa vahvasti siltä että vaikka lisäaineita tutkittaisiin ja todettaisiin että niistä on haittaa ihmisille niin silti olisit sitä mieltä että niitä tulisi käyttää.
 
Uuh ad hominem.. Ehkäpä se johtuu siitä että minulla ei ole mitään positiivista sanottavaa niistä kuluttajan näkökulmasta. Olisiko sinulla? Laitanpa paluupostilla samanlaisen!

Vaikuttaa vahvasti siltä että vaikka lisäaineita tutkittaisiin ja todettaisiin että niistä on haittaa ihmisille niin silti olisit sitä mieltä että niitä tulisi käyttää.
Mun postauksen tarkoitus ei ollut mikään loukkaus, ihmettelin vaan sitä että vastasit kysymykseen "miten niitä pitäisi testata" kysymyksellä "Miksi niitä pitäisi edes käyttää". Ainakin omaan silmään se näytti hyvin vahvalta mielipiteen osoitukselta liittyen lisäaineisiin. Tosiaan jos olet sitä mieltä että ainoastaan luomu on terveellisti ja kaikki muu on paskaa niin ole sitä mieltä. Ei täällä ketään olla lynkkaamassa vaikka tykkäisikin syödä ruokaa siinä muodossa missä sitä syötiin 3000 vuotta sitten.

Mun oma mielipide on että jokainen syö sitä mikä tekee olonsa terveelliseksi, jos se on suklaalevy päivässä ja ei vihanneksia ollenkaan niin sitten olkoon. Tunnen ihmisiä joilla on painoa se 10-20kg liikaa ja he silti nauttivat elämästä ihan samalla tavalla kuin muutkin.
 
No ei kai niitä nyt ihan huvin vuoksi sekaan laiteta :) Eiköhän ne tärkeimmät syyt ole siinä että pitää ruokkia yhä enemmän ihmisiä, jotka asuvat yhä kauempana safkan alkuperäisestä lähteestä. Tähänhän toki liittyy monenlaisia muitakin kysymyksiä globalisaation ihanuudesta yms. Ihmiset myös hinkuvat monenlaisia elintarvikkeita, joista osa tulee toiselta puolelta maapalloa. Ruoan kuljetus- ja säilöntätekniikkaa voidaan kehittää vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja sitäkin viilaillaan jatkuvasti. Se on niin kuluttajan kuin tuottajankin etu. Ei kauppojenkaan voida olettaa tilaavan aina juuri oikean verran ruokaa joka viedään heti käsistä ilman että mitään joutuu välillä säilyttämään.

Kerrot varmaan lisää tästä tarkoituksenperästä? Onko suomella tarvetta ruokkia lisää ihmisiä? Onko suomessa ruokapula? Oletko tietoinen paljonko kaupat heittävät ylijäämääruokaa roskiin? Jos ruoka saapuu luomunakin tänne maailman toiselta puolelta niin missä on vika? Kuten kirjoitin pitäiskö vaan panostaa siihen jakelukanavaan sen sijasta? En usko että jotain yleistä ruokalajiketta löytyy vain maailman toiselta puolelta, korkeintaan jotain eksoottisia lajikkeita. Enkä edelleenkään näe tarvetta esim. leivän joka muuten tulee kotimaasta säilyvän 2kk. Näetkö sinä?

Ja tästä päästäänkin takaisin tuohon edelliseen kysymykseeni. Esittäisitkö esimerkin sellaisesta unelmatutkimuksesta, joka rauhoittaisi mieltäsi? Ota huomioon listani eri näkökulmista aina rahoitusta myöten. Luulen nimittäin samaa kuin Crrc, että sinua ei kyllä taida vakuuttaa mikään :D

