Pyöräily

Mä ainakin hoitaisin nuo kaikki tarvitsemasi mittaukset Sports Trackerilla. Itse olen sitä käyttänyt vuosia Nokialaisilla ja Iphoneilla. ST:lla on omia sykevöitäkin myynnissä.

Mulla on ollut strava käytössä, mutta se näyttää ainakin kalorikulutuksen ihan miten sattuu (Ihan liikaa). Mutta siihenkin saisi jotenkin sykemittauksen integroitua, jolloin varmaan toi kalorilaskentakin olisi huomattavasti tarkempaa. Millaisia kokemuksia sulla on ST:stä? Jotain olen lueskellut, että olisi huomattavasti raskaampi softa pyörittää kuin strava, joten päädyin stravaan, ainakaan akkua ei stravan sovellus paljoa käytä, vaikka mittaisi GPS-signaalia.

Sellanen jäi kysymättä että voiko pitää paikkansa kun mittari näytti et 980kcal olis menny tolla 50 km lenkillä.? tuntuu aika hurjalta, kun vauhtia ei kuinten paljoa ollu ja pulssi aika maltillinen.:wtf:
Tosin selittäs kyl miks tuntuu palautuvan aika hitaasti, ruokaa liian vähän.:wall:

Hyvinkin mahdollista, mulle sykemittari näytti 56.5km lenkille 998kcal. Ja mä oon pienikokoinen ihminen. Eikä ollut lenkillä keskari kuin 23km/h. Ajoin 50/50 suhteessa päällystettyä tietä ja kovapohjaista hiekkatietä. Ajelin tosin fiksillä ja 45 leveillä kumeilla, mutta tuskin sekään niin hirveästi tuohon kulutukseen vaikuttaa? Fiksi ehkä hieman, kun ei pääse lepuuttaan jalkoja missään vaiheessa. Mutta tästä nyt en osaa sanoa kuin mutua, että luulisi fiksillä ajamisen olevan hieman raskaampaa vrt. vapaarattaalliseen, mutta kuinka iso ero sitten todellisuudessa on, en osaa sanoa.

Joo, ja loppupäätökseni, on hyvinkin mahdollista toi 980kcal. Pyöräily kuluttaa...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
^
Kun vertaa tehomittarin antamaa lenkillä tuotetun tehon määrää kilojouleissa (yhden kilojoulen tuottaminen kuluttaa melko tarkasti yhden kilokalorin), niin esim. itselleni pienikokoisena ja kevyenä ero Garminin sykemittarin lukemaan on n. 10%,Garminin sykemittarin näyttäessä pienempää kulutusta kuin tehomittari.

Polarin mittarilla, jota käytin aiemmin, sykemittarin kalorikulutus oli taas mielestäni selkeästi yläkanttiin, mutta silloin en vielä omistanut tehomittaria joten en päässyt vertailemaan tarkemmin. Pyöräilyssä tulee varmasti isojakin heittoja sykemittarin kalori kulutus lukemiin ajotyylinkin mukaan, koska sykeperusteisessa laskennassa käytetään km. sykelukemaa kultakin aikaväliltä, myös alamäessä jolloin työtä ei tehdä (energiaa ei todellisuudessa kulu sykelukeman mukaisesti) mutta syke ei laske samassa suhteessa yhtä nopeasti. Jos teet siis lenkillä työtä myös alamaissa ja helpolla osuuksilla, syke antaa tarkemman lukeman.

Lenkkimaastot itselläni ovat suht tasaisia, jolloin myöskään pk penkeillä ei tule suuria syke vaihteluita, jolloin teho mittarin ja sykemittarin kalorinkulutus lähestyvät toisiaan. Mäkisemmässä maastossa sekä intervalli harjoittelussa lukemissa on suurempi ero. Ja jos otetaan mukaan vielä yksilölliset erot, sukupuoli ja paino, niin lukemien välinen ero on vielä suurempi.Yhteenvetona voidaan kyllä sanoa, että sykemittarin antamat lukemat ovat kyllä enemmän tai vähemmän suuntaa antavia, mitä kokemattomapi /aloitteleva treenaaja, sitä suurempi heitto yleensä kovemman kulutuksen suuntaan, koska syöneet käyvät yleensä kovemmilla suhteessa tehtyyn työhön.
 
Tärkeämpää minusta on kalorin mittausten toisto tarkkuus kuin absoluuttinen totuus. Eli aina sama sykemittari joka mielellään toimii aika varmasti . Treenatessa kuitenkin katsotaan omaa trendiä useiden treenien myötä. Kaverin kalorin kulutuksiin sitä ei kannata vertailla.

Sama kuin keskinopeus. Keli, reitti, kalusto ja ajokaverit jos on, tekee niin paljon muutoksia ettei yksittäisen treenin keskinopeus kerro oikein mitään. Pitkällä aikavälillä ja varsinkin muuttujia vakioiden alkaa sitten trendikin näkymään.
 
Näihän se. Mulla on ollut käytössä Lidlistä kokeilun vuoksi ostettu sykemittari, mutta mikä on kyllä toiminut pirun hyvin, paitsi mitä nyt vähän aikaa sitten pimahti, mutta sain ''tekohengitettyä'' toimimaan. Aukaisin ja kasailin uudestaan kasaan, jonka jälkeen pelittänyt taas... tiedä sitten mitä hittoa tuossakin tapahtui. :D
Kalorikulutus sillä mittarilla on osunut aika lähelle aina esim. My fitness palin arviota, kun syöttää harjoituksen rasituksien mukaan, sekä oma paino on pysynyt aika vakiona, kun oon syönyt sen mitä tuo näyttää kuluneen, tai no paino on laskenut ~kilon kuukaudessa, mutta aika lähelle se kuitenkin näyttää.
Ennen tuota lidlin mittaria mulla oli joku polarin mittari vähän aikaa, mihin en kyllä ollut yhtä tyytyväinen kuin Crivit lidlistä. Yhdyn kyllä tuohon, että näytti isompia kulutuksia kuin mitä olisi ''realistista'' odottaa. (Polar siis)
Mun ajossa tosin harvemmin tulee lepuuteltua sinällään, kun maastossa tulee ajettua alamäet mahdollisimman kovaa ja kyllä niissäkin ihan työtä saa tehdä, kun juurakkoa/kivikkoa pistää menemään, vaikka painovoima vetää alaspäin. Myöskin tiellä tehdyt lenkit menee fiksillä, jolloin saa pistää vastaan/pyöritellä myös alamäissä. Tää voisi ehkä selittää sitten T79:n viestin mukaan ainakin osittain miksi on pitänyt itsellä aika hyvin paikkansa. Maastolenkeillä tosin siirtymillä sitten rullailua tulee, mutta pääosin kuitenkin puskassa sillä mennään.
 
Tais tuo pyöräily kolahtaa, kun piti tänään taas vetää tollanen 58km lenkki.:D Nyt valkkasin matkan sillai ettei kauheasti korkeuseroja ollu ja panostin tuohon pyöritystekniikan hiomiseen. Ilmeisesti rupeaa oleen jo sinnepäin koska etureisissä ei kauheasti tunnu, mutta takana kyllä. Eli eikös takaosasto kuiten vähän heikompi ole, joten jotain iskua sinnepäin tullu.? Ja tuntu kyllä jouheammalta toi reissu kun pyrki pyörityksen pitään (laskemalla) siellä 80-90 välillä. Tosin tuntu aluksi hullulta kun tottunut siihen 50-60. Mutta joku maantiepyörä pitää kyllä ehdottomasti ens kesäks saada. Vähän raskas tuo maasturi kun vauhtia 30km/h, 25km/h helpompi ylläpitää.:D
 
Mitä tulee kaikkeen saatavilla olevaan mittausdataan, niin kalorinkulutus on ainakin itselle aika yhdentekevä tieto. Enemmän kiinnostaa kaikki muu kehityksestä kertova mittaustulos. Tietty kalorinkulutus voisi olla pitkällä aikavälillä tarkasteltuna myös yksi markkeri kehityksestä, koska kestävyys lajeissa kehitys on myös taloudellisuuden parantumista, jolloin samalla kilometri vauhdilla samoissa olosuhteissa tehty suoritus kuluttaa energiaa vähemmän, kun harjoittelun kautta on saatu kehitystä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin riippuu täysin rakenteesta, ajoasennosta ja vallitsevasta lihastasapainosta, mihin lihasryhmään tehokas pyöräily ottaa. Itsellä rasitus ottaa yhden vuoden maantiepyöräilyn jälkeen parantuneen pyöritystekniikan myötä edelleen enemmän takaosastolle. Etureidet saa aktivoitumisen selkeästi vaan tangolta ajaessa ja intervalleissa isoilla tehoilla.
 
Arvon pyöräilevä herrasväki (ja naiset), mistäs kantsis kattoa budjettiluokan edulliset sadeajokamat? Eli siis takki ja housut, jotka kestävät vettä mutta hengittäis sen verran ettei nyt aivan kuole tuonne pihalle pyöräillessä. Alkaa pikkuhiljaa vituttaa tämä Suomen talv-- eiku kesä, kun täällä päädyssä tulee vettä about kokovitunajan. Pyöräilypaita ja -trikoot kyllä löytyy mutta nyt tarttis jonku hyvän goretex- tai vettähylkivän ajoasun.
 
Arvon pyöräilevä herrasväki (ja naiset), mistäs kantsis kattoa budjettiluokan edulliset sadeajokamat? Eli siis takki ja housut, jotka kestävät vettä mutta hengittäis sen verran ettei nyt aivan kuole tuonne pihalle pyöräillessä. Alkaa pikkuhiljaa vituttaa tämä Suomen talv-- eiku kesä, kun täällä päädyssä tulee vettä about kokovitunajan. Pyöräilypaita ja -trikoot kyllä löytyy mutta nyt tarttis jonku hyvän goretex- tai vettähylkivän ajoasun.

Itse ostin aikoinaan Rose:sta, edullisuus on suhteellista, maksoi muistaakseni 90 euroa. Mutta niillä voi ajaa ihan oikeasti lenkilläkin ja esim tuolla mun pitkällä lenkillä laitoin ajotakin päälle yöllä kun alkoi tulemaan kylmä. Toki sovittamatta noiden vaatteiden ostaminen on vähän sitä sun tätä.

e: ärsyttää kun kaikki ajovaatteeni on jotain mustia tai sinisiä. Seuraava takki tulee olemaan huomioliivin keltainen/oranssi.
 
No 90€ koko setistä ei ole todellakaan hinnalla pilattu, tuohon hintaan kun Suomesta ei taida saada kuin vasta housut tai takin. Ongelma kyllä on se että kroppa on niin epäsopusuhtainen että pitäis melkeen päästä sovittamaan ensin.
 
Tilasin vihdoin ne tuubirenkaat ja rupesin vasta sen jälkeen googlettelemaan millainen prosessi niiden vanteillelaitto oikein onkaan. Yhteenvetona voidaan olettaa, että lopputulema on rälläkällä palasiksi pilkottu pyörä survottuna metallinkeräysastiaan. Toisaalta, tuleepahan sitten päivitettyä joskus sekin nykyaikaisempaan...
 
Ite tilasin viime viikolla Continentalin GP 4000 S II Folding Road Tyre-kumit, kun niitä on niin paljon kehuttu. Otin 25-millisinä kokeiluluontoisesti, kun nyt olen ajellut 23-millisillä Michelinin Pro3-kumeilla. Noi Pro kolmoset oli ihan hyvät vielä viime kesänä, kun ajelin pääasiassa kuivalla kelillä ja kumit oli vielä melko kulumattomat. Nyt tämän kesän vesisateissa ne tuntuu imevän kaikki mahdolliset kivet sisäänsä ja tyhjiä kumeja on ollut jo aika monta kauden aikana. Jos alkaa irroitella kumeista kiinni jääneitä kiviä, niin hommaan saa varata aikaa vaikka kuinka paljon. En ehkä Suomen olosuhteisiin enää suosittelisi noita Michelinejä näiden kokemusten jälkeen.
 
Ite tilasin viime viikolla Continentalin GP 4000 S II Folding Road Tyre-kumit, kun niitä on niin paljon kehuttu. Otin 25-millisinä kokeiluluontoisesti, kun nyt olen ajellut 23-millisillä Michelinin Pro3-kumeilla. Noi Pro kolmoset oli ihan hyvät vielä viime kesänä, kun ajelin pääasiassa kuivalla kelillä ja kumit oli vielä melko kulumattomat. Nyt tämän kesän vesisateissa ne tuntuu imevän kaikki mahdolliset kivet sisäänsä ja tyhjiä kumeja on ollut jo aika monta kauden aikana. Jos alkaa irroitella kumeista kiinni jääneitä kiviä, niin hommaan saa varata aikaa vaikka kuinka paljon. En ehkä Suomen olosuhteisiin enää suosittelisi noita Michelinejä näiden kokemusten jälkeen.

