Presidentinvaalit 2024

[YJT]

..Tä..?

Joo, ei ollut Halonen tiettävästi lesbo, vaikka Tony Halme näin möläyttikin

 

[Multivita]

Tuo ministerin erityisavustajan palkka 5-7k on käytännössä omalla alallani suurin piirtein pääsuunnittelijan tasoa.

Palkka on mielestäni oikealla tasolla, JOS siihen palkataan oikeasti pätevä henkilö. Erityisavustaja on ministerin aivot substanssissa sekä asioiden junailussa ja siten todella merkittävä tekijä asioiden hoidossa. Siksi itseänikin sieppaa todella pahasti, jos näkee erkkarina jonkun aivan joutavan vätyksen, jolla ei ole substanssista sen enempää hajua kuin ministerilläkään. On siellä toki todella kovaakin tekijää erityisavustajissa, kaikki eivät ole kalakavereita tms.

 

[MÖYKKYNEN]

Palkka on mielestäni oikealla tasolla, JOS siihen palkataan oikeasti pätevä henkilö. Erityisavustaja on ministerin aivot substanssissa sekä asioiden junailussa ja siten todella merkittävä tekijä asioiden hoidossa. Siksi itseänikin sieppaa todella pahasti, jos näkee erkkarina jonkun aivan joutavan vätyksen, jolla ei ole substanssista sen enempää hajua kuin ministerilläkään. On siellä toki todella kovaakin tekijää erityisavustajissa, kaikki eivät ole kalakavereita tms.

Joo, tuo palkkahan on ihan linjassa tehtävän vaatimustasoon, 5k jopa alakanttiin. Olettettavasti hakijalla soisi olevan joku ylempi korkeakoulututkinto ja >10v relevanttia työkokemusta ja työpaikkakin vielä Helsingissä. Vaikea olisi saada pätevää tyyppiä 3500€:lla kuukaudessa + lounarit. Varmasti saisi jonkun venäläisen stripparin tai suomalaisen tiernapojan mutta onko sellainen hyvä rekry säästösyistä, on sitten toinen juttu.

 

[YJT]

Kuuntelin tuossa autoa ajaessa kaksi podcastia aiheesta Stubb vs Haavisto toisella kierroksella. Molemmat olivat YLEn ohjelmia (Politiikkaradio ja Uutispodcast), mutta niissä oli vieraana eri asiantuntijat.

Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, miten toinen kierros tulee menemään, mutta asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä että tilanne on ennätyksellisen tiukka; eroa ekan kierroksen äänissä alle 50 000. Muusta olikin sitten eriäviä mielipiteitä; toisessa podcastissa pidettiin Stubbia aika todennäköisenä voittajana, ja toisessa Haavistolle annettiin varsin hyvät mahdollisuudet: Urpilaisen ja Anderssonin äänet luultavasti menevät Haavistolle ja Harkimon, Essayahin ja Aaltolan äänet Stubbille, mutta vasemmiston äänipotti on paljon isompi, joten tässä vaiheessa Haavisto olisi jopa johdossa. Rehnin äänet voivat jakautua melko tasaisestikin, ja Halla-Ahon äänestäjistä suuri osa saattaa jäädä kotiin toisella kierroksella.

Käsittääkseni Haavisto voi saada persuiltakin paljon ääniä koska Stubbin imago on varsin elitistinen eikä välttämättä houkuttele persujen rasvanäppiosastoa. Toki persuissa on paljon myös hyvätuloisia kaupunkilaisia joiden viiteryhmä osuu Stubbille, ja lisäksi osa voi olla niin vanhanaikaisia konservatiivisia, että eivät missään nimessä voi äänestää homoa.

Itse ajattelen niin, että molemmat varmasti osaavat hoitaa presidentin tehtävät ja molemmilla on vankkaa kokemusta mm ulkoministerin tehtävistä. Suurin ero presidentin toimivallan käytössä tulee mielestäni siinä, minkälaisia nimityksiä tulevat tekemään. Haavisto todennäköisemmin nimittää korkeisiin virkoihin enemmän vihervasemmistolaisesti ajattelevia henkilöitä kun taas Stubb enemmän oikeistoon kallellaan olevia. Näillä nimityksillä voi olla varsin kauaskantoisiakin vaikutuksia.

Lisäksi tulee presidentin arvojohtajuus, mutta kuinka paljon sillä olisi vaikutusta, on vähän kysymysmerki ja riippuu mm. siitä, kuinka suurta arvostusta presidentti nauttii.

 

[ehec]

^tuo arvojohtajuus on muuten mielenkiintoinen käsite enkä itse saa siitä mitenkään kiinni. Kaipaako siis kansalaiset laajasti jotain valtion päämiestä kertomaan mitkä arvot ovat hyviä ja miten pitäisi asioista ajatella?