En tiedä sinusta mutta minua ei ainakaan vakuuta se että minkäänlaisia tutkimuksia niiden yhteisvaikutuksesta ei ole ja niitä tarjotaan massoille. Enemmänkin huolestuttaa. Mut jos uskoo kovasti et ne on suorastaan superfoodia niin mikäs siinä, kyl moni uskoo jumalaan ja joulupukkiinkin. :D Koska minulla ei ole sellaista koulutusta jotta voisin vaatia tarpeeksi uskottavaa tutkimusta aiheesta niin en kykene vastaamaan tuohon mutta ei siihen tarvita kuin omaa järkeä ymmärtämään että jos tutkimukset näiden yhteisvaikutuksesta puuttuvat kokonaan, niin hommahan menee testirotaksi jossa testihenkilöt ovat tavalliset ihmiset kuten sinä ja minä ellei sitten osata valita ruokamme paremmin ja välttää nämä kemikaalit. Voin kertoa et monia ei kiinnosta oma terveys. He siis suostuvat tietämättään testirotaksi jonka tutkimuksessa on edelleenkin epäselvää ovatko nämä turvallisia vai ei? Jos tutkimusmenetelmät eivät kykene tai se on ongelmallista testata niin tarkoittaako se sitä että aineita voi heitellä vapaasti massojen ruokiin?

Mainitsit tuossa nuo lääkkeet ja niiden yhteisvaikutusten tutkimisen. Lääkkeethän ovat lähes poikkeuksetta molekyylejä, jotka sitoutuvat johonkin elimistömme reseptoriin aiheuttaen vasteen. Tämä edellyttää sitä että lääke selviää kohdereseptoriinsa mahahappojen, erilaisten solukalvojen, verenkierron jne läpi. Sellaiset molekyylit ovat loppujen lopuksi aika harvinaisia. Lääkkeiden (farmakokineettiset) yhteisvaikutukset liittyvät usein siihen, miten maksa käsittelee niitä ja lääkemolekyylit usein vaikuttavat toistensa metaboliaan.

Ruokien lisäaineissa puolestaan on sellaisia molekyylejä kuin C-vitamiini (antioksidantti, E300), etikkahappo (happamuudensäätöaine E260), betaniini (punajuuresta peräisin oleva väriaine, E163) ja agar (merilevästä löytyvä sokeri, sakeuttamisaine E406). Nämä käyttäytyvät elimistössä ihan eri tavalla kuin lääkeaineet, joten samanlaisten testien vaatiminen kaikille E-numeroiduille yhdisteille on melko ongelmallista. Voihan siellä seassa olla myös yllättäviä reseptorivaikutteisia lisäaineitakin mutta sitten päästäänkin pohtimaan annosvasteita, altistuksia, yksilöllisiä eroja jne...

Ongelmallista tai ei, kyllä se joka tyrkyttää näitä pitää osata myös perustella että aineet ovat turvallisia myös yhteisvaikutuksena. Minulla ei ole sitä todistustaakkaa vaan ainoastaan voin osoittaa puutteita omien tietojeni rajoissa. Ja kyllä, jotkut eristetään aivan luonnollisista asioista mutta labran kautta ne menevät joka tapauksessa, muuten niiden nimi ei ole E-koodilla.


Yhdyn mielipiteeseen. Minäkään en missään nimessä ole sitä mieltä että kaikki lisäaineet olisivat automaattisesti kaikille turvallisia. Varsinkin jatkuvasti nautittuna. En vain pidä niitä mitenkään merkittävänä yksittäisenä uhkana kansanterveydelle. Eiköhän nuo suurimmat E-koodikuormat löydy kaikenlaisista eineksistä, pizzoista, makeisista, naposteltavista, jäätelöistä, leivonnaisista jne. Niitä tulisi vältellä muutenkin - eikä pelkästään E-koodien pelossa. Suurin ravitsemuksellinen ongelma lienee edelleen merenelävien, vihannesten ja hedelmien korvaaminen ravintoköyhällä raffinoidulla moskalla. Jos ravitsemus ja elämäntavat ovat muuten pääasiassa kunnossa, on mielestäni aivan turha stressata jostain satunnaisista lisäaineista.

