Raskaus ja treeni osa 2

[Hugadelic]

KateS, täällä myös viikkoja kasassa 38.

Mä oon nyt etukäteen ostanut yhdet imetysliivit: Anttilasta edulliset puuvillaiset perusmustat. Eihän noi kovin eroottiset ole, mutta ajattelin hankkia parempia vasta sitten, kun tiedän mitä kokoa sitä suunnilleen pitäis olla. Ja joku sanoi, että aluksi nännit olivat olleet tosi kipeät, joten ton puuvillan ei pitäis hirveesti ärsyttää niitä lisää, jos niin käy. Eli ihan aluksi mennään yksillä imetysliiveillä ja kunhan sitä synnytksen jälkeen pääsee kauppaan, niin sitten lisää. H&M:llä näytti olevan myös ihan inhimillisen näkösiä imetysliivejä, täytyy käydä katsomassa toi Bebes, kiitos KateS vinkistä.

Henkalta ostin just tollasen imetystopin, mistä Cassyput mainitsi. Luukkumalli säädettävillä olkaimilla ja se toppiosa on vahvistettu niinkuin joissain jumppatopeissa, eli tarvittaessa voi mennä myös ilman liivejä. Tosin saa nähdä kuinka paljon sitä huvittaa olla ilman liivejä, kun rinnat on täynnä maitoa ja todennäköisesti vähän eri koko- ja painoluokkaa, kuin nyt. Varmaan toimii hyvin just öisin, niinkuin Cassyput oli niitä käyttänyt. Niin ja toi malli oli ihanan pitkä, mikäli sattuu käymään niin, että maha ei heti laitokselta kotiin tultaessa ole ihan vielä entisissä mitoissa :jahas:. Koko M mahtui jopa tän vauvamahan päälle.

 

[kanhan]

Mulla melkein itku tulee kun luen täällä teidän juttuja. Tuntuu et kaikki muut maailman odottavat jaksaa ja kykenee kaikkeen ja mä oon juissa supistusteni kanssa! Tuntuu välillä kun olis ollu ikuisuuden raskaana. Mulla rauhallinen löntystelykävelykin muutaman kerran viikossa on niin luksusta.

Eilen onneks tuli Body lehti jota kahlaillessa iltasin voi vaipua haaveisiin tulevasta...ehkä sitä vielä joskus pääsee eroon tästä mahasta ja pääsee liikkeelle. Tää totaalinen liikkumattomuus on niin rankkaa välillä että sitä on vaikee monen ymmärtää.

Sori..vali vali vali. Pääasiahan se on vauva pysyy mahassa ja saan sen terveenä ulos mut on tää silti välillä niin vitun raskasta. Sitten kun olin niin hienosti kuvitellut kuinka käyn salilla ja spinnissä ja vaikka missä koko raskauden...niin sitten mikään ei mennytkään niin kuin olin ajatellut....

Noh joo se niistä..

Imetysliivejä oon ostanut 1 Cariwellin pehmeet sporttimalliset, jotka on tosi kivat ja tukevat ja kasvaa ja kutistuu tarpeen mukaan ja hintakaan ei ollut paha. Toisen ostoksen tein netistä: Bravadon spagettiolkaiminen toppi, sillä kun kesällä pärjää ilman rintsikoitakin kun siinä opn niin tukeva se sisään ommeltu liiviosa. Pitää sit synnytyksen jälkeen käydä ostelees lisää esim. niitä H&M toppeja koska varmasti monta kertaa halvempia kun toi Bravadon 49e.

Huomenna onneks pääsen koittamaan töihin et josko pärjäis siellä, kun mulla on vielä tasan 1 kk aikaa äippäloman alkuun. Tänään vielä pesen täällä viimeset äitiyspakkauksen kamat kuntoon. Toivottavasti töissä pärjäis...kun on täällä kotona jo oltukkin taas 2 viikkoa.

30+2

 

[Aivi]

Mulla melkein itku tulee kun luen täällä teidän juttuja. Tuntuu et kaikki muut maailman odottavat jaksaa ja kykenee kaikkeen ja mä oon juissa supistusteni kanssa! Tuntuu välillä kun olis ollu ikuisuuden raskaana. Mulla rauhallinen löntystelykävelykin muutaman kerran viikossa on niin luksusta.

Eilen onneks tuli Body lehti jota kahlaillessa iltasin voi vaipua haaveisiin tulevasta...ehkä sitä vielä joskus pääsee eroon tästä mahasta ja pääsee liikkeelle. Tää totaalinen liikkumattomuus on niin rankkaa välillä että sitä on vaikee monen ymmärtää.

Sori..vali vali vali. Pääasiahan se on vauva pysyy mahassa ja saan sen terveenä ulos mut on tää silti välillä niin vitun raskasta. Sitten kun olin niin hienosti kuvitellut kuinka käyn salilla ja spinnissä ja vaikka missä koko raskauden...niin sitten mikään ei mennytkään niin kuin olin ajatellut....

Noh joo se niistä..

Imetysliivejä oon ostanut 1 Cariwellin pehmeet sporttimalliset, jotka on tosi kivat ja tukevat ja kasvaa ja kutistuu tarpeen mukaan ja hintakaan ei ollut paha. Toisen ostoksen tein netistä: Bravadon spagettiolkaiminen toppi, sillä kun kesällä pärjää ilman rintsikoitakin kun siinä opn niin tukeva se sisään ommeltu liiviosa. Pitää sit synnytyksen jälkeen käydä ostelees lisää esim. niitä H&M toppeja koska varmasti monta kertaa halvempia kun toi Bravadon 49e.

Huomenna onneks pääsen koittamaan töihin et josko pärjäis siellä, kun mulla on vielä tasan 1 kk aikaa äippäloman alkuun. Tänään vielä pesen täällä viimeset äitiyspakkauksen kamat kuntoon. Toivottavasti töissä pärjäis...kun on täällä kotona jo oltukkin taas 2 viikkoa.

30+2

Ymmärrän sua hyvin. Saat valittaa Mulle meinas kans tulla "liikkumiskielto", kun alko tulla kipeitä supistuksia viikolla 27-28. Kohdunkaula oli pehmentynyt yms. Mutta tilanne "korjaantui" ihan lepäilyllä ja keventämällä. Nyt pystyn jo tilanteeseen nähden kuntoilemaan hyvin. Supistukset eivät enää ole kipeitä, vaikka niitä tuleekin. Edelleen on kyllä takaraivossa semmonen "pelko" ettei uskalla tiettyjä juttuja tehdä. Vaikka eihän tässä nyt mikään hätä ole, kun viikkoja jo 32. Mutta tietty toivon, että vaavi pysyy vatsassa loppuun asti ;)

Mulla alkaa kans jo vähän pänniä tää olotila. Onhan raskaana oleminen siis mahtavaa, mutta kaipaa jo entistä kehoa...Vatsa on suht pienikokosena pysyny, mutta silti ahdistaa. Vihloo millon mihinkin ja on kiristävä olo...no ei parane valittaa enempää. Positiivista mieltä vaan kaikille mammoille :D

 

[Zelda]

Tänään oli viimenen neuvolalääkäri ja taas oli vaihtunu. Nyt oli mukava nuori typykkä ja osas kyllä hommansa. Mitä nyt pientä epävarmuutta, mitä nyt vastavalmistuneelta voi odottaa.
Ensin se puhu että isot ihmiset saa isoja lapsia ja pienet pieniä. Sitte ku oli tutkimuksen aika ja heitin vaatetta pois, niin sano että onpa sulla kyllä iso maha :D. Ja kohdunpohjan korkeutta mitatessa se kävi monta kertaa tarkstamassa että onko se nyt oikein. Meni paljon keskiarvoja ylemmäs taulukossa. Iso se ipana on.
Viikon sisällä olis ultra, ja katotaan siellä että pystyykö edes synnyttämään alateitse. Toisaalta olis kyllä niin helppoa kun vaan leikatais. Lääkärin kokeiltua nyrkillä luitten väliin, sanoi että ehkä voi mahtua. Myöskin vauvelin pää tuntu sormilla selvästi ja kohdun suu oli lyhentyny. Saa syntyä jos on syntyäkseen.
Iltaisin ja öisin todella hankala saada unta, kun kaveri alkaa potkimaan ja työntämään päätä alaspäin. Tuntuu puukon vetelyiltä ja välillä supistuksia, kuten myös päivällä jos jotain tekee, kuten kävelee yli 50m. Se siitä liikunnasta. Kauheasti tekis mieli tehä jotaki. Kotona vaan möllöttää ja odottaa. Ompas kivaa. :jahas:
Nyt vaan odotellaan ultraa ja toivottavasti saan samalla leikkausajan.

Äitiyslomarahahommatki saatiin selville. Siellä lukee että maksetaan jotaki euroa. Tarkottaakos että siitä menee vielä verot?
Ei mainita siinä. Ja ensimmäinen summa tuntu liian isolta mutta jos taas verot vähentää niin toisen kuukauden jälkeen liian pieniltä?? Kävin ite laskemassa suunnilleen kelan sivuilta.

 

[PMLats]

Zelda, kyllä vain menee verot noista äitiyspäivärahoistakin. Kannattaa varmaan tehdä muutosverokortti sosiaalietuutta varten?

 

[katriina2]

Menee verot joo. 20% plus 2% ellen ihan väärin muista. Kelan sivuilta löytyy selitykset.

Me käytiin tiistaina rakenneultrassa ja mennään huomenna uudestaan ... :jahas: Istukka edessä + riittävästi fläsää niin eipä sydämen rakennetta nähny satavarmaks. Huomenna sitten ultraa lääkäri jollain superhyperlaitteella, jonka poforti pitäis sitte riittää jopa tän fläsän läpi

Tanssinope ripitti mua kunnolla tiistaina. "Tajuatko sä että sulla on edelleen rajaton toi tuntimäärä, 7 tuntia ja vartti per viikko! Sun on oikeesti pakko alkaa keventään" :jahas: Onhan se ihan superhienoa että ollaan huolissaan (oon kyllä aika fanaattinen ja reikäpää ton tanssin suhteen), mutta rajansa tietty kaikella. Itteeni *ituttaa ihan riittävästi se, että joutuu himmailemaan ja jättämään hyppyjä ja niitä ihania piruetteja väliin :curs:, mutta...Nooh, pääkopan sisäistähän tää vaan on, ja syksyllä voin sitten ihan uudella reeni-innolla alkaa vääntään niitä tuplia ja triploja

Muuten ei mitään onkelmia. Muksu painaa sellasen 364g, että ehkä tää muu painonnousu selittyy lapsivedellä ja turvotuksella.... ;)

 

[Aivi]

Zelda: mulla tuntuu kans noita viiltäviä kipuja. Olisiko just sitä, kun vaavi painaa päällään. Häpyluut on kans tosi herkkinä...Niin ja niitä suppareita (kivuttomia) tulee varsinkin iltaisin ja öisin. Mulla ei kyllä ole ihan vielä niin pitkällä, kun sulla. Nyt mennään rv 32+2. Vaavi on ollu jo useamman viikon pääalaspäin ja siitä asti noita viiltämisiä on tuntunut. Tietysti, kun pää isonee niin kivut pahenee Mulla toi SF mitta kulkee just käyrällä, kuten oppikirjoissa, sanoi neuvolatäti :D Mulle on lähinnä sanottu, että vatsa on kovin pieni :wtf: Olen menossa ens viikolla kontrolliin, kun tohtori haluaa tarkistaa onko vauva riittävän iso. Itse en ole huolissani...Painoni nousi jossainvälissä kovin hitaasti, mutta nyt oli tullut 1kg reilussa parissa viikossa, joten ehkä vaavi ottaa loppukiriä ;) Toi SF mittahan ei välttämättä kerro totuutta vauvan koosta. Tietysti jos sanotaan, että iso vauva tulossa niin varmasti jänskättää. Musta olisi kaiken paras synnyttää ihan alateitse. Eikös siitä leikkauksesta toipuminen ole kovin hidasta?

Mä yritä kuntoilla parhaani mukaan päivittäin. Huomaan vaan hikoilevani ja hengästyväni paljon helpommin. Lenkkeily on välillä vähän epämukavaa. Tulee niitä lihaspistoksia ja sitten vaavin pää painaa rakkoon. Pienen matkaa, kun kävelee niin on semmonen olo että tulee pissat housuun :(

Mukavaa viikonloppua kaikille punttimammoille! Liikkukaa kykynne mukaan :D

 

[Bellezza]

Kävin ostamassa Carriwellin tukivyön, se on helpottanu kävelylenkkejä huomattavasti. On tosi napakka olo kun laittaa sen päälle!

 

[maarika]

Kannattaa muuten ottaa ihan tosissaan noiden supistelujen kanssa ja höllätä tahtia, jos tuntuu, että niitä liikkuessa tulee. Itse en tajunnut ollenkaan, että mullahan oli supisteluja joskus raskauden puolivälistä asti, kun kukaan ei kertonut, että ne tuntuu vähän samalta kuin kuukautiskivut! Minähän sitten luulin koko raskauden ajan, että ei mulla mitään supisteluja olekaan, kunnes sitten synnyttämässä ollessa hoitaja mulle asiaa selvensi ;) Neuvolassa kyllä kyseltiin onko supisteluja, mutta kun en tiennyt, miltä niiden piti tuntua, sanoin aina, ettei ole. Liikuinkin sitten koko raskauden ajan, kävin kuntosalilla ym. Maha oli niin pieni, ettei haitannut liikkumista ollenkaan. Tietystikään mitään juoksemista ei ois voinut kuvitella ja painoja vähensin laitteissa. Mutta siis, jos oisin tajunnut, että mua tosiaan supistelee suht paljon, niin oisin varmaan tajunnut höllätä tahtia. Kun näin ei ollut, niin lähdin suoraan kuntosalilta synnyttämään hieman etuajassa vk37...Lapsivedet meni jossain laitteessa ja siitä sitten ponnisteluja tekemään toiseen saliin sairaalaan :D Synnytys oli mulle onneksi helppo ja mieluummin menisin sinne uudelleen kuin hammaslääkäriin. Kipuja oli minimaalisesti ja neiti syntyi helposti. Onneksi on siitä jäänyt hyvät muistot, jos sitä joskus haluaisi toista yrittää...Tätäkin kun haaveiltiin kauan...

 

[PMLats]

Hitto, mitenköhän ton homman kanssa on... Mä olen koko ajan ollut vakaasti siinä uskossa, että paskat mulla mitään supistele, mutta jos kerran voi supistella ilman että sitä tietää, niin mistäs sen sitten voi tietää :D Ei mulla kyllä mitään menkkakipujen tapaista oo ollu, pitkän työpäivän istumisen jälkeen on pari kertaa tuntunut maha vähän tukkoiselta ja kipeältä, mutta toistaiseksi se on liikunnalla aina helpottunut. Ja muutenkin oon ajatellut, että supistus selkeästi alkaa ja päättyy, eikä ole mikään 3 tunnin yhtäjaksoinen tukaluuden tunne? No menen ensi viikolla neuvolaan niin kysynpä siellä asiasta.

 

[kanhan]

PMLats: Supisteluja on tosi eri tyyppisiä:
-kivutonta mahan/koko kohdun kovettumista, nämä ns. harjotussupistuksia ja yleensä täysin vaarattomia
-mennkamaista ajoittaista puristusta alavatasalla tai alaselässä, nää supistelut yleensä on aiheellista tsekata neuvolassa ettei kypsyttele kohdun suuta (itsellä ollut näitä)
-vannemaista jatkuvaa paineen tunnetta johon ei sisälly kuitenkaan menkkamaista kivun tunnetta, voi kestää pidempiäkin aikoja putkeen (mulla esim. pahimmillaan n. tunnin kerrallaan ennen kun oon saanu levolla rauhottumaan) nämä myös niitä joita syytä välttää

Jokaisella tietysti oman tyyppiset tuntemukset kehossaan, mut noin mä kuvailisin eri tyyppisiä supistuksia näin "neuvolan tätinä" Mut kyllä noi kaikki tuntemukset kyllä luulis tuntevan jos yhtään kroppaansa osaa kuunneela. Se on sit eri asia jos ei osaa ajaatella et se on supistusta. Mut tosissaan on ihan hyvä kuulostella sitä masua välillä ihan ajan kanssa ja jutella ja kysellä neuvolassa, jos jotain epämukavaa tuntuu.

Mutta kaikillahan ei supistele ollenkaan ennen kun lähtevät synnyttämään (esim. lapsiveden mennessä) ja jollain ei edes silloin vaan sitten otetaan lääkkeet avuks ja tehdään ns. keinopolttoja joilla sit saadaan vauva puskettua ulos.

 

[Hugadelic]

Musta noiden supistusten tunnistaminen on kans ollut hankalaa. Kun esimerkiksi kävelee liian nopeasti, menee maha piukaksi ja tuntuu epämukavalta, jolloin sitten tulee hidastettua tahtia. Vaikka tohon välillä liittyy myös sellasta jomotusta, niin jotenkin musta oli hirveen vaikeeta mieltää niitä supistuksiksi, niitä ne kai kuitenkin on. Noita on ollut jo pidemmän aikaa. Omalla kipuasteikolla mun mielestä noi ei ole varsinaisesti kivuliaita, niinkuin esimerkiksi menkkakivut, mutta kuitenkin niin epämiellyttäviä, että ne saa hidastamaan tahtia.

Sitten nyt viikon sisään on tullut pari kertaa ihan levossa ilmeisesti noita harjoitussuppareita. Maha menee piukaksi, ei kuitenkaan niin vahvasti, kuin liikkuessa. Lisäksi kohdunsuulla tuntuu selkeästi enemmän painetta.

 

[Zelda]

Joo nuo supistukset tuntuu olevan vähän jokaisella erilaiset.
Itellä ensimmäiset supidtukset tuli joskus ennen puoltaväliä. Silloin heräsin yöllä siihen kun kohdunsuu supisteli, eli tuntui selvästi että supistui ja laajeni vuorotellen. Pari minuuttia tätä kesti ja oli kivuliasta. Oma hengitys alkoi mennä puuskutukseksi.
Tämmösiä ei kuitenkaan ole enää niin voimakkaana tuntunut edes nykysin. Nyt se on semmosta kipua ja vihlontaa ja paineen tunnetta. Välillä tuntuu myös noita supistumisia ja laajenemisia. Mukavia ne ei ole.
Eilettäin kun alko supistelemaan, niin jotenki tuntu että pissa tulee housuun. Pöntölle ei uskalla mennä kun tuntuu alapäässä niin kova paine ja kipu.
Myöskin usein vessassa ollessa alkaa supistelemaan.
Onhan noita juttuja kuullu että jotkut ovat synnyttäneet vessanpönttöön, enkä kyllä epäile. Omalla kohalla mötky on niin iso että en usko että se sinne vahingossa lipsahtaa.:jahas:

 

[Hugadelic]

Itse en ole nähnyt aiheelliseksi, puolitoista litraa D-vitskukyllästettyä rasvatonta maitoa + muut maitotuotteet päälle riittänee, tämä on täälläpäin myös neuvolan kanta.

Tuli tää mieleen, kun just TV 1:llä Tänään otsikoissa Aamutohtorissa oli aiheesta. Ei siis raskauteen liittyen, vaan ihan yleisesti. Siinä sanottiin, että nykyiset suositukset ovat alakanttiin ja niitä ollaan nostamassa. Siinä mainittiin myös, että maitoa täytyisi juoda 4-6l, jotta saataisiin tarpeellinen määrä D-vitamiinia.

Meillä neuvolassa ei silloin kysytty maitotuotteiden käytöstä, kun suositeltiin ottamaan D-vitamiinia.

 

[Aivi]

Mulla ekat supistelut tuli jo aika varhain ennen puoltaväliä. Ovat olleet suurimmalta osalta noita harjoitussuppareita, eli vatsa kovettuu, muttei varsinaisesti satu. Aina niitä ei edes huomaa. Raskaamman päivän jälkeen saattaa suppareita tulla runsaastikkin, kun menee nukkumaan. Voivat tuntua vähän jo kurjemmilta ja kestää kauemmin. Merkkinä varmaan just siitä, ettei saisi niin rehkiä. Treenaillessa salilla vatsa on yleensä aika pinkeä, en kyllä tiedä onko mitään varsinaista supistelua...

Kipeitäkin supistuksia on ollut. Nämä tulivat kovemman rehkimisjakson jälkeen, kun kuvittelin pystyväni tekemään "mitä vain". Kestivät pari päivää ja välillä niitä tuli tosi tiheästi. Niitä voisi verrata just menkkakipuihin. Mulla ne menivät tonne peppu alaselkä osastolle ja tuntuivat tosi kivuliailta.Normaali askareista ei tullut mitään, vähän väliä olin kaksinkerroin lattialla. Näiden parin päivän jälkeen oli ainakin toiset pari päivää paikat kipeänä. Nämä supparit pehmensivät kohdunkaulaa, mutta tilanne onneksi rauhoittui, kun tajusin levätä ja keventää.

Joten kyllä noi supistelut kannattaa ottaa vakavasti, varsinkin jos tulee runsaasti ja ovat kivuliaita...

 

[Zelda]

Tänään on ollu ihana aurinkoinen ilma ja kävin jopa kävelyllä. Jos sitä edes voi kävelyksi kutsua, nimittäin noin vajaaseen kilometriin kului aikaa tunti. Kaikenmaailman mummotki meni ohi. En tunne oloani kovin sporttiseksi.
Noh ehkäpä syynä oli vihlovat supistelut joita tuli vähintään 50 metrin välein. No, nyt on kuitenkin hyvä fiilis ja raikasta ulkoilmaa saatu.

Tänään tuli kirje sairaalasta, että ultra-aikaa oli aikaistettu ens keskiviikkoon. Eli alunperin se olis ollu kahen viikon päästä, mutta sanoin ettei se enää hyövytä mitään. Neuvolatäti sitten soitti sairaalaan ja pyysi aikaistamaan ultraa. Jaksais vaan oottaa tonne keskiviikkoon. Tuntuu kokoajan pukkivan päällään alaspäin ja siitä tulee ihanat kivut. Alapää/haarat on tosi kipeät ja paine tuntuu inhottavasti.
No, eiköhän sitä jaksa, on se kumminkin nyt jo niin lähellä.

 

[kanhan]

Mitä sulla Zelda nyt on viikkoja? Musta tuntuu jo ku tää raskaus ois kestäny ikuisesti.....
Mulla on matkaa vielä jäljellä...ihan liikaa. No onneks pian jo täyttyy 32 viikkoa. Jokainen päivä on askel kohti synnytystä.

 

[Zelda]

Mitä sulla Zelda nyt on viikkoja? Musta tuntuu jo ku tää raskaus ois kestäny ikuisesti.....
Mulla on matkaa vielä jäljellä...ihan liikaa. No onneks pian jo täyttyy 32 viikkoa. Jokainen päivä on askel kohti synnytystä.

36+2 on nyt kasassa. Neuvolasta sanottiin että yleensä leikataan 38 viikolla tai viimeistään 39. Siis suunniteltu leikkaus.

 

[k82]

Kuulumisia täältäkin,massu alkaa puskemaan esille ja olo on hyvä. Välillä "vihlasee" (kivuttomasti) tuolta jostain häpylyyn tietämiltä...mahtavatko olla jotain venymisjuttuja?? Tällä hetkellä mennään rv 17 ja treenaileenkin pääsin sitkeän flunssaputken jälkeen, ajattelin 2.jakoisella porskutella eteenpäin..

Hyviä vointeja kaikille tuleville mammoille

 

[katriina2]

Jaaniin, käytiin tosiaan viime torstaina siellä ultrassa. Ei ollu ihan mitään parhaita kuulumisia, sillä joudutaan meneen vielä 4vkon (tai siis nyt 3vkon) päästä kontrolliin uusiks. Juniorilla on toisen munuaisen munuaisaltaassa joku nestekertymä, joka on tosin normaalin rajoissa, mutta tsekkausta vaativa. Vähän tietysti hirvittää et jos sieltä oikeesti löytyykin joku ISO onkelma, mutta lekuritäti (joka oli kyl supermukava) rauhotteli et tuskin tässä mitään on, kunhan tsekkaavat.

Muuten ultrassa oli kaikki hyvin. On syrän ja aivot ja keuhkot ja hienosti 10 sormea ja 10 varvasta. Niin ja komiat liikkeet! Taitaa tulla steppaaja :D Sukupuolestakin saatiin vahva arvaus, mutta juniori päätti esitellä sitä takalistoaan taas enemmän kun etupuoltaan ja kaiken kukkuraksi kahmaisi napanuoran jalkoväliinsä että se siitä. Mihin lie ja kehen tullut kun noin valokuvauksellisia ollaan....

Päänsisänen vitutus kasvaa. Mulle on alkanu tulla harkkasuppareita ja reeneissä joutuu oikeesti himmaileen. Ei sillä, on mulla reenejä edelleen se 6h/vko....joka on kyl oikeesti aika paljon. Jätin sentään rankimmat pois :jahas: ja oli se ehkä aikakin... Viikkoja on kuitenkin "jo" 22+1 (tai 21+4 )

Onks joku muu havainnu et kasvava pötsi painais jotain hermoa? Mulla meinaan toinen kinttu nukahtaa esim. kävelylenkillä. Sitten on pakko istua alas ja hetken päästä se on ihan ok.