Ja koska en ymmärrä, niin olen itse pitänyt sitä "arvojohtamisena" kun presidentti ottaa kantaa johonkin yhteiskunnalliseen kysymykseen, joka ei suoranaisesti liity tämän vastuisiin. Ja sitten vielä niin, että tämä kannanotto on vaikuttava lähinnä jos kannanotto eroaa henkilön perusagendasta. Esim jos Haavisto jatkais ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta lässyttämistä presidenttinä, niin en pitäisi sitä arvojohtamisena tai minään muunakaan johtamisena, tai jos Halla-Aho olisi presidenttinä julistanut että humanitaarinen maahanmuutto on haitallista.

 

[Wombut]

Äänestämässä käyty, en kaipaa enempiä vaalitenttejä. Nyt mennään puhtaasti omalla fiiliksellä mitä pidän Suomelle ja sen imagolle parempana, en niinkään kumpi on tehnyt pahempia mokia ennen 2010 lukua. Kummastakaan ei itselleni tule sellasta henkilökohtaista "JES! Juuri tämä oli se mitä kaipasin", ei itseasiassa tullut yhdestäkään ehdokkaasta.

 

[YJT]

^tuo arvojohtajuus on muuten mielenkiintoinen käsite enkä itse saa siitä mitenkään kiinni. Kaipaako siis kansalaiset laajasti jotain valtion päämiestä kertomaan mitkä arvot ovat hyviä ja miten pitäisi asioista ajatella?

Ja koska en ymmärrä, niin olen itse pitänyt sitä "arvojohtamisena" kun presidentti ottaa kantaa johonkin yhteiskunnalliseen kysymykseen, joka ei suoranaisesti liity tämän vastuisiin. Ja sitten vielä niin, että tämä kannanotto on vaikuttava lähinnä jos kannanotto eroaa henkilön perusagendasta. Esim jos Haavisto jatkais ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta lässyttämistä presidenttinä, niin en pitäisi sitä arvojohtamisena tai minään muunakaan johtamisena, tai jos Halla-Aho olisi presidenttinä julistanut että humanitaarinen maahanmuutto on haitallista.

Tuskin arvojohtamiselle on mitään virallista määritelmää, mutta eiköhän sillä yleisesti tarkoiteta yhteiskunnallisen keskustelun käymistä ja suuntaamista johonkin suuntaan.

 

[tuutelle]

View: https://m.youtube.com/watch?v=t7YAvuy8aUc


Hyvä video (suomen) vaaleista ja "demokratiasta". Ainoa keino vaikuttaa on (vaali)boikotti.

 

[YJT]

Ainoa keino vaikuttaa on (vaali)boikotti.

Ainoa keino vaikuttaa on, että jättää vaikuttamatta? Millä tavalla alhainen äänestysprosentti vaikuttaa?

Vaaditaanko esim eduskunnan päätöksissä yksinkertaisen enemmistön sijasta 5/6 enemmistö, jos äänestysprosentti vaaleissa on ollut alhainen, tai menettääkö presidentti osan valtaoikeuksistaan?

Molemmissa Halosen voittamissa pressanvaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin 2012 tai 2018 jolloin Niinistö voitti. Ahtisaaren voittaessa 1994 prosentti oli vieläkin korkeampi. Millä tavalla tämä mielestäsi näkyy esim presidentin valtaoikeuksissa tai arvostuksessa? Niinistö on äänestetty Suomen kaikkien aikojen suosituimmaksi presidentiksi vaikka äänestysprosentti oli alhaisempi kuin Halosella. Ahtisaaren aikaan äänestysaktiivisuus oli vielä korkeampi, mutta niin vain Mara pelattiin ulos koko kisasta vuoden 2000 vaaleissa.

Jättämällä äänestämättä antaa muiden tehdä päätökset; eivät ne vaalit sen takia pitämättä jää että äänestysprosentti on alhainen.

 

[Pakkokierto]

Itselle näiden kahden väliltä valitseminen oli juuri se rutto & kolera, mutta pari päivää sitten iltapaskassa oli joku mielipide/kolumni/whatever, joka tarjosi helpotusta valintaan. Siinä todettiin, että stupido ei oikeasti edes haluaisi voittaa, koska olisi mieluummin jossain eu:n kermaperseporukoissa pyörimässä kuin tylsistymässä pressana. Joten ääni stupidon voitolle meinaisi pettymystä molemmille osapuolille. Haavistoa vituttaisi kun ei voittaisi ja stupidoa vituttaisi kun voittaa.

 

[Trokari]

Itselle näiden kahden väliltä valitseminen oli juuri se rutto & kolera, mutta pari päivää sitten iltapaskassa oli joku mielipide/kolumni/whatever, joka tarjosi helpotusta valintaan. Siinä todettiin, että stupido ei oikeasti edes haluaisi voittaa, koska olisi mieluummin jossain eu:n kermaperseporukoissa pyörimässä kuin tylsistymässä pressana. Joten ääni stupidon voitolle meinaisi pettymystä molemmille osapuolille. Haavistoa vituttaisi kun ei voittaisi ja stupidoa vituttaisi kun voittaa.

No tuskinpa Stubidoa voitto vituttaisi, se nyt oli ihan kieli poskessa kirjoitettu juttu. Itse en pidä kummastakaan ehdokkaasta, mutta jos mm. armeijan ylipäälliköksi pitää valita tässä maailmantilanteessa kahdesta vaihtoehdosta henkilö, joista toinen on vihreä, sivari, koulutukseltaan ylioppilas, seurustelee useammasta rikoksesta tuomitun mamun kanssa, on myynyt Suomen sähköverkot, ajanut vuosia puolustusta alas, tuonut Suomeen terroristeja ja siinä sivussa tehnyt muutaman virkarikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon, niin itselleni valinta on lopulta aika no-brainer.

 

[Pakkokierto]

No tuskinpa Stubidoa voitto vituttaisi, se nyt oli ihan kieli poskessa kirjoitettu juttu. Itse en pidä kummastakaan ehdokkaasta, mutta jos mm. armeijan ylipäälliköksi pitää valita tässä maailmantilanteessa kahdesta vaihtoehdosta henkilö, joista toinen on vihreä, sivari, koulutukseltaan ylioppilas, seurustelee useammasta rikoksesta tuomitun mamun kanssa, on myynyt Suomen sähköverkot, ajanut vuosia puolustusta alas, tuonut Suomeen terroristeja ja siinä sivussa tehnyt muutaman virkarikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon, niin itselleni valinta on lopulta aika no-brainer.

Ehkä näin tai ehkä osin tosi, mutta lopputekstisi on kyllä täyttä asiaa.

 

[Asd13]

Itselle näiden kahden väliltä valitseminen oli juuri se rutto & kolera, mutta pari päivää sitten iltapaskassa oli joku mielipide/kolumni/whatever, joka tarjosi helpotusta valintaan. Siinä todettiin, että stupido ei oikeasti edes haluaisi voittaa, koska olisi mieluummin jossain eu:n kermaperseporukoissa pyörimässä kuin tylsistymässä pressana. Joten ääni stupidon voitolle meinaisi pettymystä molemmille osapuolille. Haavistoa vituttaisi kun ei voittaisi ja stupidoa vituttaisi kun voittaa.

Sama täällä. Äsken piti numero 8 käydä rustaamassa lappuun. Mietin kyllä että jätän kokonaan äänestämättä mutta tämä oli ääni Haavistoa vastaan

 

[makhak]

Yllättävän monelle seksuaalinen suuntaus näyttää olevan kynnyskysymys, vaikka meille on vuosi jo yritetty uskotella, että ei sillä ole mitään väliä. Iso osa kansasta nyt vain on eri mieltä (kai asiasta saa täällä vielä yleisellä tasolla keskustella, kun mediakin asiaa nostaa esiin).

Kyselyn mukaan kolmasosalle äänestäjistä puoliso on syy olla äänestämättä Haavistoa

Kansalaisbarometrin perusteella kolmasosa äänestäjistä sanoo, että puoliso on syy olla äänestämättä Pekka Haavistoa.

www.iltalehti.fi

 

[fntdee]

Ainoa keino vaikuttaa on, että jättää vaikuttamatta? Millä tavalla alhainen äänestysprosentti vaikuttaa?

Vaaditaanko esim eduskunnan päätöksissä yksinkertaisen enemmistön sijasta 5/6 enemmistö, jos äänestysprosentti vaaleissa on ollut alhainen, tai menettääkö presidentti osan valtaoikeuksistaan?

Molemmissa Halosen voittamissa pressanvaaleissa äänestysprosentti oli korkeampi kuin 2012 tai 2018 jolloin Niinistö voitti. Ahtisaaren voittaessa 1994 prosentti oli vieläkin korkeampi. Millä tavalla tämä mielestäsi näkyy esim presidentin valtaoikeuksissa tai arvostuksessa? Niinistö on äänestetty Suomen kaikkien aikojen suosituimmaksi presidentiksi vaikka äänestysprosentti oli alhaisempi kuin Halosella. Ahtisaaren aikaan äänestysaktiivisuus oli vielä korkeampi, mutta niin vain Mara pelattiin ulos koko kisasta vuoden 2000 vaaleissa.

Jättämällä äänestämättä antaa muiden tehdä päätökset; eivät ne vaalit sen takia pitämättä jää että äänestysprosentti on alhainen.

Kyllähän se vaikuttaa, mikäli tarpeeksi moni jättää äänestämättä. Vaatii vaan melkoisen joukon, jotta noteerataan. Se vaikuttaa esimerkiksi sillä, että se herättää keskustelua mistä alhainen äänestysprosentti johtuu. Lisäksi seuraavissa vaaleissa voi vaikuttaa ehdokkaiden kampanjointiin miten tavoittaa äänestämätön joukko.

Itse asiassa vaikuttaa enemmän kuin yhden äänen vaikutuksen antama illuusio demokratian toteutumisesta.

 

[YJT]

Kyllähän se vaikuttaa, mikäli tarpeeksi moni jättää äänestämättä. Vaatii vaan melkoisen joukon, jotta noteerataan. Se vaikuttaa esimerkiksi sillä, että se herättää keskustelua mistä alhainen äänestysprosentti johtuu. Lisäksi seuraavissa vaaleissa voi vaikuttaa ehdokkaiden kampanjointiin miten tavoittaa äänestämätön joukko.

Itse asiassa vaikuttaa enemmän kuin yhden äänen vaikutuksen antama illuusio demokratian toteutumisesta.

Kun vuonna 1994 äänestysprosentti oli yli 82 kummallakin kierroksella ja vuonna 2018 se oli hieman alle 70, niin millähän tavalla tuo ero näkyy käytännössä? Ja vieläpä siinä merkityksessä että "ainoa tapa vaikuttaa on jättää äänestämättä"?

Näitä äänestysprosentteja muistellaan lähinnä TV:n vaalivalvojaisissa, mutta luulen että muuten asia ei näy. Vain vaalitutkijat ja muut asiaan perehtyneet osaavat sanoa suoralta kädeltä, missä vaaleissa on ollut korkea ja missä alhainen äänestysprosentti.

Toki jos äänestysprosentti olisi epärealistisen alhainen (esim puolet nykyisestä), tai jos vaikka ainoastaan puolueaktiivit jaksaisivat äänestää, niin silloin tilanne voisi olla erilainen. Mutta lienee järkevää pitäytyä realistisissa skenaarioissa.

 

[makhak]

Ehkä hiukan tyhmä kysymys, mutta en siihen nopeasti kooklaamalla löytänyt vastausta, eli onko esim. pressanvaaleissa mitään alarajaa äänestysprosentille, eli jos vaikka vain 20% kansasta äänestäisi, niin olisiko se riittävä määrä, vai mitätöidäänkö äänestystulos, jos vaaleissa äänestysprosentti ei nouse "riittävän" suureksi (esim+50%)?
Omasta mielestäni tämä olisi hyvä asia (50% alaraja), silloin ei tarvitsisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa, vaan voisi äänestämättä jättämisellä vaikuttaa samalla tavalla, kuin äänestämällä.

 

[Deleted member 104448]

Ehkä hiukan tyhmä kysymys, mutta en siihen nopeasti kooklaamalla löytänyt vastausta, eli onko esim. pressanvaaleissa mitään alarajaa äänestysprosentille, eli jos vaikka vain 20% kansasta äänestäisi, niin olisiko se riittävä määrä, vai mitätöidäänkö äänestystulos, jos vaaleissa äänestysprosentti ei nouse "riittävän" suureksi (esim+50%)?
Omasta mielestäni tämä olisi hyvä asia (50% alaraja), silloin ei tarvitsisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa, vaan voisi äänestämättä jättämisellä vaikuttaa samalla tavalla, kuin äänestämällä.

Minusta alhainen äänestysprosentti on vain hyvä asia. Tarkoittaa, että idiootit ovat jääneet kotiin ja antaneet meille viisaammille mandaatin päättää heidänkin puolestaan.

 

[headspin]

Ehkä hiukan tyhmä kysymys, mutta en siihen nopeasti kooklaamalla löytänyt vastausta, eli onko esim. pressanvaaleissa mitään alarajaa äänestysprosentille, eli jos vaikka vain 20% kansasta äänestäisi, niin olisiko se riittävä määrä, vai mitätöidäänkö äänestystulos, jos vaaleissa äänestysprosentti ei nouse "riittävän" suureksi (esim+50%)?
Omasta mielestäni tämä olisi hyvä asia (50% alaraja), silloin ei tarvitsisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoa, vaan voisi äänestämättä jättämisellä vaikuttaa samalla tavalla, kuin äänestämällä.

En itsekään löytänyt mitään alarajaa eikä Suomen perustuslaissakaan moista mainita. Oletan siis ettei mitään rajaa siis ole.

"Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999

 

[YJT]

Joo, ei ole alarajaa. Ehkä nämä jotka kehottavat jättämään äänestämättä, luulevat että on?