Merkittävä tai ei, et voi tietää sitä koska kuten kirjoitin, yhteistutkimuksia ei ole. Tietosi asiasta on olematon. Voimme vain todeta et ei niihin heti kuole mutta osaako kukaan sanoa aiheuttaako/edesauttaako ne esim. syöpää yhteisvaikutuksena pitkällä aikavälillä? Moni sairastuu syöpään nykypäivänä. Tutkimuksien mukaan syöpäsairaudet vähenisi elintapamuutoksilla joita ovat mm. tupakka, alkoholi, vääränlainen ruokavalio, saasteet, jne. Stressata ei toki kannata koskaan, stressi on epäterveellistä mutta voi tehdä hyviä valintoja kaupassa. Kaikki tekemisesi on kuin äänestystä. Vaikkei jostain asiasta ole pakosti mittaavaa haittaa, miksi sitä pitää tukea jos on parempiakin malleja olemassa? Varsinkaan jos ei tutkimuksia satunnaisten lisäaineiden yhteisvaikutuksesta ole. ;)
 
Mun postauksen tarkoitus ei ollut mikään loukkaus, ihmettelin vaan sitä että vastasit kysymykseen "miten niitä pitäisi testata" kysymyksellä "Miksi niitä pitäisi edes käyttää". Ainakin omaan silmään se näytti hyvin vahvalta mielipiteen osoitukselta liittyen lisäaineisiin. Tosiaan jos olet sitä mieltä että ainoastaan luomu on terveellisti ja kaikki muu on paskaa niin ole sitä mieltä. Ei täällä ketään olla lynkkaamassa vaikka tykkäisikin syödä ruokaa siinä muodossa missä sitä syötiin 3000 vuotta sitten.

Mun oma mielipide on että jokainen syö sitä mikä tekee olonsa terveelliseksi, jos se on suklaalevy päivässä ja ei vihanneksia ollenkaan niin sitten olkoon. Tunnen ihmisiä joilla on painoa se 10-20kg liikaa ja he silti nauttivat elämästä ihan samalla tavalla kuin muutkin.

Ei, luomu ei aina ole automaattisesti terveellistä vaan se riippuu siitä mitä syödään. Kyseenalaistin vain lisäaineiden tarpeellisuuden ja turvallisuuden. Ruokateollisuus kun tykkää vielä manipuloida makujakin http://recipes.howstuffworks.com/fresh-ideas/dinner-food-facts/flavor-science.htm

Tuosta Mats-Erikin kirjasta joka mainittiin täs aikaisemmin vielä sen verran et Ruotsissa vedettiin sen takia useita lisäaineita pois ruuasta, suomessa ei tietysti tähän reagoitu mitenkään. Kuinka yllättävää. :D
 
Tuosta Mats-Erikin kirjasta joka mainittiin täs aikaisemmin vielä sen verran et Ruotsissa vedettiin sen takia useita lisäaineita pois ruuasta, suomessa ei tietysti tähän reagoitu mitenkään. Kuinka yllättävää. :D
Espoon kaupunki taitaa olla ainut joka on reagoinut näkyvästi natriumglutamaattiin. Espoossa poistettiin E621 n. vuosi sitten kouluruuasta.
 
Ja kyllä, jotkut eristetään aivan luonnollisista asioista mutta labran kautta ne menevät joka tapauksessa, muuten niiden nimi ei ole E-koodilla.

Eikö tämä nyt ole jo lähellä vitalismia oleva näkemys? 1800-luvun alussa jaettiin maailma tiukasti orgaaniseen ja epäorgaaniseen, mutta sitten eräs kemisti syntetisoi koeputkessa muistaakseni ureaa, joka on orgaaninen molekyyli. Raja murtui.

En minäkään tarkemmin tiedä mitä "labrassa" tehdään vaikka nyt sille paprikalle että saadaan E160c. Mutta pikkuisen epäilen onko tässäkään nähtävissä tiukkaa rajaa "labran" ja "luonnollisen" välille. Onko se nyt luonnollista, että erään pensaan marjat on lämpökäsitelty, jauhettu ja nyt aamulla uutin kuumalla vetymonoksidilla siitä itselleni juomaa? Savustus, mallastus, maitohappokäyttäminen... onhan noita ruoka-aineiden käsittelytapoja. Minä nyt tässä haen sitä rajaa, joka muuttaa luonnollisen luonnottomaksi.

(Ja mitä ihmettä pakkotoistolla luonnollisuudesta puhutaan. Käytämme, mokomat, sellaisia keinotekoisia painolevyjä joilla voi säätää että nostan nyt 77,5 kg kun eilen nostin 75 kg. Mentäisiin edes metsään nostamaan kiviä ja vääntämään kantoja, niin saataisiin kunnolla luonnonmukaisuutta tähän touhuun!)
 
Emmätiä, mitä enemmän on seurannut tiedemaailmaa, sitä enemmän tieteen ja tutkimuksen arvo on kärsinyt... en enää kauheasti luottaisi aina tutkimuksiin. Aina pitää kirjoittaa sama läpäläätä kuin alan überguru (kalkkis) päästäkseen vertaisarvioinnista läpi, vaikka kuinka tietäisit, että se on puutaheinää. Menepä siinä sitten sanomaan, että aurinko on ilmastonmuutoksen takana tai vilja ei olekaan terveellistä x väestöryhmälle. Lynkkaus seuraa, saat hörhöskeptikon leiman suorilta otsaan ja kortistoon heippahei. Parempi siis pitää turpa kiinni ja mennä vanhoilla kaavoilla, pääsee pattayalle joka vuosi. Nauran pihalle kaikki, jotka väittävät että tieteenalan vallitsevat diskurssit eivät perustu oligarkiaan ja siitä seuraavaan kuristusotteeseen koko kentästä. Renesanssi oli sikäli hienoa aikaa, että ei ollut journal of f*n überknowledgea, jossa Kopernikus oltaisiin lynkattu.

Pätee uskoakseni ravintoasioihinkin ja on universaali tieteenalojen ongelma.

ps. anteeksi
 
Kerrot varmaan lisää tästä tarkoituksenperästä? Onko suomella tarvetta ruokkia lisää ihmisiä? Onko suomessa ruokapula? Oletko tietoinen paljonko kaupat heittävät ylijäämääruokaa roskiin? Jos ruoka saapuu luomunakin tänne maailman toiselta puolelta niin missä on vika? Kuten kirjoitin pitäiskö vaan panostaa siihen jakelukanavaan sen sijasta? En usko että jotain yleistä ruokalajiketta löytyy vain maailman toiselta puolelta, korkeintaan jotain eksoottisia lajikkeita. Enkä edelleenkään näe tarvetta esim. leivän joka muuten tulee kotimaasta säilyvän 2kk. Näetkö sinä?

Tästä nyt päästäisiin vaikka minkälaisiin sfääreihin mutta yritetään nyt pitäytyä Oikeassa Maailmassa ja ketjun aiheessa eli hysterioissa. Sen verran voin todeta, että lähisuvussani on eräs kauppias joten kyllä, olen hyvin tietoinen siitä miten paljon ruokaa joudutaan heittämään pois ja kuinka hankalaa kulutuksen arviointi yms temput ovat. Lisäaineet ovat täällä pysyäkseen joten järkevämpää onkin keskittyä siihen, missä määrin niitä kannattaa pelätä.

En tiedä sinusta mutta minua ei ainakaan vakuuta se että minkäänlaisia tutkimuksia niiden yhteisvaikutuksesta ei ole ja niitä tarjotaan massoille.

mutta ei siihen tarvita kuin omaa järkeä ymmärtämään että jos tutkimukset näiden yhteisvaikutuksesta puuttuvat kokonaan,

Ongelmallista tai ei, kyllä se joka tyrkyttää näitä pitää osata myös perustella että aineet ovat turvallisia myös yhteisvaikutuksena.

Merkittävä tai ei, et voi tietää sitä koska kuten kirjoitin, yhteistutkimuksia ei ole.

Tietosi asiasta on olematon. Voimme vain todeta et ei niihin heti kuole mutta osaako kukaan sanoa aiheuttaako/edesauttaako ne esim. syöpää yhteisvaikutuksena pitkällä aikavälillä?

Varsinkaan jos ei tutkimuksia satunnaisten lisäaineiden yhteisvaikutuksesta ole. ;)

Ja päivän sana on...? :lol2: OK, eli tietoa yhteisvaikutuksista olisi kiva saada. Ja mieluiten pitkällä aikavälillä. Mutta kuitenkin samaan hengenvetoon toteat:

Koska minulla ei ole sellaista koulutusta jotta voisin vaatia tarpeeksi uskottavaa tutkimusta aiheesta niin en kykene vastaamaan tuohon

Et siis oikein tiedä, mitä tarkkaan ottan pitäisi tutkia ja miten. Tyydyt toteamaan että kaikki mahdollinen pitää tutkia ja vielä viimeisen päälle. Voi kun se olisikin noin helppoa :(