Contissa ei pitäis olla tuota kiviongelmaa ollenkaan ja muutenkin hyvä ja kestävä rengas. Tuntumaa on vähän arvosteltu, mutta itte en paremmasta tiiä niin menee hyvin tolla ne vähät ajot mitä ehtii :D
 
Itekkään en paremmista tiedä ja nyt alla pyörii Contin GP4000 S II:t. Oon ollu todella tyytyväinen, kun takana on noin vajaa 1000km. 25mm gummit kyseessä ja oon pitäny 7.5-8/7-7.5bar paineita, eikä oo omasta mielestä tuntunu mitenkään erityisen kovilta. Oon ajanu epähuomiossa sepelin yli niin, että paukkuu ja tykitelly vaikka mihin railoihin ajatuksissani, mut yhtään flättiä ei oo tullu.
 
Contti fani täälläkin. Yli 1600 km takana 22 millisillä ja pari kymmenen kilometrin sora pätkääkin ajettuna eikä mitään ongelmia. Ja jokainen lenkki alkaa ja loppuu muutaman sadan metrin sepelin ajolla. 25 milliset on laatikossa, vaihdan kun ennätän.
 
Rasvailuun oon käyttäny jotain TF2:sta. Spray-purkissa jotain teflonia sisältävää öljyä. En tiiä onko toi hyvä vai huono. Moottoripyörän ketjuja oon rasvannu Biltemasta ostetulla vaihteistoöljyllä, yhtä hyvin sitä vois kai fillarinkin ketjuihin sutia, mutta kun tommonen spray-purkki on niin käytetään se ainakin loppuun.

Bilteman öljy kerää ketjuihin kakkaa eksponentiaalisesti TF2:een verrattuna.

Ite tilasin viime viikolla Continentalin GP 4000 S II Folding Road Tyre-kumit, kun niitä on niin paljon kehuttu.

Nämä mulla ajossa tällä kaudella. Olen ollut todella tyytyväinen, koska ~3000 km ja 0 rengasrikkoa. Viime kaudella ajoin Maxxis Re-Fuseilla ja mainiosti toimi nekin.
 
Kun tässä on tuo pyöritystekniikka noussut aina välillä puheisiin niin mitä se tarkoittaa teille? tekeekö nilkka (eli pohjelihas) töitä vai onko se lukittu kuten nykytiedon mukaisesti kannattaisi? Yritättekö keskittyä voimantuottoon vain alaspainamisen kohdalla vai myös nostovaiheessa?

Oma harrastelupyöräilyn tekniikka menee tuon nykymallin mukaisesti. Eli nilkka käytännössä samassa asennossa koko kierroksen ajan ja keskitytään voimantuottoon tuossa työntävässä kohdassa (n. kello 2-5 oikealta puolelta katsottuna). Lopulla kierroksella keskitytään siihen ettei tarvitse toisen jalan voimaa käyttää jalan nostoon. Eli tuon klo 2-5 ulkopuolella keskitytään vain käyttämään voimaa sen verran ettei toisella jalalla tarvitse auttaa toista jalkaa tuon voimantuoton maksimikohdan ulkopuolella. Joskus harvakseltaan kun jalat ovat väsyneet tulee myös tietoisesti tehtyä työtä tuon klo 2-5 puolelta jolloin nilkka myös liikkuu.

Mites muilla?
 
Kun tässä on tuo pyöritystekniikka noussut aina välillä puheisiin niin mitä se tarkoittaa teille?

Mites muilla?

