Raskaus ja treeni osa 2

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hemina
  • Aloitettu Aloitettu
Onnea Zelda!
Mä oon lähinnä taustaillu mut jos nyt välillä jotain kirjoittaiskin. Treenailemaan kun en oo kyennu oikeestaan koko aikana niin oon vaan tyytyny haaveileen ajasta jälkeen synnytyksen, kun taas pystyy liikkua kunnolla. Välillä tuntuu että oikeesti pää hajoaa tähän, nyt on parin viikon aikana ilmaantunu mukavat liitoskivut joten kävelylenkkejäkin oon sit joutunu lyhentään:(
Nyt menossa rv35+3 joten paremmalla puolella jo mennään. Olisin kyllä ite jo ihan valmis synnyttään mut kääryleelle taitaa olla parempi vielä pysytellä masussa jotain aikaa.

Mulle on kans tullu painoa hirvittävän paljon, parikymmentä kiloa ja olo on todellakin sen mukainen. Voi kun tulis jo kevät ja vauva syntyis ja pääsis kunnolla lenkille:)
 
chicnstu: tiedän tunteen. Teksti oli kun mun suusta :D Melko samoilla viikoillakin mennään, mulla nyt 36+1. Iloitaan siitä et kohta se synnytys tulee, joka päiv vaan lähemmäs ja lähemmäs! Olo on meinaan kohtalaisen raskas kun rahaa niitä priakymmentä liikakiloa ympäriinsä. Mä kans odotan ihan innolla vaunulenkkejä vauvan kanssa! Salille paluukin jo kutkuttaa, mut kaikki ajallaan! Kovasti jaksamisia! Kyllä me tää loppu muutama viikko viel kestetään niin saa pullat paistua uunissa valmiiks ;)
 
Onnittelut Zeldalle täältäkin - perässä tullaan kovaa vauhtia!!

Semmoista tässä pohdiskelin, että onkos kellään kokemusta semmoisesta, että voiko ihan pikkuisen vauvan ottaa salille? Herkuttelin ajatuksella, että sitten jossain vaiheessa kun vauva on syntynyt, niin voisin pistää sen vaunuihin nukkumaan ja mennä salille vaikka tekemään aerobistelua. Kopan voisi ottaa siihen kuntofillarin tai crosstrainerin viereen, ja jos alkaisi kitinä niin sitten vaan keskeyttäisi jumppailun ja tsekkaisi mikä hätänä.

Joo, saa nauraa vaikka katketakseen, mutta tämmöistäkin vaihtoehtoa ajattelin, että miten pääsisi sulattelemaan pläskejä :rolleyes: Aamupäivisin salilla olisi varmaan aika hiljaistakin... Ja olisi vaihtelua pelkkään vaunulenkkeilyyn...
 
Onnittelut Zeldalle täältäkin - perässä tullaan kovaa vauhtia!!

Semmoista tässä pohdiskelin, että onkos kellään kokemusta semmoisesta, että voiko ihan pikkuisen vauvan ottaa salille? Herkuttelin ajatuksella, että sitten jossain vaiheessa kun vauva on syntynyt, niin voisin pistää sen vaunuihin nukkumaan ja mennä salille vaikka tekemään aerobistelua. Kopan voisi ottaa siihen kuntofillarin tai crosstrainerin viereen, ja jos alkaisi kitinä niin sitten vaan keskeyttäisi jumppailun ja tsekkaisi mikä hätänä.

Joo, saa nauraa vaikka katketakseen, mutta tämmöistäkin vaihtoehtoa ajattelin, että miten pääsisi sulattelemaan pläskejä :rolleyes: Aamupäivisin salilla olisi varmaan aika hiljaistakin... Ja olisi vaihtelua pelkkään vaunulenkkeilyyn...
Ei tuo musta ole yhtään naurettava ajatus. Mutta katso nyt ensin minkä luonteinen kaveri sieltä tulee. :D Muutamien viikkojen ikäinen vauva todennäköisesti suostuu nukkumaan melkein missä vain. Sitten kun ikä mitataan jo kuukausissa, kääryle voi olla ronkelimpi. Eli kannattaa yrittää totuttaa beibi tuohon alusta asti.

Riippuu tietysti millainen sali on kyseessä ja missä ne aerobisen treenin välineet siellä on. Kyykkytelineen viereen en menis vauvan kanssa (et tietty sinäkään!), enkä johonkin missä esim. hakataan säkkiä.
 
Onnea Zelda :haart:

On saleja joihin lapset eivät saa tulla ja on saleja joille saa lapsen ottaa mukaan. Riippuu lähinnä laitteista, mutta turvallisuussyistä monille saleille eivät kyllä ole tervetulleita.
Salilla jolla aiemmin kävin oli mahdollisuus jättää vaunut parkkiin lasiseinän taakse jolloin näköyhteys toimi ja salin puolelle kuulikin myös hyvin jos lapsi alkoi heräillä. Minusta se toimi hyvin. On vaan valitettavan harvinaista moinen mahdollisuus.
 
Uusi sali olisi kyllä sellainen rauhallinen lähiösali, jossa aerobiset laitteet omalla alueellaan, musiikki kohtuullisella voluumilla ja tunnelma aika rauhallinen. Tai luulisin, en ole siellä reenaillut muutamaan vuoteen.

Paras varmaan kysyä sieltä salilta kantaa, vaikka siellä ei taida päivisin olla henkilökuntaa paikalla. Ja juu toki riippuu paljon siitä millainen herranterttu/riiviötapaus se vauveli sitten on.
 
Kiitokset onnitteluista!
Kyllä tuo mukula on ihmeellinen, herättää tunteita laidasta laitaan. Aikaisemmin en pystynyt kuuntelemaan lapsen itkua, pinna paloi. Nyt sitä vaan huolestuu ja rauhottelee poikaa ihan rauhallisena. Kai nää on niitä äiin vaisto-juttuja. Mielialat on myös ihan sekasin, välillä itkee ja välillä on räjähtämäisillään onnesta. Onhan tämä niin iso elämänmuutos, että vie aikansa tottua tähän arkeen.
Mutta minäpäs siirryn pois täältä raskautettujen osastolta. Onnea ja voimia synnytykseen kaikille!
 
PMLats: Kysy ihmeessä sieltä salilta. Mulla on sellanen ihana etu kun asun täällä tuppukylässä ja toimin meidän salilla normaalisti valvojana kerran viikossa niin mulla on omat avaimet salille ja voin mennä sinne päivisin yksin kun se on kiinni :D
Pääsee sit ees joskus salillekkin tekee pientä punttijumppaa ja siihen saa hyvin yhdistettyä vaunulenkin. Vauvan turvallisuus tietty täytyy huomioida sen sijoittelussa..
Toivottavasti sunkin lähisalilta löytyy ymmärrystä ja joku sopiva ajankohta jolloin siellä on rauhallista niin ei tuu muilta asiakkailta valituksia ja vauvalla on enemmän turvallisia paikkoja olla kun ei oo kauhee ruuhka!
 
...Semmoista tässä pohdiskelin, että onkos kellään kokemusta semmoisesta, että voiko ihan pikkuisen vauvan ottaa salille? Herkuttelin ajatuksella, että sitten jossain vaiheessa kun vauva on syntynyt, niin voisin pistää sen vaunuihin nukkumaan ja mennä salille vaikka tekemään aerobistelua. Kopan voisi ottaa siihen kuntofillarin tai crosstrainerin viereen, ja jos alkaisi kitinä niin sitten vaan keskeyttäisi jumppailun ja tsekkaisi mikä hätänä.

Joo, saa nauraa vaikka katketakseen, mutta tämmöistäkin vaihtoehtoa ajattelin, että miten pääsisi sulattelemaan pläskejä :rolleyes: Aamupäivisin salilla olisi varmaan aika hiljaistakin... Ja olisi vaihtelua pelkkään vaunulenkkeilyyn...
Musta voi ihan hyvin ottaa, jos vaan salihenkilökunnalle passaa ja itse otinkin:) Palasin salille alottelemaan aerobisella ja puntilla muistaakseni parin vkon jälkeen synnytyksestä tunnustelemaan hommaa ja siitä sitten kovemman treenin pariin pikku hiljaa ja pikkuneiti nukku kopassa kun mama treenas eikä mitään ongelmia ollu. Ajoitin vain treenit sellasiin aikoihin kun tiesin, että neiti nukkuu(varsinkin sitten vähän vanhempana), niin sain jumpat hyvin tehtyä. Välillä toki neiti heräs ja eiku pukkariin vähän syöttämään ja takaisin unten maille:) Sali, jossa käyn on aika pieni ja kivan kotoinen, jossa porukka on pääsääntösesti tuttua toisilleen, joten senkään suhteen ei mitään ongelmia ollu, varsinkin kun kotona ollessa treeni on helppo sijottaa päiväsaikaan, jolloin yleensä saleilla on rauhallisempaa. Ja kolinasta vielä sen verran, että mä olen ihan vakuuttunut, että kun treenasin kuitenkin koko raskausajan aktiivisesti, niin neiti tottui kolinaan jo mahassa, eikä ollut siitä siis moksiskaan syntymänkään jälkeen, nukkui suorastaan paremmin siinä kolistelun keskellä:D ja meidän salilla ei tosiaankaan ollut mitenkään erityisen hiljaista tai kolinatonta, ihan normaalit ryskeet ja ärinät ja musiikit, mutta hyvin selvittiin.
 
Kanhan, kiitos ja tsemppiä sullekin lopputaipaleelle! Eiköhän tää tästä vielä iloksi muutu:)

Mä oon kans suunnitellu tota salille mukaan ottamista, meillä on duunipaikalla oma sali jossa on melko rauhallista aamupäivisin esimerkiks ja jos ihan täysimetyksellä mennään niin ei sitten vältsisti tarvis pumppaillakaan kun voi sit siirtyä pukukopin puolelle imettään jos tarvis tulee. Mulla on kyllä mies vuorotöissä joten sen puolesta varmaan sit pääsen aika hyvin sillon kun ei oo töissä päivisinkin. Noh, saapi nähdä miksi se sitten muodostuu.

Täällä on jotenkin niin lohduttavaa käydä lukemassa, vaikkakin oon kadehtinu salaa taustalla teitä jotka ootte pystyny/jaksanu treenailla koko raskausajan. Mutta hienoa tietää että kyllä muutkin sitten jaksaa vauvan kanssa alkaa treenailemaan ja että samojen tunteiden kanssa toisetkin painii. En siis olekaan yksin näitten poltteitteni kanssa:D
 
Mun täytyy sanoa, ettei tota meidän poikaa voisi ottaa salille enää mukaan, vaikka olisinkin täysimetyksellä. Ekat elinviikkonsa se kyllä söi ja nukkui, mutta epparihaavan kanssa ei pahemmin kyykkäillä. Nyt, kun herätään unilta, syödään ja sitten pitää olla viihdettä ja se, että äiskä puuhaa omiaan EI ole viihdettä vaan pitää leikkiä ja jutella ja katsella maisemia. Mun treenit loppuis siis heti, kun toinen herää. Toisaalta, yhdet unet päivässä on aika ennustettavan pituiset, joten niiden aikana voisi treenata.

Mää palasin viikonloppuna salille, poika 8vko. Oli hienoa taas treenata, vaikka painot onkin vähän tippuneet. Yritän tällä viikolla joku ilta taas päästä puntille.
 