Tavallaan kyllä ymmärrän huolesi noista yhteisvaikutuksista. Onhan niitä ennenkin löydetty yllättävistä paikoista (kuten vaikkapa greippimehun vaikutukset useiden lääkeaineiden metaboliaan) ja sitten on se kuuluisa Lancetin paperi, jossa lapsille juotettu lisäainecoctail lisäsi hyperaktiivisuutta. Mutta kyllä fakta on myös se, että suurin osa lisäaineista on harmittomia ja jopa luonnollisia molekyylejä, joten taustalla saa olla aika vahva hypoteesi ennen kuin yhteisvaikutuksia osataan etsiä. Maailma on täynnä juttuja, joita ei yksinkertaisesti ehdi/pysty tutkimaan vaikka kuinka haluttaisiin. Melko monet yhteisvaikutukset ovat erilaisten sokereiden ja happojen reaktioita, mitä nyt tulee kaikesta ruoasta.

E-koodijärjestelmä taitaa kattaa tätä nykyä jotain 1600 yhdistettä. Altistuminen näille on minun nähdäkseni hyvin vähäistä kunhan vain jättää kaikenlaiset einesmössöt yms moskan pois. Siihen ei tarvita mitään E-koodipaniikkia eikä superluomuilua.

niin hommahan menee testirotaksi jossa testihenkilöt ovat tavalliset ihmiset kuten sinä ja minä ellei sitten osata valita ruokamme paremmin ja välttää nämä kemikaalit.

Huuuu, kemikaali on pelottava sana :) Mutta kyllähän ne testirotat altistetaan siellä labrassa jo tutkimusten alkuvaiheissa. Muistathan myös, että altistut hirmuiselle määrälle kemikaalien yhteisvaikutuksia jo pelkästään (luomu)tomaattia syömällä.

Minulla ei ole sitä todistustaakkaa vaan ainoastaan voin osoittaa puutteita omien tietojeni rajoissa. Ja kyllä, jotkut eristetään aivan luonnollisista asioista mutta labran kautta ne menevät joka tapauksessa, muuten niiden nimi ei ole E-koodilla.

Jos molekyyli tulee labrasta => hyvis, mutta jos joku katala kemisti tekee sen saman labrassa => pahis :)

Moni sairastuu syöpään nykypäivänä. Tutkimuksien mukaan syöpäsairaudet vähenisi elintapamuutoksilla joita ovat mm. tupakka, alkoholi, vääränlainen ruokavalio, saasteet, jne. Stressata ei toki kannata koskaan, stressi on epäterveellistä mutta voi tehdä hyviä valintoja kaupassa.

Tämä on aivan totta. Siksi epäilenkin, että jos nuo mainitsemasi elämäntapa-asiat ovat kunnossa, lisäaineiden pakonomaisella välttelyllä ei saada enää merkittävää lisähyötyä. Toki sen voi tehdä, eikä siitä varmasti mitään haittaa ole. Nyt on vain kyse hysteriasta.

Espoon kaupunki taitaa olla ainut joka on reagoinut näkyvästi natriumglutamaattiin. Espoossa poistettiin E621 n. vuosi sitten kouluruuasta.

Yritin vähän katsella tutkimuksia tuosta natriumglutamaatista ja ei se todellakaan miltään ristiriidattomalta näytä. Voihan sen jättää pois jos haluaa pelata varman päälle.
 
Emmätiä, mitä enemmän on seurannut tiedemaailmaa, sitä enemmän tieteen ja tutkimuksen arvo on kärsinyt...

Onpas ikävää tekstiä :( Ehkä olen parantumaton optimisti mutta minulla ei ole läheskään yhtä synkkä näkemys. Itse taas olen huomannut, että mitä kauemmin olen ollut kiinnostunut "tieteellisesti ristiriitaisista" kysymyksistä, sitä enemmän olen oppinut että yhtä järkevää vastarannan kiiskiä kohti löytyy 100 täyttä höyrypäätä. Oikeissa akateemisissa viroissa olevat ihmiset saattavat esittää mitä uskomattomampia asioita. Vai miltä kuulostaa väitteet vaikkapa siitä, että solut eivät oikeasti tarvitse tumaa elääkseen taikka että ne pystyvät kommunikoimaan keskenään jonkinlaisen näkymättömän säteilyn välityksellä? Entäpä ne vakuuttuneet geologit, joiden mielestä Raamatun vedenpaisumus on tosi tapahtuma?

