Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Eilen illalla alkoi kurkku tuntua oudolta. Tänään kun heräsin nenä valuu ja kurkku kipeä... :curs: Eipä tässä muuta, mutta kun lauantaina olis se fitness/vapaaohjelmapäivä JA kahden kaverin valmistujaiset... :( Onneksi on vasta :rolleyes: keskiviikko, niin ehkä tässä on toivoa...?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sitkeä yskä, joka valvottaa sekä mua että vieruskaveria :( Siis kuinka kauan yskä voi kestää!?!?!
 
Meidän Willis-kissa on kadonnut!! :itku: Pikku vilpertti taisi suihkaista ovesta ulos pimeällä niin että kukaan ei huomannut... eikä kissaa ole se jälkeen näkynyt missään. Arska-vauva on ihan hädässä ja mullakin tulee pian itku, kun ei tämä "kyllä kaikki järjestyy" -ajattelu tunnu enää tehoavan. Mitä ihmettä vielä voin tehdä, kun käytävän ovissa on laput, ulkona on kierrelty, naapureilta kyselty, Aamulehteen laitettu ilmoitus...?

:(
 
Faidra sanoi:
Meidän Willis-kissa on kadonnut!! :itku:

Voi ei :(, mikään ei ole niin kauheaa kuin huoli rakkaistaan, oli ne sitten ihmisiä tai eläimiä. Toivottavasti se löytyy pian, hirmuisesti voimia
 
Faidra sanoi:
Meidän Willis-kissa on kadonnut!!

Toivottavasti katti löytyy. Tiedän tunteen, meidän kissa oli joskus pienenä muutamia öitä kateissa - löysin sen sitten jolkottelemasta tyttökissan vanavedessä :rolleyes: Voimia! Mikään ei oo pahempaa kuin epätietoisuus...
 
Huh, Pulla pelasti umpijäässä olevan kissaraasun meidän talon lähistöltä. Hiton hyvä tuuri kävi, kun kisu oli ulkona kuitenkin melkein kokonaisen vuorokauden eikä sitä koko ajan ulkona etsitty. Ehkä pitää vaan jatkossakin luottaa siihen että asiat järjestyy. :)

Faidra :haart: Willis-seikkailija

Pikkuisen muuten ahdistavaa tuollainen, että itse joutuu lähtemään kotoa toiselle puolelle maata kun rakas lemmikki on hukassa! :eek:
 
Sisäinen herätyskello herätti 03.04. eikä toivoakaan saada unta sen jälkeen. Mahtavaa olla duunissa humalatilaa vastaavissa oloissa :( . Iltaa ja :zzzz: odotellessa....
 
Shei, kohtalotoveri ilmoittautuu... Vissiin jotain stressiä (ja flunssaa :curs: ) ilmassa, kun heräsin klo 04 enkä enää saanut unta. No, parin tunnin pyörimisen jälkeen sitten ylös ja töihin. Työpäivä on menetetty, saas nähdä kuinka käy treenin... :(
 
Faidra sanoi:
Huh, Pulla pelasti umpijäässä olevan kissaraasun meidän talon lähistöltä. Hiton hyvä tuuri kävi, kun kisu oli ulkona kuitenkin melkein kokonaisen vuorokauden eikä sitä koko ajan ulkona etsitty. Ehkä pitää vaan jatkossakin luottaa siihen että asiat järjestyy. :)

Faidra :haart: Willis-seikkailija

Pikkuisen muuten ahdistavaa tuollainen, että itse joutuu lähtemään kotoa toiselle puolelle maata kun rakas lemmikki on hukassa! :eek:

huh, mullakin jo sydän hyppäsi kurkkuun. Aivan suloisia ja viehkeitä ne teidän kisut:haart:

Shei: menee dieetin piikkiin varmaan. Täällä kohtalotoveri ilmoittautuu 0/

Itseäni vituttaa se, että mun keuhkot on paskat. Tiistaina taas ahdisti henkeä ja tämä aerobisen välttely mitä olen ahkerasti harrastanut, on johtunut siitä että EN Oikein Jaksa. Happi ei riitä. No, lääkärin mielestä on astmaa ja nyt sitten mittailen Pef arvoja pari viikkoa ja kummasti ne nousevat sen avaavan jälkeen:( Pahalta vaikuttaa. No, ei se elämä ehkä siihen lopu kuitenkaan vaikka mulla se olisi:rolleyes:
 
Kaksi viikkoa sairaslomaa takana, ja PAM, Flunssakin päälle. Odotin jo kovasti pääseväni treenaamaan kasaan mennyttä kroppaani ja sitten tuli tämä. Täytyy vaan huilata ja huilata lisää. Nyt taas koetellaan mun kärsivällisyyttä. Tälläselle ''ADHD''-tapaukselle tää pelkkä oleminen rupee olemaan sietämätöntä.:wall:
 
Yhtä#Hauista sanoi:
No, lääkärin mielestä on astmaa ja nyt sitten mittailen Pef arvoja pari viikkoa ja kummasti ne nousevat sen avaavan jälkeen:( Pahalta vaikuttaa. No, ei se elämä ehkä siihen lopu kuitenkaan vaikka mulla se olisi:rolleyes:

Ei se elämä lopu, nimim. puoli vuotta sitten allerginen astma todettu. Astman kanssa pitää vaan oppia elämään ja kuuntelemaan sitä omaa kehoa. Mä kävin lääkärin suosituksesta sitten astmahoitajan puheilla, siis sieltä sitä tietoa tuli aivan älyttömästi, helpotti kummasti elämää :)

Eli ei muuta kuin uusi asenne kehiin jos sulle astma todetaan, ei se elämä lopu!

Ja sori :offtopic:
 
Nyt kyllä vituttaa ja itkettää oikein kunnolla:itku:
oli esimeihen kanssa tänään kehityskeskustelu ja selvisi ettei mun työsopimusta enää jatketa:itku: ...todella kurja olo kun on yrittäny tehdä parhaansa ja tässä on kiitos:curs:
Onneksi avokkini on niin ihana että on yrittänyt parantaa oloani..pakotti syömään jäätelöäkin:kuola: ...se kyllä paransi olo hiukan vaikka hieman huono omatunto jäikin kun en pääse tänään treenaamaan mutta tuskin se vielä kauheasti vaikuttaa mihinkään....
no nyt sitten uutta työtä vaan etsimään:whip: onneksi on vielä muutama kuukausi aikaa ennen kuin sopimus loppuu.
 
Jouduin kieltäytymään yllättäen tulleesta, mahtavasta työtarjouksesta... Noh, muuten en voisi vuoden kuluttua hakea täysin pätevänä ihan oikeita alan virkoja, mutta silti :itku:
 
Yhtä#Hauista sanoi:
Itseäni vituttaa se, että mun keuhkot on paskat. Tiistaina taas ahdisti henkeä ja tämä aerobisen välttely mitä olen ahkerasti harrastanut, on johtunut siitä että EN Oikein Jaksa. Happi ei riitä. No, lääkärin mielestä on astmaa ja nyt sitten mittailen Pef arvoja pari viikkoa ja kummasti ne nousevat sen avaavan jälkeen:( Pahalta vaikuttaa. No, ei se elämä ehkä siihen lopu kuitenkaan vaikka mulla se olisi:rolleyes:

Kohtalontoveri! Mulla on menossa vähän sama tilanne ja lääkäri oli tänään sitä mieltä että astmaa se on. Varsinaisia astmatestejä ei voi tehdä kun siitepölykausi alkaa ihan just ja sotkee tuloksia. Oon tosiaan allerginen melkein kaikille pölyille. Mäkin oon vältelly aerobista ja myös bussiin juokseminen näillä pakkasilla on osoittautunu todella huonoksi ideaksi :( .

On tosi masentavaa joutua myöntämään että oma keho pettää ja siinä on niin iso vika että siihen tarvitsee lääkkeitä loppuelämänsä. Tilannetta ei helpota sekään että tiedän koulutuksen ja työn puolesta paljon astmasta ja sen hoidosta. Se on kuitenkin eri asia, kun se on itellä... Ja mitenköhän sitä sais viestitettyä immuunijärjestelmälle, ettei sen tarvii ampua tykillä jokaista pienen pientä pölyhiukkasta :rolleyes:
 
Haettiin viikko sitten uus auto, hintaa vähän vajaa 16 000. Tänään mies ajoi toisen auton perään ja puskurista meni peltiä linttaan aika lailla :curs: :wall: :itku: :( Ei voi oikeasti olla totta, kun ensimmäistä osamaksuerääkään oo vielä ehditty maksamaan!!! VITUTTAA!!!
 
Oli ihan normi päivä siihen asti, kun isä soitti tässä hetki sitten, kännissä, taas.
Hei, olen Hannele 35 vuotta ja isäni on alkoholisti. Tarviiko minun sanoa, että ottaa päähän. Isäni on sellainen sosiaalisesti hyväksytty juoppo, joka hoitaa työnsä, on pelit ja vehkeet, asunnot ja kesämökit ja hauskinta elämässä juopottelu. Äitini on päättänyt olla hänen kanssaan hautaan asti ja kestää. Minä en ymmärrä. Alkoholistien lapsien lapsuus on niin paskaa, että sen toisen vanhemman velvollisuus on erota lasten tähden. Huolehditaan saatana niistä lapsista jos niitä on kerran tehty, eikä laiteta niitä kärsimään juopottelusta. Rahalla ei voi korvata mitään eikä tavaralla.
Minun lapsillani on tavallinen lapsuus sekä minun luona että isänsä, siitä me ex-mieheni kanssa olemme aina olleet samaa mieltä.
En jaksa välittää vaikka joku minut tunnistaisi, en taida olla ainut alkoholistin lapsi. Huolehtikaa lapsistanne. Kiitos ja anteeksi tämä purkaus.
 
Nyt on sitten nukuttu yön yli ja olokin on rauhoittunut. Pettymys ja paha mieli tulee vaan heti, kun saa tietää, että ryyppy on taas hirttany päälle. Ei sitä voi ymmärtää kukaan muu kuin sellainen, kuka on sen ittekin kokenut.
Kyllä se taas tästä.

...teinköhän jonkun nettietikettivirheen, kun täällä avauduin tällaisesta oikeasta ongelmasta...otti vaan niiiiiin päähän ja oli pakko päästää enimmät höyryt pois...
täytyy ostaa päiväkirja...
 
hannele, olet ajatuksissani. Mulla on sama tilanne, paitsi että faija on täysin syrjäytynyt yhteiskunnasta, voisi sanoa että spurgu. Joi ensin perheen, sitten työpaikan ja lopulta asunnon, oli siis irtolaisena viitisen vuotta. Nyt on taas saanut asunnon, mutta työnteko ei kiinnosta (ikää on jo 58). Kuulemma oli tahallaan ryypännyt itsensä ulos edellisestä työkkärin järjestämästä paikasta. Kohta kymmeneen vuoteen en ole nähnyt, välillä soittelee mutta olen sanonut etten tapaa ennen kuin juominen loppuu. Ei näytä kiinnostavan. Välillä soittelee, aivot ovat selvästi alkaneet pehmitä kun ei muista mitään kertomiani asioita jne.

Kaiken lisäksi kyseessä on helvetin (kirja)viisas mies, joka luki mulle Homerosta iltasaduksi ja täytti Hesarin ristikon kymmenessä minuutissa. Mitäs vielä? Olen ainoa lapsi, koska mutsi ei uskaltanut koittaa millaista on juosta sukulaisten luona yöjalassa kahden pienen kanssa, tai pärjätä niillä pennosilla mitä jäi jos faija häipyikin liksan kanssa johonkin. Tarinoita on vaikka kuinka, en jaksa kertoa.

On ollut pakko kylmettää itsensä koko ihmiselle. Mulla meni niin monta vuotta siihen, että yritin kaikin keinoin nostaa rakasta faijaa ylös tosta suosta, mutta mikään ei auta. En jaksa enää. Välilä tuntuu että helpompi olisi jos kuolema jo korjaisi, kun on näköjään väsynyt elämään ihmisen elämää. Jaksamista vaan sinne päin, ei oo helppoa mutta samalla ei voi mitään. Hali siis sulle :haart: .
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom