- Liittynyt
- 8.1.2005
- Viestejä
- 858
Joo, ei ollut Halonen tiettävästi lesbo, vaikka Tony Halme näin möläyttikin..Tä..?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Joo, ei ollut Halonen tiettävästi lesbo, vaikka Tony Halme näin möläyttikin..Tä..?
Tuo ministerin erityisavustajan palkka 5-7k on käytännössä omalla alallani suurin piirtein pääsuunnittelijan tasoa.
Joo, tuo palkkahan on ihan linjassa tehtävän vaatimustasoon, 5k jopa alakanttiin. Olettettavasti hakijalla soisi olevan joku ylempi korkeakoulututkinto ja >10v relevanttia työkokemusta ja työpaikkakin vielä Helsingissä. Vaikea olisi saada pätevää tyyppiä 3500€:lla kuukaudessa + lounarit. Varmasti saisi jonkun venäläisen stripparin tai suomalaisen tiernapojan mutta onko sellainen hyvä rekry säästösyistä, on sitten toinen juttu.Palkka on mielestäni oikealla tasolla, JOS siihen palkataan oikeasti pätevä henkilö. Erityisavustaja on ministerin aivot substanssissa sekä asioiden junailussa ja siten todella merkittävä tekijä asioiden hoidossa. Siksi itseänikin sieppaa todella pahasti, jos näkee erkkarina jonkun aivan joutavan vätyksen, jolla ei ole substanssista sen enempää hajua kuin ministerilläkään. On siellä toki todella kovaakin tekijää erityisavustajissa, kaikki eivät ole kalakavereita tms.
Tuskin arvojohtamiselle on mitään virallista määritelmää, mutta eiköhän sillä yleisesti tarkoiteta yhteiskunnallisen keskustelun käymistä ja suuntaamista johonkin suuntaan.^tuo arvojohtajuus on muuten mielenkiintoinen käsite enkä itse saa siitä mitenkään kiinni. Kaipaako siis kansalaiset laajasti jotain valtion päämiestä kertomaan mitkä arvot ovat hyviä ja miten pitäisi asioista ajatella?
Ja koska en ymmärrä, niin olen itse pitänyt sitä "arvojohtamisena" kun presidentti ottaa kantaa johonkin yhteiskunnalliseen kysymykseen, joka ei suoranaisesti liity tämän vastuisiin. Ja sitten vielä niin, että tämä kannanotto on vaikuttava lähinnä jos kannanotto eroaa henkilön perusagendasta. Esim jos Haavisto jatkais ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta lässyttämistä presidenttinä, niin en pitäisi sitä arvojohtamisena tai minään muunakaan johtamisena, tai jos Halla-Aho olisi presidenttinä julistanut että humanitaarinen maahanmuutto on haitallista.
Ainoa keino vaikuttaa on, että jättää vaikuttamatta? Millä tavalla alhainen äänestysprosentti vaikuttaa?Ainoa keino vaikuttaa on (vaali)boikotti.
Itselle näiden kahden väliltä valitseminen oli juuri se rutto & kolera, mutta pari päivää sitten iltapaskassa oli joku mielipide/kolumni/whatever, joka tarjosi helpotusta valintaan. Siinä todettiin, että stupido ei oikeasti edes haluaisi voittaa, koska olisi mieluummin jossain eu:n kermaperseporukoissa pyörimässä kuin tylsistymässä pressana. Joten ääni stupidon voitolle meinaisi pettymystä molemmille osapuolille. Haavistoa vituttaisi kun ei voittaisi ja stupidoa vituttaisi kun voittaa.
Ehkä näin tai ehkä osin tosi, mutta lopputekstisi on kyllä täyttä asiaa.No tuskinpa Stubidoa voitto vituttaisi, se nyt oli ihan kieli poskessa kirjoitettu juttu. Itse en pidä kummastakaan ehdokkaasta, mutta jos mm. armeijan ylipäälliköksi pitää valita tässä maailmantilanteessa kahdesta vaihtoehdosta henkilö, joista toinen on vihreä, sivari, koulutukseltaan ylioppilas, seurustelee useammasta rikoksesta tuomitun mamun kanssa, on myynyt Suomen sähköverkot, ajanut vuosia puolustusta alas, tuonut Suomeen terroristeja ja siinä sivussa tehnyt muutaman virkarikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon, niin itselleni valinta on lopulta aika no-brainer.
Sama täällä. Äsken piti numero 8 käydä rustaamassa lappuun. Mietin kyllä että jätän kokonaan äänestämättä mutta tämä oli ääni Haavistoa vastaanItselle näiden kahden väliltä valitseminen oli juuri se rutto & kolera, mutta pari päivää sitten iltapaskassa oli joku mielipide/kolumni/whatever, joka tarjosi helpotusta valintaan. Siinä todettiin, että stupido ei oikeasti edes haluaisi voittaa, koska olisi mieluummin jossain eu:n kermaperseporukoissa pyörimässä kuin tylsistymässä pressana. Joten ääni stupidon voitolle meinaisi pettymystä molemmille osapuolille. Haavistoa vituttaisi kun ei voittaisi ja stupidoa vituttaisi kun voittaa.
Ainoa keino vaikuttaa on, että jättää vaikuttamatta? Millä tavalla alhainen äänestysprosentti vaikuttaa?
Vaaditaanko esim eduskunnan päätöksissä yksinkertaisen enemmistön sijasta 5/6 enemmistö, jos äänestysprosentti vaaleissa on ollut alhainen, tai menettääkö presidentti osan valtaoikeuksistaan?
Molemmissa Halosen voittamissa pressanvaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin 2012 tai 2018 jolloin Niinistö voitti. Ahtisaaren voittaessa 1994 prosentti oli vieläkin korkeampi. Millä tavalla tämä mielestäsi näkyy esim presidentin valtaoikeuksissa tai arvostuksessa? Niinistö on äänestetty Suomen kaikkien aikojen suosituimmaksi presidentiksi vaikka äänestysprosentti oli alhaisempi kuin Halosella. Ahtisaaren aikaan äänestysaktiivisuus oli vielä korkeampi, mutta niin vain Mara pelattiin ulos koko kisasta vuoden 2000 vaaleissa.
Jättämällä äänestämättä antaa muiden tehdä päätökset; eivät ne vaalit sen takia pitämättä jää että äänestysprosentti on alhainen.
Kun vuonna 1994 äänestysprosentti oli yli 82 kummallakin kierroksella ja vuonna 2018 se oli hieman alle 70, niin millähän tavalla tuo ero näkyy käytännössä? Ja vieläpä siinä merkityksessä että "ainoa tapa vaikuttaa on jättää äänestämättä"?Kyllähän se vaikuttaa, mikäli tarpeeksi moni jättää äänestämättä. Vaatii vaan melkoisen joukon, jotta noteerataan. Se vaikuttaa esimerkiksi sillä, että se herättää keskustelua mistä alhainen äänestysprosentti johtuu. Lisäksi seuraavissa vaaleissa voi vaikuttaa ehdokkaiden kampanjointiin miten tavoittaa äänestämätön joukko.
Itse asiassa vaikuttaa enemmän kuin yhden äänen vaikutuksen antama illuusio demokratian toteutumisesta.
Minusta alhainen äänestysprosentti on vain hyvä asia. Tarkoittaa, että idiootit ovat jääneet kotiin ja antaneet meille viisaammille mandaatin päättää heidänkin puolestaan.Ehkä hiukan tyhmä kysymys, mutta en siihen nopeasti kooklaamalla löytänyt vastausta, eli onko esim. pressanvaaleissa mitään alarajaa äänestysprosentille, eli jos vaikka vain 20% kansasta äänestäisi, niin olisiko se riittävä määrä, vai mitätöidäänkö äänestystulos, jos vaaleissa äänestysprosentti ei nouse "riittävän" suureksi (esim+50%)?
Omasta mielestäni tämä olisi hyvä asia (50% alaraja), silloin ei tarvitsisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa, vaan voisi äänestämättä jättämisellä vaikuttaa samalla tavalla, kuin äänestämällä.
En itsekään löytänyt mitään alarajaa eikä Suomen perustuslaissakaan moista mainita. Oletan siis ettei mitään rajaa siis ole.Ehkä hiukan tyhmä kysymys, mutta en siihen nopeasti kooklaamalla löytänyt vastausta, eli onko esim. pressanvaaleissa mitään alarajaa äänestysprosentille, eli jos vaikka vain 20% kansasta äänestäisi, niin olisiko se riittävä määrä, vai mitätöidäänkö äänestystulos, jos vaaleissa äänestysprosentti ei nouse "riittävän" suureksi (esim+50%)?
Omasta mielestäni tämä olisi hyvä asia (50% alaraja), silloin ei tarvitsisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa, vaan voisi äänestämättä jättämisellä vaikuttaa samalla tavalla, kuin äänestämällä.