On totta, että konsensusta vastaan pyristeleminen vaatii hirmuisesti työtä mutta sieltähän ne suurimmat tieteelliset havainnot usein ponnistavat. Aluksi lehdet vierastavat tällaisia tuloksia mutta kun se on riittävän hyvin perusteltu, ne suorastaan tappelevat sellaisten julkaisemisesta. Huomattavasti yleisempää on se, että tiedeyhteisö ja ne kokeneet kalkkikset ovatkin oikeassa.

Nauran pihalle kaikki, jotka väittävät että tieteenalan vallitsevat diskurssit eivät perustu oligarkiaan ja siitä seuraavaan kuristusotteeseen koko kentästä.

*poistuu pihalle naurunremakan saattelemana* :)
 
minulla ei ole mitään positiivista sanottavaa niistä kuluttajan näkökulmasta.
Miten olisi vaikka hinta? Jos puhutaan vaikka säilyvyydestä, niin pitkään säilyvä tuote on väkisinkin kuluttajalle halvempi. Kun sitä ruokaa menee nytkin paljon hukkaan, niin mieti miten paljon enemmän sitä menisi hukkaan, jos mikään ei säilyisi. Samalla kuljetuskustannukset ja päästöt nousee, kun ruokaa pitää roudata jatkuvasti kauppoihin lisää, kun mikään ei säily. Ja mitä tulee vaikkapa kaksi kuukautta säilyvään leipään, niin se on kaupassa aika harvinaisuus kuitenkin. Tavallinen leipä tavallisella leipäosastolla sisältää aika vähän lisäaineita ja ne pitkään säilyvät on ihan siellä erikseen.
 
Yritin vähän katsella tutkimuksia tuosta natriumglutamaatista ja ei se todellakaan miltään ristiriidattomalta näytä. Voihan sen jättää pois jos haluaa pelata varman päälle.

Olen kuvitellut, että tuota on juustoissa ihan luonnostaan. Wikipedia (joo, voi erehtyä) kertoo että Roquefort sisältää noin prosentin painostaan glutamaattia ja lihassa saa käyttää enintään promillen. Pitääköhän tämä paikkansa, ja jos, paljonko tuota on ihan tavallisessa Aurassa?

Jonkun tutkimuksen mukaan glutamaatti lisää lihavuutta. Kuulostaa tosi yllättävältä: jos ruoka maistuu paremmalta, sitä tutkimuksen mukaan syödään enemmän. Ei olisi osannut arvata.
 
Olen kuvitellut, että tuota on juustoissa ihan luonnostaan. Wikipedia (joo, voi erehtyä) kertoo että Roquefort sisältää noin prosentin painostaan glutamaattia ja lihassa saa käyttää enintään promillen. Pitääköhän tämä paikkansa, ja jos, paljonko tuota on ihan tavallisessa Aurassa?

Niinhän tuota näyttäisi olevan. Ilmeisesti kaikissa juustoissa löytyy ja myös mm. soijakastikkeessa. Aurasta en kyllä löytänyt tietoja. Glutamaattihappo on siis ihan normaali aminohappo siinä missä muutkin. Se näyttäisi myös aiheuttavan umami-maun (vittu mikä yhdyssana :D) lukemattomissa eri elintarvikkeissa.

Glutamaattihapolla on kuitenkin kaksoiselämä. Öiseen aikaan se muuttuu natriumsuolaksi ja piiloutuu pahaa-aavistamattomien ihmisten ruokiin. Siitä on tullut kemikaalimörkö! Tutkimusten mukaan se voi aiheuttaa Chinese Restaurant Syndromea, eli pahoinvointia, päänsärkyä, rintakipuja jne. Toiset tutkimukset kuitenkin kiistävät nämä vaikutukset (1, 2, 3 ja 4). Osassa tutkimuksista on jopa ollut mukana ihmisiä jotka ovat itse "tienneet" olevansa natriumglutamaatille herkkiä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom