Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Tänään onkin enemmän vitutuksen aiheita..

1) KAHVI... kuka piru sellaisen on keksinyt!! niin hyvän makuista mutta niin petollista mahalle.. töissä tulee juotua ja tänään taas helvetillinen närästys

2) SADE... tarviiko selitellä?!?

3) VAIHTO-OPISKELU.. poikaystävä lähti Ruotsiin vaihtoon, eikä siitä kuulu sieltä mitään.. taitaa kohta olla entinen poikaystävä..

Olisko muuta... eipä kai:david:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Väsyttää, kroppa ihan hajalla. Huomenna sentään pääsee hierontaan, edellisestä on jo yli kuukausi eli ihan vitusti liikaa. Sattuusattuusattuusattuu.:(:itku:
 
Flunssa perhana on vallannut minut ja elämäni! Viidettä päivää olo väsynyt, ei hajua- tai makuaistia, ei jaksa liikkua edes rauhallisesti kävellen kun sattuu ja yskittää. Ei kuitenkaan tule uni vaikka kuinka yrittäisi nukkumalla aikaa kuluttaa. Korvatulehduskin vielä kaiken hyvän lisäksi. Ja parin viikon loma tässä meneillään. Vituttaa ja ankarasti.
 
(voi vitun saatanan perklele, flunssa tainnuttaa)
Luulin pysyväni pystyssä taistelussa räkää vasten mutta pakko on luovuttaa.. räkä räyttää mun pään. ARGH!! Saas nähä milloin sitä taas pääsee treenaa.. prkl. Mä en halunnu tätä. :(
 
Pikku juttu, mutta pistää veetuttaan.. Samoissa treeneissä käy nuori nainen, joka näyttää jatkuvasti hapanta naamaa. Ehkä se on sen perusilme, mutta jotenkin se tuntuu kohdistuvan vähän enemmän minuun kuin muihin. Koskaan se ei moikkaa, vaan nakkelee vaan vihaisesti niskojaan, vaikka samoissa tiloissa on törmäilty jo kolmisen kuukautta. Musta samoissa treeneissä käyvien moikkaaminen on toisten huomioimista - ei mun kans jumalauta tarvi juttelemaan saati bestiksiksi alkaa! Lisäksi se näyttää kehittäneen jonkin ihmeellisen kilpailuasetelman meidän välille.. Ihan niinku jotakuta kiinnostais kumpi laittaa enemmän painoja sinne tai tänne. Mä yritän olla piittaamatta, mutta en voi sille mitään, että hapannaaman salavilkuilu alkaa jo ottaa päähän.. Nätti nuori tyttö menee ihan hukkaan, kun on koko ajan noin takaperoinen asenne.
 
Paluu töihin lomalta. Liikaa hoitamattomia asioita ja liian vähän aikaa. huh. Ihan poikki jo 2 päivän jälkeen... Pitäiskö jäädä saikulle työuuppumuksesta;) no joo...
 
Pieni päänsärky seuranani menin koulusta salille, ajatuksena tehdä tehokas ja nopeahko rintatreeni. Eikös sali ole jo tässä kohtaa syksyä iltapäivisin ruuhkainen ja oma treenirauha on vain haave. olen tottunut treenaamaan koko kesän rauhassa ilman että tarvitsee jonotella ja kytätä omaa vuoroa laitteisiin. En voi vaan mitään, että oma keskittyminen treeniin menee sen siliän tien, kun koko ajan on joku huitaisu matkan päässä äheltämässä ties mitä ison kaverijoukon toimiessa yleisönä. Ei muissa salikävijöissä ole itselle häiriötä, jos vain jokainen malttaisi keskittyä siihen itse asiaan,eli treeniin, mutta ei kun sinne salille pitää raahautua viettämään aikaa ja pilaamaan muiden keskittyminen..:jahas: Enkä nyt puhu lähennysloitonnusteiniihquprinsessoista, vaan miehistä etenkin niistä jotka ovat sieltä nuorimmasta päästä...
 
Gääh! Tajusin just, että olen lähettänyt useita sijaisuushakemuksia niin, että olen vahingossa laittanut iäkseni 23 eikä 24. Synttäreistä on kuitenkin, noh, puolisen vuotta, joten pitäisköhän vedota dementiaan vai henkiseen nuoruuteen, jos asia tulee ilmi...
 
Pikku juttu, mutta pistää veetuttaan.. Samoissa treeneissä käy nuori nainen, joka näyttää jatkuvasti hapanta naamaa. Ehkä se on sen perusilme, mutta jotenkin se tuntuu kohdistuvan vähän enemmän minuun kuin muihin. Koskaan se ei moikkaa, vaan nakkelee vaan vihaisesti niskojaan, vaikka samoissa tiloissa on törmäilty jo kolmisen kuukautta. Musta samoissa treeneissä käyvien moikkaaminen on toisten huomioimista - ei mun kans jumalauta tarvi juttelemaan saati bestiksiksi alkaa! Lisäksi se näyttää kehittäneen jonkin ihmeellisen kilpailuasetelman meidän välille.. Ihan niinku jotakuta kiinnostais kumpi laittaa enemmän painoja sinne tai tänne. Mä yritän olla piittaamatta, mutta en voi sille mitään, että hapannaaman salavilkuilu alkaa jo ottaa päähän.. Nätti nuori tyttö menee ihan hukkaan, kun on koko ajan noin takaperoinen asenne.

Kateus - yksinkertaista. Tämä tyttö on yksinkertaisesti kateellinen sulle ja on kehittänyt välillenne oudon vähän jopa sairaan kilpailuasetelman. Itseäni ärsytti suunnattomasti, kun eräs julkkis - silloin lähes päivittäin iltapäivilehtien sivuilla kyyläs mua salilla. Mutta sitten tajusin, että hei, eipä toi nainen katsoisi mun suuntaan ellei tuntisi jonkinlaista kilpailuasetelmaa. Itseäni ei vähempää kiinnostanut koko nainen ja vältin katsomasta ja yritti väkisin tulla näkökenttään ja erityisesti yritti mieheni edessä poseerata. Huvittava tapaus suorastaan - nimiä mainitsematta. Mutta onhan se hienoa että 12 vuotta nuorempi ja "julkkis" silikoineineen vaivautuu edes katsomaan meikäläisen suuntaan ja tekee kaikkensa, että mä ja mua 3 vuotta vanhempi mieheni huomattaisiin hänet.... :rock:
 
Oikea lonkankoukistaja kipuilee edelleen, ei tunnu auttavan lepo, kevyt jumppa eikä Zon-geeli. Kele, tana, ttu :curs:
Muistaakseni joku asiantuntija sanoi noiden geelien olevan vähän yhtä tyhjän kanssa, kunnon tulehdustiloissa. Mites ois tulehduskipulääkekuuri?
 
^ iivili ehdotti ihan samaa... Kai se on pakko kokeilla, vaikka vähän epäilen, että kyse tuskin on tulehduksesta, se vain jotenkin "napsahti" ~puolitoista viikko sitten vetotreeneissä. Vaan eipä se ota jossei annakaan, vaikka jonkin aikaa buranaa nappailisikin.
 
Ei ehkä suoranaisesti vituta mutta ärsyttää ja mietityttää. Tänään maastavedossa oikea takareisi kipuili jokaisen noston kohdalla - kunpa ei vain olisi mitään vakavampaa. Mulla on ennenkin ollut ongelmia takareisien revähdysten kanssa, ei toivoisi jälleen sellaista harmiksi nyt kun alkoivat treenitkin taas kulkemaan.:(
 
Kohta alkaa olla hermot viimeistä piirua myöten menneet! Reilut 2 viikkoa sitten rintalastan tienoilta jokin rusahti dipatessa ilkeesti eikä kipu ole vieläkään ohi ja treeneistä ei siis tietoakaan:jahas: Kun ei pysty edes juoksemaan:itku: On käyty osteopaatilla ja lääkärissä, on syöty buranaa kunnon kuurina jo liian pitkään ja kokeiltu myös relaxantteja, mobilaattia, venyttelyä, kevyttä hierontaa selän puolelta(on siis sieltä myös kipeä) ja vaikka mitä mutta kun ei niin ei, kipu ei ota lähteäkseen:curs:! Äsken oli hikka ja tuntu että kuolema tulee vähintään...mutta vielä oon onneksi elossa ja kaipa tää kärvistelemällä joskus loppuu. Alkaa vaan jo pikku hiljaa kyllästyttämään:wall:
 
^ iivili ehdotti ihan samaa... Kai se on pakko kokeilla, vaikka vähän epäilen, että kyse tuskin on tulehduksesta, se vain jotenkin "napsahti" ~puolitoista viikko sitten vetotreeneissä. Vaan eipä se ota jossei annakaan, vaikka jonkin aikaa buranaa nappailisikin.
Tuttu juttu mullekin, just samalla tavalla meni (paitsi että tein V-pressiä). En halua pelotella, mutta mua toi vaiva kiusasi toukokuusta heinäkuuhun. Ei pystynyt tekemään oikein mitään treenejä missä jalkaa olisi joutunut nostamaan tai vartaloa laskemaan niin, että etureisi olisi lattiansuuntaisesti... ts. kyykky, mave yms. kaikki pois treenikuvioista. Tämän lisäksi kroppa ilmeisesti päätti että lonkankoukistajaa pitää suojella ja veti saman puolen pakaran niin jumiin jostain syvältä, että hyvä kun istumaan pystyi alussa. :rolleyes: Tämän jälkeen fiksuna tyttönä jumppasin sen verran, että napsahti sitten toinenkin lonkankoukistaja ihan samalla tavalla... huoh - syvältä!! Heinäkuussa alkoi helpottaa, kun en jatkuvasti rassannut kipeäitä koukistajia. Lepo teki tehtävänsä ja nyt kintut pelittää taas entiseen malliin.

Mulla ei siis auttanut tulehduskipulääkekuuri, relaksantit tmv. Osteopaatti epäili revähdystä, ja sen paranemiseen kai ei sitten auta kuin se lepo...
 
Tutkimattomat ovat Herran tiet; kohdallani em. raamatunlause koitui kohtalokseni kohtalokkain seurauksin tämän kuukauden puolivälissä pyöräonnettomuuden seurauksena :itku: tosin huonomminkin olisi voinut käydä.
Puntit ovat taaksejäänyttä elämää - ottaa hitosti kupoliin, kun näin ikävällä tavalla joudun rakkaani jättämään. Neljännesvuosisadan suhde on slut. Kaikki hyvä loppuu aikanaan :(
Vain ihme voi mut vielä pelastaa - tosin, olen tunnettu siitä etten usko ihmeisiin - ainoastaan kohtaloon.
Vaikka mua nyt vit*** helvetisti niin tiedän, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toisia ovia avautuu ;)
 
Tutkimattomat ovat Herran tiet; kohdallani em. raamatunlause koitui kohtalokseni kohtalokkain seurauksin tämän kuukauden puolivälissä pyöräonnettomuuden seurauksena :itku: tosin huonomminkin olisi voinut käydä.

Olen utelias hirviö, mutta saanko kysyä, miten pahasti tuossa onnettomuudessa sitten kaikkineen kävi? :(
 

Suositut

Back
Ylös Bottom