Rakentaminen vs. muutto valmiiseen

Pro Nutrition Fire Kick, 20 x 25 ml -20%
Jos kärsivällisyys/aika riittää sellaiseen omatoimi/talkoorakentamiseen kuin tällä pariskunnalla http://talvitiet.vuodatus.net/blog/ , niin voisi ehkä päästä ykkösellä alkavaan neliöhintaan ilman tonttia (?). Kyseessä siis Espooseen rakentuva Lammi-kivitalo, jossa blogin perusteella ainakin harjakaisiin mennessä omavaraisuusaste/kilpailuttaminen on ollut kadehdittavaa, ja jatko lienee samanlaista (muistaakseni sähkötkin tekevät kytkemistä vaille itse). Toiv. malttavat hieman kertoa kustannustasoa kun tuo joskus valmistuu. Mutta joka tapauksessa varsin hyvä blogi kivitalon rakentajille.

Tuohon styroxiinkin on saatu upotettua jo yhden pienen talon hinta:D
Toki jos on styroxitehtaalla töissä ja ..;)
 
Zone-sarja -42%
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
Paljonko Viltsu tuota eristettä tuossa laskelmassasi tulee? Meilläkin sitä laitettiin kohtuu reippaasti ja saatiin menemään 2800 euroa, joka mielestäni sekin oli aivan törkeä iso rahamäärä. Meillä tosin pohjan pinta-ala on talossa vain rapiat 100m2 kun tulee kahteen tasoon, mutta taaseen kaksi erkkeriä toi eristettävää lisäpintaa sokkeliin ja myös ulkopuolelle. Tuossa mulla on mukana myös 60m2 tallirakennuksen styroxit.


Toi eriste on XPS:ää, johtuen alapohjassa lähinnä siitä että sokkeli on todella matala ja rakenne on matalaenergiarakenne. EPS:llä toi eristeen kerrosvahvuus kasvaisi vähän liikaa. Kyllä ton tavaran neliöhinta on vähän yläkanttiin arvioitu (suoraan hinnastosta hinta ja siitä perus alet pois) mutta tää on niin alustavaa laskentaa että riittää tässä vaiheessa. Eristettävän pohjan ala on n.140m2.

Tossa vielä kuva siitä alapohjarakenteesta

ulkosokkeli.png
 
Me laitettiin 200 mm routaepsiä laatan alle ja 100 mm sokkelin pintaan. Sokkelin ulkoupuolelle vähintään 1,5 m sokkelista ja taas 100 mm. Eli meni tuohonkin. Routaepsiä kaikki, vaikka ois lattian alla kai voinut tavallista lattiastyroxiakin käyttää. Ihmetytti tuo hinta kun omasta mielestä sitä meni itsellekin paljon. Mutta jos pohjapintaa on vaikka 200-300 m2 niin sitten ymmärrän. Menee yli tuplat mitä meillä.
 
Me laitettiin 200 mm routaepsiä laatan alle ja 100 mm sokkelin pintaan. Sokkelin ulkoupuolelle vähintään 1,5 m sokkelista ja taas 100 mm. Eli meni tuohonkin. Routaepsiä kaikki, vaikka ois lattian alla kai voinut tavallista lattiastyroxiakin käyttää. Ihmetytti tuo hinta kun omasta mielestä sitä meni itsellekin paljon. Mutta jos pohjapintaa on vaikka 200-300 m2 niin sitten ymmärrän. Menee yli tuplat mitä meillä.

Virheellistä tekstiä:
Tota noin. Routaepsin puristuslujuus ei todellakaan ole niin lujaa että sitä voisi laittaa lattian alle. Sitä varten on nimenomaan lattia-eps.

Itse tahdoin puristuslujuudeltaan parempaa ainetta joten pähkäilin vaihtoehtojen EPS200 ja Finnfoam FL200 välillä, joista otin Finnfoamia koska hintaero ei ollut merkittävä. Jälkikäteen ajateltuna olisin säästänyt tuossakin reilun tonnin ja ottanut lattia-epsiä + 1 kerros Finnfoamia. Nyt on siis 3 kerrosta finnfoamia. Sokkelin sivut on myös eristetty Finnfoamilla. Kannattaa myös muistaa että mitä enempi eristekerroksia, sitä enemmän puristuslujuus kärsii.

Alapohjan eristämisessä kannattaa olla tarkkana, mikäli nostaa vain alapohjan eristysvahvuutta, aiheuttaa se kylmyyden siirtymisen sokkeliin ja joutuu eristämään sokkeliakin enempi, koska alapohjasta tuleva lämpösäteily ei lämmitäkään enää sokkelia tarpeeksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja järjetön alapohjan eristys on mielestäni riskialtista, koska siitä ei ole mitään käytännön kokemuksia pitkällä juoksulla olemassa ja vain aika näyttää miten suuri määrä eristämistä käyttäytyy 10 vuodessa.

EDIT: Okei, tarkistin noita ja noi puristuslujuudet vähän vaihtelevat. On 100 lattiaa ja 120 routaa, joista siis 120 pitäisi olla teoriassa kovempaa ja "parempaa"... Onkos täällä jollain faktaa aiheesta?
Eniwei, itse pähkäilin tosiaan eps200:sen kanssa tuota.
EDIT2: Joo, puhuin mutua ja paskaa, tässä oikeaa tietoa: http://www.eps-eriste.fi/fin/faq/?gid=8
EDIT3: En viitsi muokata sanomaani enää jälkikäteen, koska tässä näkyy hyvin se mikä rakentamisessa on jokapäiväistä. Jätän tämän siis tähän esimerkiksi. Jokaisella on mielipide josta hän kertoo suu vaahdossa ABC:n tietotoimistolla ja useimmiten asiasta ei ole minkäänlaista käsitystä kertojalla(kaan). Näihin/meihin törmää rakentaessa joka päivä. Käytännössä 90% ihmisistä joita rakentaja tapaa, puhuu paskaa eikä heillä ole mitään tietoa miten asia oikeasti on, oli ammattilainen tai ei. Amatöörit, kuten minä, myöntävät virheensä, ammattilaiset eivät myönnä.
 
Ei kai siinä muuta riskiä ole kuin, että rokkeli routii rikki. Sen takia ihmettelenkin sokkelin sisäpuolista eristystä, koska silloinhan sokkeli jäätyy ulkopuolelta.
 
Ei kai siinä muuta riskiä ole kuin, että rokkeli routii rikki. Sen takia ihmettelenkin sokkelin sisäpuolista eristystä, koska silloinhan sokkeli jäätyy ulkopuolelta.

Eihän Sokkeli mihinkään saa routia koska se on käytännössä kosteussuojattukin. Antura se on mitä suojataan? Eli sokkelin kautta ei saa siirtyä alapohjan alle kylmää ilmaa ja sitä kautta anturaan, siksi sokkeli eristetään sisäpuolelta ja myös ulkopuolelta routaeristeellä. Jos alapohjan eristettä lisätään, vähenee sokkeliin/anturaan kohdistuva lämpösäteily ja sen vuoksi sokkelia pitää eristää sisäpuolelta enemmän. Näin siis maalaisjärjellä ajateltuna.
 
Eihän Sokkeli mihinkään saa routia koska se on käytännössä kosteussuojattukin. Antura se on mitä suojataan? Eli sokkelin kautta ei saa siirtyä alapohjan alle kylmää ilmaa ja sitä kautta anturaan, siksi sokkeli eristetään sisäpuolelta ja myös ulkopuolelta routaeristeellä. Jos alapohjan eristettä lisätään, vähenee sokkeliin/anturaan kohdistuva lämpösäteily ja sen vuoksi sokkelia pitää eristää sisäpuolelta enemmän. Näin siis maalaisjärjellä ajateltuna.

Yks syy miksi sokkeli eristetään sisäpuolelta on varmaan, että kapillaarinen kosteuden nousu vähenee jos sokkeli ja antura ei ole ihan niin lämmin kuin jos se olisi eristetty ulkopuolelta.

En tiedä riittääkö ettei antura ole pakkasella. Sehän olisi helpointa ratkaista sillä, että on tarpeeksi korkea sokkeli eikä niin, että puolen metrin sokkeli ja 200mm routaeristettä.

Kai sokkeliin tulee ulkopuolelle kuitenkin joku rappauseriste eikä pelkkä rappaus + maali?
 
Yks syy miksi sokkeli eristetään sisäpuolelta on varmaan, että kapillaarinen kosteuden nousu vähenee jos sokkeli ja antura ei ole ihan niin lämmin kuin jos se olisi eristetty ulkopuolelta.

En tiedä riittääkö ettei antura ole pakkasella. Sehän olisi helpointa ratkaista sillä, että on tarpeeksi korkea sokkeli eikä niin, että puolen metrin sokkeli ja 200mm routaeristettä.

Kai sokkeliin tulee ulkopuolelle kuitenkin joku rappauseriste eikä pelkkä rappaus + maali?

Sokkeli + antura eristetään patolevyllä (muovista kennolevyä, joka toimii käytännössä kosteusuojana, lähes kosteussulkuna. Patolevyn yläreuna jää sitten käytännössä sepelin tasaan, eli reuna peitetään sepelillä talon reunassa. Yläpuolinen osuus sitten slammataan ja maalataan/rapataan tms.. Eli suhteellisen tiivis rakenne tuostakin tulee.
 
Toi eriste on XPS:ää, johtuen alapohjassa lähinnä siitä että sokkeli on todella matala ja rakenne on matalaenergiarakenne.

Kannattaako investoida monta tonnia extraa säästääkseen luokkaa kymppejä vuodessa lämmityskuluissa? Kannattaa vielä miettiä ja selvittää itse noita normi eps:n ja finfoamin eroja (oikeita, ei mainospuheissa esiintyviä).

Lisäksi kyseenalaistaisin tuon usein esiintyvän ajatuksen, että tiiviimpi eps tai finnfoam olisi jotenkin "parempi". Ei sen laatan alle tuleva eps paljonkaan puristuslujuutta tarvitse kun päällä on vain laatta, väliseinät yms. Harvempi taas päästää paremmin vesihöyryn lävitseen, ts. edesauttaa laatan kuivumista valun jälkeen ja esim. vesivahinkotapauksessa.

Passiivikaton hinta oli myöskin täysin pois tästä maailmasta. Ei ikinä taloudellisesti järkevää.
 
Sokkeli + antura eristetään patolevyllä (muovista kennolevyä, joka toimii käytännössä kosteusuojana, lähes kosteussulkuna. Patolevyn yläreuna jää sitten käytännössä sepelin tasaan, eli reuna peitetään sepelillä talon reunassa. Yläpuolinen osuus sitten slammataan ja maalataan/rapataan tms.. Eli suhteellisen tiivis rakenne tuostakin tulee.

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin. Jos sokkeli on eristetty niin lämpötilaero ei välttämättä ole niin suuri, että siellä mitään kondensoituu ja toisaalta uudet talot on niin hyvin salaojitettuja, että tuosta välttämättä mitään hyötyä olisi. Sen tarkoitus ei ole suojata sokkelia maan kosteudelta.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Melkein kehtaan väittää vastaan eli että patolevyn olis kuitenkin tarkoitus suojata ulkoista kosteutta vastaan, ei hallita sisältä mahdollisesti tulevaa kosteutta. Ihan vaan maalaisjärjellä ajateltuna. Plus että tossa teoriassa mitä haittaa olisi jos sisältä haihtuva kosteus pääsisi sokkelin ulkopuolelle jos patolevyä ei ole?
 
Melkein kehtaan väittää vastaan eli että patolevyn olis kuitenkin tarkoitus suojata ulkoista kosteutta vastaan, ei hallita sisältä mahdollisesti tulevaa kosteutta. Ihan vaan maalaisjärjellä ajateltuna. Plus että tossa teoriassa mitä haittaa olisi jos sisältä haihtuva kosteus pääsisi sokkelin ulkopuolelle jos patolevyä ei ole?

Kyllä se patolevyn tehtävä on tuuletta nimenomaan sokkelia, eli kuten modified asian ilmaisia.

Jos sokkeli halutaan eristää kosteudelta, niin silloin se käsitellään bitumilla. Terveisin bitumia sokkelissa sekä patolevy.
 
Juu siis ymmärrän sen että ne nappulat siinä mahdollistaa ilman ja veden kulun patolevyn ja sokkelin välissä ja jos siinä olis suoraan maa, se vois olla vaikeampaa. MUTTA onko muka niin, että patolevyn tarkoitus ei ole ohjata pintavesiä yms pois sokkelia päin olemasta? Miksi esim. patolevyn yläosaan tulee se "saumakaistale" jos halutaan vain maksimituuletusta?
 
Melkein kehtaan väittää vastaan eli että patolevyn olis kuitenkin tarkoitus suojata ulkoista kosteutta vastaan, ei hallita sisältä mahdollisesti tulevaa kosteutta. Ihan vaan maalaisjärjellä ajateltuna. Plus että tossa teoriassa mitä haittaa olisi jos sisältä haihtuva kosteus pääsisi sokkelin ulkopuolelle jos patolevyä ei ole?

Anturasta se kosteus nousee sokkeliin ei siirry sisältä.

Ei se patolevy mun mielestä mitenkään pakollinen olekaan hyvin salaojitetussa uudessa talossa. Onhan siellä kuitenkin salaojasorat sokkelin vieressä eikä savea.

Pohjavedestä pitää huolen salaojat ja pintavesistä maan kallistukset.

Bitumi sokkelissa on ihan vihoviimeinen juttu mitä pitäis tehdä, mutta niin se vaan ennen tehtiin.
 
Koitin googlella:

http://www.passiivi.fi/sivu/forum_nayta&vid=77

Hyvin harva tietää patolevyn toimintaperiaatetta ja melko harvoin sitä on todellisuudessa asennettu paikoilleen oikein.
Patolevyn toimintaperiaate on estää maaperän kosteuden imeytyminen perusmuuriin, jossa se toimiikin kohtuullisesti.
Toinen ominaisuus johon tuotteen on ajateltu vaikuttavan on perusmuurin kuivaaminen, päästämällä kosteus ulos vesihöyrynä ja lopulta pisaroituen patolevyn sisäpintaan. Siksi rakenteen alaosassa käytetään Bitumikaistaa estämässä alaspäin valuvan kondenssiveden imeytymistä anturarakenteeseen.

...


Matti Alander
M. Alander Oy
Rakennussalaojituksen erikoisliike
 
Passiivikaton hinta oli myöskin täysin pois tästä maailmasta. Ei ikinä taloudellisesti järkevää.

No tämä on yksi kohta mihin olisi kiva saada tarkempaa vertailua, koska passiivikattoelementeillä tulee yhdessä nipussa aika monta erillistä tuotetta:

-Tuohon piirtämääni tönöön menee pikapikaa laskettuna n.30kpl k900 jaolla pulpettikattotuoleja, joiden alapaarteen pituus vaihtelee 5,5-6,1m. Noille jos hintaa laskee sen karvan yli satasen kappale niin tuo on luokkaa 3500€
-Höyrynsulkukalvo, luokkaa 0,5€/m2, eli n.100€
-Yläpohjan eristeet, jos ne lasketaan antamaan sama u=0,09 niin rakenne on esim. 100mm eXtra +310mm BLT6:sta. 100mm eXtra maksaa luokkaa 5e/m2 ja puhallusvilla pienessä kohteessa vähän yli 30e/m2 asennettuna. Eli n.140m2 yläpohjaa eristettynä: 2000e
-Kaikkien näiden rahdit jos arvioidaan vaikka yht. 500e niin katon saattaminen vastaavaan eristysnormiin perinteisesti on 5600e.

Parikymppiä siihen jää edelleen hintaeroa mikä on kyllä aika helvetin iso läjä rahaa.. Mutta vielä pitäisi saada laskettua se asennukseen menevä raha. Kuinka kauan menee kun kaksi osaavaa timpuria lyö kiinni yllämainitut tuolit? Passiivikaton asennuksessa yksinkertaiseen kohteeseen ei päivää pidempää kulu, ja tuote myydään asennettuna.
 
Ei kai siitä muuta haittaa kuin, että JOS keväällä lumet sulaa, ilman patolevyä teillä näyttää tältä:

noth-dakota-flood-golden1.jpg


Nojuu.. en nukkunut ihan tarpeeksi viime yönä..
 
Anturasta se kosteus nousee sokkeliin ei siirry sisältä.

Ei se patolevy mun mielestä mitenkään pakollinen olekaan hyvin salaojitetussa uudessa talossa. Onhan siellä kuitenkin salaojasorat sokkelin vieressä eikä savea.

Pohjavedestä pitää huolen salaojat ja pintavesistä maan kallistukset.

Bitumi sokkelissa on ihan vihoviimeinen juttu mitä pitäis tehdä, mutta niin se vaan ennen tehtiin.

Me laitettiin bitumikermi anturan suojaksi kuten tämän sivun alun kuvassakin on (kuvassa nimellä radonkermi, kaipa se samaa tarkoittaa). Bitumin yläosaan limittäin tuli patolevy, joka taas nousee maanpintaan asti sokkelissa.
 
No me slammattiin anturan ja sokkelin väliin semmoinen viiste ja taivutettiin patolevy sen avulla myös anturan päälle. Elikkä tolleen:

P1020488.jpg


Ja kohta joku varmasti sanoo että päin helvettiä tehty, kuten aina.

Sokkeli näyttää kuvassa erittäin matalalta, se onkin kuistin kohdalta otettu kuva.

EDIT: Parempi kuva:
P1020452.jpg


En ole muuten selannut noita vanhoja kuvia kertaakaan. Voin pahoin kun katselen niitä. Threadin aloittajalle: Ostakaa valmis.
 
Back
Ylös Bottom