Niinno, voi olla että unelmaksi jää se että salilla kävisi vauvan kanssa. Mut sehän on hyvinkin pitkälti sitten vauvan luonteesta ja tavoista kiinni. Ja tokihan sitä yksin sinänsä mieluummin kävisi että saa keskittyä kunnolla tekemiseen. Mut jos ei muuten pääse kuin että vauva tulee mukana niin onhan se sitten parempi vaihtoehto kun että ei pääse lainkaan.
Olipa sekavaa selostusta. Toivottavasti se pointtikin sieltä löytyy...

Huomenna oon menossa sairaalaan synnytyksen suunnittelukäynnille. Musta toi suunnittelu kuullostaa aika hassulta tässä yhteydessä kun ei sitä kaiketi voi niin kovin suunnitella etukäteen ellei sit kyseessä oo etukäteen sovittava sektioaika. Joojoo, saivartelua. Synnytystapa-arviohan se on, puhutaan vaan eri termillä. Kiva päästä tsekkaan vähä tilannetta, vaikka itseasiassa just viimeviikolla oltiin ultrassa jossa tarkastettiin tarjonta (oli onneks raivotarjonnassa pitkän perätilaoleilun jälkeen) ja tehtiin kokoarviookin. Vähän alle 2,5kg oli arvio, saas nähdä tuleeko nyt samoja lukemia. Huomenna täydet viikot 36!
 
Onnittelut Zeldalle!

Toivottavasti tässä itsekkin pian pääsisi synnytys puuhiin...Nyt mennän rv 37+5. Tilanne oli jo 2.viikkoa sitten lääkärin mukaan semmonen, että koska vaan voi syntyä. Vauveli on siis kiinnittynyt ja tosi alhaalla ja senhän huomaa. On sellanen olo ollut useamman päivän, että "menkat tekee tuloaan" :wtf:

Tuosta treenailusta vauvelin kanssa. Oon ajatellu, etten suunittele liian tarkkaan etukäteen, ettei tuu pettymyksiä. Toki toivon, että suht pian pääsisi jumppailemaan ;) Oon ajatellu, että kotonakin pystyy jotain tekemään, sopivilla apuvälineillä :) Salille voisin myös ottaa mukaan jos poju nukkuu hyvin. Oon töissä kyseisellä salilla, joten varmaan saisin sovittua, että jätän vaunut "tiskin taakse" ;) Mutta parashan tietysti olisi jos voisi keskittyä vain treeniin.

Täytyy kyllä sanoa, että tällä hetkellä väsyttää sen verran ja kaikki ajatukset keskittyy vauvan tuloon, etten kauheesti jaksa treeniä miettiä. Kyllä se treenihimo sieltä taas löytyy ;) Oon pystyny treenaamaan tosi hyvin koko raskauden ajan. Jumppienohjausten jäätyä pois kolmisen viikkoa sitten, olen käynyt puntilla 3 kertaa viikossa ja päivittäin tulee aerobista lenkin muodossa ja välillä vaihtelun vuoksi salinlaitteissa. Massu olo kyllä vähän jo ahdistaa, eikä oikeen mihinkään ohjattuihinjumppiin huvita mennä, kun ei kuitenkaan kaikkea pysty tekemään.

Mutta tsemppiä kaikille mammoille! Yrittäkää nauttia olostanne :D
 
Joo nauttia tosiaan, heräsin tossa puoli kuudelta ihan järkyttävään närästykseen :jahas: Ei tunnu renniet ja samariinit auttavan, joten tässä nyt funtsitaan että miten tänpäiväinen opetus+harkat+luento-kombinaatio meinaa onnistua.

Mut muuten on olo ihan jees. Tosin kyllähän se vähän syö että reenimäärä viikkotasolla on tippunu 10h->4h, mutta tää on nyt tätä. Oon kyllä tyytyväinen että edes ton verran pystyy naputtaan.

Perjantaina on lääkärineuvola ja varmaan onkin se rv30 kontrolliultra. Alvariinsa saa sielläkin rampana, tana :D
 
Nauttia... Nauttisinkin varmaan, jos ei tarvisi herätä töihin joka jumalan aamu. Olen varma, että nukun paljon parempia yöunia sitten kun vauva on syntynyt - oli sitten millainen tapaus tahansa.

Viime yönä "nukuin" 8h, ja ehdin herätä yöllä 5 kertaa plus lopulta 15min ennen kellonsoittoa. Aika lyhyitä pätkiä siis meikäläisen yöunet. Ja joka kerta kun herää, on käytävä myös vessassa. No olenpa sitten karaistunut valmiiksi kun vauva tulee. Olosuhteisiin nähde olen tosin yllättävän virkeä ja pirteä. Toivottavasti ei tule romahdusta jossain vaiheessa.

32+2.
 
Yöheräilyt raskausaikana valmistavat tosiaankin äitiä siihen, millaista elämä on pienen vauvan kanssa. Monesti tuoreet äidit ovat kauhuissaan siitä, että saako sitä koskaan enää nukkua?:wtf:

Tämä on turha pelko, sillä imettävän äidin ja vauvan uni-valverytmit alkavat ajan kanssa muovautua samanlaisiksi. (ihan pienellä alle 2kk:n ikäisellä vauvalla ei ole vielä minkäänlaista rytmiä) Yöimetysten jälkeen äidin uni jatkuu siitä, mihin se jäi ennen imetystä. Omakohtaista kokemusta aiheesta on! Imetin poikaani 2,5-vuotiaaksi ja teen kolmivuorotyötä. Yöimetyksiä oli loppuun asti 2-3 krt/yö ja voin rehellisesti sanoa, että nukuin paremmin silloin kuin nyt!

Toki jokainen ihminen on yksilö ja jokaisen rasituksensietokyky ( mikä sanahirviö... :rolleyes:) on erilainen. On hyvä muistaa, ettei kukaan ihminen ole kone; jokaisella menee ne rajat jossakin ja ne on hyvä tunnistaa! Mukavaa loppuraskaudenaikaa kaikille tuleville äideille!!!:haart:
 
Onko täällä uusia odottavia punttimimmi-äitejä? Täällä plussattiin eilen ja olo on ihan käsittämätön :hyper: Mä en voi uskoa, että on todellista. On siis todella toivottu raskaus kyseessä ja molemmille meille ensimmäinen :haart:

Mielenkiinnolla odottelen miten raskaus tulee vaikuttamaan treeneihin. Nyt väsyttää ihan hulluna ja koko ajan on nälkä! Pahoinvointeja odotellessa :D
 
Sweet mint: ISOT onnittelut!!!! Ihanaa kun jollain on alkuhuuma vielä päällä :D Täällä meneillään 39+4 viikkoa ja odottavn aika pitkä! Nautiskele huumasta! Kaikkee hyvää odotukseen...
 
Voi kanhan... Minä synnytin 39+4 ja nuo viimeiset päivät/viikot oli kyllä niin käsittämätöntä tuskaa. Ei muuten, mutta henkisesti. On ihan kauheaa kun pitää olla henkisesti valmis synnyttämään hetkenä minä hyvänsä, toisaalta tietää että voi joutua odottamaan vielä vaikka (uskallanko sanoa) kaksi viikkoa! Mutta tsemppiä, kun lapsi on maailmassa, aika juoksee turhankin nopeaan!
 
Liitytääs taas tänne joukkoon, eli toista lasta nyt odotellaan. Ihan alkumetreillä vielä, joten katselen lähinnä päivä kerrallaan kun muistissa on ensimmäisen raskauden keskenmeno...

Mitään oireita ei ole, vähän väsyttää tossa klo 17.00 aikoihin, mutta painelen ulos tai salille niin väsy katoaa. Viimeksikään pahoinvointi ei alkanut näin alussa, mutta odotettavissa sitäkin on. Onneksi oli vain pahoinvointia eikä tarvinnut pää pytyssä aikaansa viettää. Toivotaan että tämä raskaus jatkuisi loppuun asti ja sujuisi yhtä hyvin kuin edellinen :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom