lej sanoi:
Me kaikki varmaan jo tiedämme millä keinoin esim. Kokoomus pyrkisi noita asioita parantamaan, mutta vasemmistoleiristä ei kuulu koskaan mitään muuta kuin se, että luetellaan yllä olevia asioita. Kukaan ei silti koskaan kerro niitä keinoja.
Joten kertoisitko mitkä ovat ne vasemmiston konkreettiset keinot, joilla luodaan uusia työpaikkoja, turvataan kaikkien palkkakehitys ja hyvinvointi. Jos kykenet luettelemaan riittävän hyvät vasemmiston ajamat keinot noiden asioiden hoitamiseksi niin lupaan äänestää Halosta.
Minä en tiedä yhtään keinoa millä kokoomus todellisuudessa pyrkii em asioita ajamaan. Tiedän heidän kertovan keinoista joilla he muka yrittävät em asioita parantaa mutta mitään todistetta ko keinojen toimivuudesta eiole vaan päinvastoin kokoomuksen hallituskausilla on tapahtunut juuri päinvastaista kehitystä.
http://www.sosialidemokraatit.fi tuolta voi katsoa mitä demarit asian hyväksi tekevät.
Vaikka Demarit eivät suoraan olekkaan sama kuin ay liike niin tässä kuitenkin
pieni lista saavutuksista.
SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.
1889: Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895: Tapaturmakorvauslaki.
1907: Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella.
Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.
1922: Työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää.
1923: Työehtosopimuslaki.1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.
1937: Kansaneläkelaki.
1939: Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.
1940: SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus.
STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.
1944: SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.
1945: Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä.
1946: SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen
sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.
1947: Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi.
Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää.
1948: Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1956: Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko
kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää.
SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia.
Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti
lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon.
Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä.
Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n,
Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.
1958: Työturvallisuuslaki
1959: Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960: Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää.
Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta
päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1961: Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1962: Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus
huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset
naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.
1964: Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin
ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965: SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan
siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1966: SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.
1967: SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968: Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969).
Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus,
työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1969: SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa.
SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.
1970: Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet,
kokoontumisoikeus, syrjintäkielto.
Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II
(allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä.
SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus.
Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971: Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus.
Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus.
Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset.
Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972: Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta,
sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973: Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut
vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974: Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus,
äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976: SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK)
ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977: SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1978: Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin.
Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen.
SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen.
1979: Talvilomaoikeuden laajennus.
1980: Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.
Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen
hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981: Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen
sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1985: Laki kotihoidontuesta.
1986: Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään,
työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta
lievennetään. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä,
ns. pekkaspäivinä.
1987: Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ.
Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1988: Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta
huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee.
1989: Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään,
laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki.
1990: Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.
Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen).
1991: Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen
työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto.
Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha.
1995: Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996: Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva.
Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain
uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1997: Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä
työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998: Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999: Varhaiseläkeuudistus.
2000: Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001
Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta
saavutettiin neuvottelutulos 12.11.2001 (ns. sosiaalipaketti).
lIhaa Työpaikkojen pysyvyys alkaa jo nyt olla mennyttä aikaa suomalaisessa työelämässä. Niin sanotun työskentelevän köyhälistön synnyttäminen Suomeen ei ole kenenkään etujen mukaista.
Olen tästä erimieltä. näkisin että olisi hyvinkin työnantajien edun mukaista että suomeeen tulisi mahdollisimman halvalla työskentelevä reservi ihmisiä joita he voisivat käyttää tarpeenvaatiessa pätkätöihin pienellä palkalla ilman minkäänlaista irtisanomissuojaa. Työntekijät ovat monille yrityksille ikävä kyllä vain pelinappuloita ja tämä tarkoittaisi ettei pelilaudalla enää olisi sääntöjä.
Näetkö tosiaan työelämän edelleen tuollaisena me vastaan ne -taisteluna?
Työelämässä jokusen vuoden mukana olleena näen ikävä kyllä. On olemassa ns reiluja työnantajia ja yleistä hyvinvointia tavoittelevia yrittäjiä mutta en ole henkilökohtaisesti törmännyt kuin vain ja ainoastaan tuohon nurjaan puoleen jossa miljardivoitoista huolimatta työntekijän asema on lähinnä miinusmerkkinen.
Onko Paukkuraudan väitteessä ("mutta kenenkään ei tartte olla duunari jos ei halu. Jokainen voi kouluttautua ja saada hyvän ammatin ja elämän.") jotain väärin?
Ainoastaan se että se ei ole vieläkään mahdollista kaikille.
Crusader En minäkään löydä noista kuljetusalan opeista yhtäläisyyksiä jne.
No itseasiassa minä olen kommentoinut hyvin vähän kansantalouden perusteita johtuen siitä että en ole ko alan asiantuntija mutta perusteita ymmärrrän minäkin sen verran että 5miljoonan kansassa 5miljoonaa yrittäjää ei ole mahdollinen käytännössä. Ja vaikka teoriassa olisikin ei se silloin auttaisi yleistä/yksilön hyvinvointia millääntavalla koska kysehän oli siitä mitkä ovat vaihtoehdot jos palkka/työ eivät miellytä.
Kuitenkin kuten aiemmin tässä viestissäni kirjoitan ei kyse em mainituista asioista johtuen ole mahdollista.