Punttimimmien virallinen "Mikä tänään ilostuttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tuittu
  • Aloitettu Aloitettu
Mäkin sain hommattua uudet urheilurintsikat vihdoin ja viimein - ja on kyllä tosi kivat niin silmään kuin päälläkin :) Tänään mennään miehekkeen kanssa muutenkin shoppaileen, ostan itelle omat vetoremmit ja jos jotain muuta urheilukamaa sattuisi silmään :D

Illalla salille tekeen yläkroppaa ja penkissä sarjapainot viiteenkymppiin, jee :D
 
Ensimmäisen kerran uskalsin lähteä kokeilemaan 10 km juoksulenkkiä. Meni nätisti 11,2 km tuntiin ja varttiin, sitten tuli kotiovi vastaan – eikä ollut edes kunto kauhean tiukalla ja hengitys kulki koko ajan nenän kautta, nivelet ja hiertymät olikin se suurin haaste :)
 
Tuleepa hyvä mieli kun lukee mimmien onnistumisista :)

Mua ilahduttaa eilen tehty penkkienkka 40 kg. Yksi toisto nätisti hyvällä tekniikalla ja perään toinen kauheella räpiköinnillä :D
 
On vaan onnellinen olo. Elämä suunnilleen mallillaan, pieniä stressin aiheita opinnoista, mutta niiden kanssa eletään. Pidemmän tauon jälkeen treenit on taas aloitettua ja suunta on tästä vain ylöspäin :)
 
Leppoisa, lyhyt ja rauhaisa kävelylenkki terrierin kanssa metsässä. Syötiin hirrveästi mustikoita suoraan puskasta, koirakin osaa niitä napsia. Ei kiire mihinkään, ei tarvetta suorittaa mitään, olla hetkessä vain. Tekee hyvää.
 
Haa, 10 litran kastelukannu tuntui tänään yhtäkkiä yllättävän kevyeltä, piti oikein tarkistaa, että se oli täynnä vettä :dance2:.
Ilmeisesti salillakäynti tuottaa tulosta :).
 
Kehuttiin tänään kauniiksi. Vaikka kehun takana olikin "kesäkemisti", siltikin tuollaisesta spontaanista kehusta jäi hyvä mieli...
 
Kuulostaa varmaan ihan idioottimaiselta, mutta tänään ilostutti, kun salitreenin jälkeen mulla oli aivan jumalaton hiki! Otsaa pitkin vaan karpalot valuu ja luulin hetken töhränneeni vesipullosta roiskeet paidanetumukseen, mutta hikeä se oli.

Joo, kaiken maailman fitness-mirkuilla on blogit täynnä kuvia märistä paidanselkämyksistä ja hikisistä penkeistä kovan sarjan jälkeen, mutta mulle tämä hikoileminen on iso juttu. Koko elämäni olen ollut sellainen kesälläkin takki päällä hiihtelevä friikki, jolla ei juuri koskaan ole kuuma tai hiki, mutta nyt viimeaikoina tilanne on vihdoinkin muuttumassa (olen kyllä muuten vilukissa vieläkin). Kai tässä vois olla optimistinen ja aatella, että ehkä aineenvaihdunta on vihdoinkin lähdössä kunnon kierroksille ja sen otan kyllä iloisena vastaan, kun asiantilan eteen on nyt tehty töitäkin.
 
Romut polvet kestää jo kevyttä prässiä ja kyykkyä, jeeeee! :D Eli kevyillä painoilla, ja sitkeällä pitkäkestoisella treenillä olen saanut polvien (molemmat leikattu) nivelsiteitä ja lihaksia vahvistettua niin, että joku päivä minullakin on oikea kyykkypeppu! :dance:
 
Kuulostaa varmaan ihan idioottimaiselta, mutta tänään ilostutti, kun salitreenin jälkeen mulla oli aivan jumalaton hiki! Otsaa pitkin vaan karpalot valuu ja luulin hetken töhränneeni vesipullosta roiskeet paidanetumukseen, mutta hikeä se oli.

Yksi syy siihen, miksi aikoinanai tykkäsin juosta kesällä, oli juuri se hiki :). Oli ihan urheilijafiilis, kun huomasi, että jopa sääret ja käsivarretkin hikoilee. Tuosta muistosta pitääkin ottaa kiinni ja alkaa hakea samaa fiilistä taas... Jos se motivaatio on sittenkin vain noin pienestä asiasta kiinni :)

EDIT: Jostain kumman syystä tykkään muuten kattoa motivaatiokuvina sellasia kuvia, missä sillä kuvattavalla putoilee hikitippoja niiden ainaisten vatsalihasposeerauksien tilalta.
 
Nannax: sama homma, kyllä aidon treenitilanteen motivaatiokuvat on aina paljon innostavampia!

Ilostuttaa että kevyt viikko teki tehtävänsä. Treeni maistui, rauta kasvoi, ja odotan jo innolla illan "palauttavaa" kuntosuunnistusta. Ja lomaakin on vielä viikko jäljellä :)
 
Raahauduin perjantaina viimeinkin salille ja tänäänkin vielä tuntui perseessä ja reisissä! Ihanaa ko reeni tuntuu jossain!
 
Toivottavasti tämä ei kuulosta itserakkaalta... Mutta kävin tänään pitkästä aikaa kaupoilla ja sovituskopissa trikoita sovittelemassa. Ekaa kertaa kun katsoin niitä kolmea peiliä alusvaatteisillani, tiedätte ne takaa, edestä ja sivusta, olin ihan "täh, onks toi mä?!" Näky oli aivan erilainen kuin ennen, ja mä olen sentään käynyt salilla vasta pari kuukautta (sitä ennen muutaman viikon kahvakuulaa). Siellä näki, että tulosta ja muutosta todella tapahtuu. Poissa olivat esim. laihaläskin selkämakkarat ja leveä perse. Ikinä tässä painossa ei ole vyötärö ollut näin kapea. Joo, vielä on vähän vatsaa ja vähän lantiolla mutta ihan totta, kehonkoostumus tosiaan on muuttunut ja nainen pienentynyt läskistä hyvällä tavalla. Lihaksia ei vielä kauheasti ole, mutta löytyi selästäkin ihan outoja muotoja, joita en ole eläissäni nähnyt... Sovituskopissa jotenkin näkee selkeämmin kuin kotona peilistä.

Tuo kyllä antoi entistä enemmän motivaatiota ja sellaista rauhaa nyt vaan jatkaa ja tehdä, kärsivällisesti, vaikka laiha luikku vielä onkin ja painot pieniä. Ja kaupan päälle saa syödä ihan perkeleesti?! Voi kunpa useampi nainen unohtaisi ne kitukuurit ja alkaisi käydä salilla kyykkäämässä, penkkaamassa ym.! On tää vaan niin kivaa! :)

Ja kiitos kaikille täällä avusta ja ystävällisyydestä, olen ollut erittäin positiivisesti yllättynyt :). Vaikka välillä kyselen ja kirjoittelen tyhmiäkin...
 
Bongattu kenkäkaupassa: Vagabondin mustat kiilakorkonilkkurit kokoa 35. Eli siis toisin sanoen täydellisesti mun jalkaani sopivat popot. :haart:

PS: Tarviin kengille oman komeron. Hyvä haltiatarkummi, pliis taio mulle jostain a) lisärahaa uutta kämppää varten tai b) lisää neliöitä nykyiseen, kiitos.
 
Bongattu kenkäkaupassa: Vagabondin mustat kiilakorkonilkkurit kokoa 35. Eli siis toisin sanoen täydellisesti mun jalkaani sopivat popot. :haart:

PS: Tarviin kengille oman komeron. Hyvä haltiatarkummi, pliis taio mulle jostain a) lisärahaa uutta kämppää varten tai b) lisää neliöitä nykyiseen, kiitos.

ja c) lisää ihania kenkiä

EDIT: itseäni ilostuttaa se, että uudelleen ketoosiin pääsy oli helppoa, eikä edelleenkään mitään ikäviä ketoosioireita. Eilen kulki lenkki ihanan hapekkaassa ilmassa, ja juoksin putkeen jopa 25min.
 
Todistin itselleni, että ne suorituskyvyn rajat on olleet peräisin ihan tuolta pääkopan sisältä.

Löin jalkaprässissä isompia kiloja tikkuun ja nälkä kasvoi syödessä. Viimeiseen sarjaan se pelottava satanen, hirmu psyykkaus ja tsemppi päälle. Alkuähinän jälkeen nousihan se ja toistojakin tuli 9. Eli ihan turhaan olen rakennellut itselleni näitä mentaalimuureja painojen suhteen - nyt loppu tällanen jänistely ja pistän rähinäksi!
 

Suositut

Back
Ylös Bottom