Pyöräilyn pyöritystekniikasta... Pätee sekä maantielle että maastoon.
Hyvä harjoitus toteamaan omat heikot kohdat:
Baban haba -Pyöritystekniikka kuntoon yhdellä jalalla
Yksityiskohtaisemmat ohjeet ja harjoituksia:
Pyöritystekniikka ? Polkupyöräwiki
Keskustelua aiheesta ja lisää linkkejä:
Pyörittäminen
Kuvaesimerkkejä miltä polaarisen voimakäyrän tulisi näyttää tehokkaassa pyörityksessä:
Wattbike - Training Guide - Wattbike Finland

Tuohon viimeisen linkin "makkaraan" saa jo tehdä töitä jos on kauan polkenut runttaamalla. Eli polkemisen opetteleminen uudelleen pitkäaikaisen "väärän" tekniikan käytön jälkeen on hankalaa ja vaatii harjoitusta.
Itse pyrin polkemaan pyörittämällä aina kun se on mahdollista, mutta myös lepuuttamaan esim. etureisiä sillon kun ne tuntuu jäävän jälkeen muihin lihaksiin verrattuna.
Hyviä mielikuvaharjoituksia on tuo "maan kuopiminen" ja käytännön harjoituksia tuo yhden jalan pyörittäminen.

Toisaalta poljinkierroksien ollessa 80-90 tasaisella, ei pyörittäminen omasta mielestäni tarvitse eikä pysty olla aina maksimitehokasta.
Varsinkin maantiellä poljettaessa se on lähinnä nousevan jalan keventämistä niin ettei se aiheuta lisävastusta alas painavalle jalalle.
 
Contissa ei pitäis olla tuota kiviongelmaa ollenkaan ja muutenkin hyvä ja kestävä rengas. Tuntumaa on vähän arvosteltu, mutta itte en paremmasta tiiä niin menee hyvin tolla ne vähät ajot mitä ehtii :D

Itekkään en paremmista tiedä ja nyt alla pyörii Contin GP4000 S II:t. Oon ollu todella tyytyväinen, kun takana on noin vajaa 1000km. 25mm gummit kyseessä ja oon pitäny 7.5-8/7-7.5bar paineita, eikä oo omasta mielestä tuntunu mitenkään erityisen kovilta. Oon ajanu epähuomiossa sepelin yli niin, että paukkuu ja tykitelly vaikka mihin railoihin ajatuksissani, mut yhtään flättiä ei oo tullu.

Contti fani täälläkin. Yli 1600 km takana 22 millisillä ja pari kymmenen kilometrin sora pätkääkin ajettuna eikä mitään ongelmia. Ja jokainen lenkki alkaa ja loppuu muutaman sadan metrin sepelin ajolla. 25 milliset on laatikossa, vaihdan kun ennätän.

Nämä mulla ajossa tällä kaudella. Olen ollut todella tyytyväinen, koska ~3000 km ja 0 rengasrikkoa. Viime kaudella ajoin Maxxis Re-Fuseilla ja mainiosti toimi nekin.
Loistavaa, että täälläkin löytyy hyviä kokemuksia Conteista.

Oon ite ajanut noilla ProKolmosilla varmaan noin 3000 kilometriä. Flättejä on tullut jo varmaan 7-10 tuona aikana, vaikka ajo on ollut lähes pelkästään kuivaa asfalttia. Märällä kelillä nämä tosiaan imee kiviä sisäänsä ihan järjettömiä määriä. Kaveri vaihtoi Schwalben Duranot ProNelosiin ja sillä myös kumit jo ensimmäisten lenkkien jälkeen täynnä pieniä kiviä. Ja kaverilla ilmeisesti kaksi tai kolme kiven reikää Michelineissä parin ensimmäisen viikon (~300-400km) jälkeen. Tästä tuli jo ihan vitsi yhdessä vaiheessa, kun lähdettiin pitkille yhteislenkeille sateella ja pakattiin varakumeja niin perkeleesti mukaan.

Viimeinen matka ProKolmosilla tehtiin, kun auto ajoi sen verran eteen, että jouduin parin metrin matkalla vetämään takapään lukkoon. Takakumi suli hetkessä aika isolta alueelta läpi asti. Kovissa vauhdeissa lukkojarrutus sulattaa kumin aika helposti varmaan merkistä riippumatta, mutta ei ProKolmonen näissäkään tilanteissa mitenkään erityisen kestävältä vaikuttanut.
 
^^ Tuossa on tosiaan aika paljon asiaa joka on hieman ristiriidassa nykytiedon kanssa.

Tässä muuten hyvä juttu väitöskirjatutkimuksesta joka kohdistui pyöritystekniikkaan:
Hemmeligheten bak proffenes tråkk - DN.no
Google-kääntäjällä meni vähän kapulaksi tuo juttu. Löytyykö kyseistä artikkelia/väitöstä englanniksi tai osaako joku kääntää tuosta pääasiat suomeksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom