- Liittynyt
- 24.5.2004
- Viestejä
- 108
Ei voi olla totta hille! En oikein tiedä mitä sanoisin, mikään ei sua varmaan nyt lohduta. Olen suunnattoman pahoillani. Jaksamisia. Jos haluat purkaa tunteitasi, niin ainakin minä kuuntelen mielelläni.
Mun kohdallani tilanne on se, että lääkärissä on käyty (taas kerran) ja mitään vikaa ei edelleenkään löydy. Limakalvo oli kierron vaiheeseen nähden hyvä ja yksi hyvän kokoinen munasolu löytyi. Lääkäri käski tikuttaa ovista ja onnistuinkin sen nyt tikuilla löytämään. Verikokeella varmistetaan tapahtuiko se oikeasti. Nyt siis otetaan noita verikokeita ja alkuvuodesta tutkitaan mies. Sitten kait hormonihoidot kehiin näin aluksi, käsittääkseni samat kuin sulla soja. Pelottaa, mutta eipä tämä kai odottelelmalla tästä parane. Kerrohan miten tuo clomien syönti sun muu sulla sujuu, muakin pelottaa eniten noi hormonien sivuvaikutukset kun niistä on niin kovin huonoja kokemuksia.
Hienoa soja, että liikunta ja paino on sulla kunnossa! Muakaan ei ihan täysin tuomittu liikunta-asioista enää, tuntuu, että se puoli alkaa vihdoin olla hanskassa. Tosin edelleenkin kovempien treenien jälken tulee huono omatunto. Mutta siis parempaan suuntaan on menty ehdottomasti, enää en edes harkitse mm. treenaavani maratonille (kuten vielä kesällä)... Kai mä oon nyt lopullisesti hyväksynyt sen, että jos haluan tulla raskaaksi, jostain on oltava valmis luopumaan.
Voimia kaikille!
Mun kohdallani tilanne on se, että lääkärissä on käyty (taas kerran) ja mitään vikaa ei edelleenkään löydy. Limakalvo oli kierron vaiheeseen nähden hyvä ja yksi hyvän kokoinen munasolu löytyi. Lääkäri käski tikuttaa ovista ja onnistuinkin sen nyt tikuilla löytämään. Verikokeella varmistetaan tapahtuiko se oikeasti. Nyt siis otetaan noita verikokeita ja alkuvuodesta tutkitaan mies. Sitten kait hormonihoidot kehiin näin aluksi, käsittääkseni samat kuin sulla soja. Pelottaa, mutta eipä tämä kai odottelelmalla tästä parane. Kerrohan miten tuo clomien syönti sun muu sulla sujuu, muakin pelottaa eniten noi hormonien sivuvaikutukset kun niistä on niin kovin huonoja kokemuksia.
Hienoa soja, että liikunta ja paino on sulla kunnossa! Muakaan ei ihan täysin tuomittu liikunta-asioista enää, tuntuu, että se puoli alkaa vihdoin olla hanskassa. Tosin edelleenkin kovempien treenien jälken tulee huono omatunto. Mutta siis parempaan suuntaan on menty ehdottomasti, enää en edes harkitse mm. treenaavani maratonille (kuten vielä kesällä)... Kai mä oon nyt lopullisesti hyväksynyt sen, että jos haluan tulla raskaaksi, jostain on oltava valmis luopumaan.
Voimia kaikille!