1. Mitä oikeudenkäyntikustannuksiin kuuluu ja kuka ne yleensä maksaa?
Oikeudenkäyntikulut vaihtelevat asian laajuudesta ja laadusta riippuen n. 1 000 eurosta 20 000 euroon. Valtaosa oikeudenkäyntikuluista koostuu avustajan palkkioista. Tuomioistuin velvoittaa jutun hävinneen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Oikeusavun perustuntitaksa on 84 euroa.
Yksinäinen henkilö, jonka kuukausittaiset käyttövarat ovat enintään 650 euroa tai puolisot, joiden käyttövarat per puoliso ovat enintään 550 euroa kuukaudessa, voivat saada oikeusapua korvauksetta.
Yksinäinen henkilö, jonka käyttövarat ovat yli 650 euroa mutta enintään 1400 euroa voivat saada oikeusapua omavastuuosuutta vastaan. Puolisot, joiden käyttövarat per puoliso ovat yli 550 euroa mutta enintään 1 200 euroa voivat saada oikeusapua omavastuuosuutta vastaan.
Oikeusapua ei myönnetä, mikäli yksinäisen henkilön käyttövarat ylittävät 1 400 euroa tai puolisoilla 1 200 euroa per puoliso.
Valtio vastaa aina vähintään 25%:sta oikeudenkäyntikulujen määrästä. Suurin omavastuuosuus eli 75% oikeudenkäyntikulujen koko määrästä on yksinäisellä henkilöllä, jonka käyttövarat ovat vähintään 1 301 ja enintään 1 400 euroa ja puolisoilla per puoliso vähintään 1 101 ja enintään 1 200 euroa.
Omavastuuosuuden määrään saattaa vaikuttaa lisäksi hakijan varallisuuden määrä. Mikäli hakijalla on pankkitalletuksia tai helposti realisoitavia varoja yli 5 000 euroa, vastaa oikeusavun saaja oikeudenkäyntikuluistaan vähintään 50 %:lla 5 000 euroa ylittävän omaisuuden arvosta.
2. Mitä on oikeusapu?
Oikeusapu on valtion varoin kustannettavaa tarpeellisen oikeusavun antamista henkilöille, jotka eivät taloudellisista syistä kykene itse suorittamaan oikeudellisen asian hoitamisen vaatimia menoja.
3. Kuka voi saada oikeusapua?
Oikeusapua voi saada henkilö, jonka asiaa käsitellään Suomen tuomioistuimessa tai jolla on kotikunta Suomessa. Oikeusapua voi myös saada sekä Euroopan unioinin että Euroopan talousalueen kansalainen, joka työskentelee tai on työnhaussa Suomessa.
Oikeusapua eivät saa yhtiöt tai yhteisöt. Elinkeinonharjoittaja voi saada oikeusapua vain tuomioistuinasiassa ja muussa asiassa, jos siihen on erityisiä syitä.
4. Millaisiin asioihin oikeusapua voi saada?
Oikeusapua voi saada sekä tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa että sellaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ei viedä tuomioistuimen tutkittavaksi kuten esimerkiksi ositusasioissa, perinnönjaoissa, perunkirjoitusasioissa ym.
Oikeusapua ei kuitenkaan myönnetä, jos hakijalla on asiansa kattava oikeusturvavakuutus.
Oikeusapua ei myöskään voi saada, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys tai jos oikeusavun myöntäminen olisi selvästi tarkoituksetonta hakijalle koituvaan hyötyyn verrattuna tai jos asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä tai asia perustuu siirrettyyn oikeuteen.
Yksinkertaisissa tuomioistuinasioissa ei oikeusapuun kuulu avustaminen oikeudessa, näissäkin asioissa voi saada esim. neuvontaa oikeusaputoimistosta.
5. Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä hakumenettelyä?
Ei ole. Jos asia on kiireellinen, siitä on ilmoitettava oikeusaputoimistolle.
6. Mistä saa oikeusapua koskevan hakulomakkeen?
Hakemuslomakkeita saa kaikista oikeusaputoimistoista ja oikeusministeriöstä.
7. Mitä asiakirjoja liitetään oikeusapuhakemukseen?
Oikeusavun hakijan tulee oikeusaputoimistolle selvittää asiakirjoilla sekä omat ja puolison tai avopuolison kuukausittaiset käyttövarat.
Menoina huomioidaan verot, asumismenoista vuokra tai yhtiövastike tai omakotitalon asumismenot, asuntolainan korot, elatusmaksut, päivähoitomaksut, velkajärjestelysuoritukset, ulosottomenot.
Omavastuu menoista on 250 euroa eli menot hyväksytään 250 euroa ylittävältä osalta.
Omaisuudesta tulee esittää myös selvitys esim. talletustodistus, saldotodistus, verotodistus.
8. Mihin oikeusapuhakemus jätetään?
Oikeusapuhakemuksen tuloselvitysasiakirjoineen voi toimittaa mihin tahansa oikeusaputoimistoon, mieluiten kuitenkin lähimpään asiaan liittyvään toimistoon. Osoitteet löytyvät internetistä osoitteesta Oikeusapu - Yhteystiedot.
9. Miten oikeusavun myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle?
Oikeusaputoimisto tekee oikeusapupäätöksen ja toimittaa sen postitse hakijan ilmoittamaan osoitteeseen.
10. Jos hakija voi saada oikeusapua, miten hänen pitäisi toimia?
Kun oikeusapu on hakemuksen perusteella myönnetty, on samalla toimeksianto asiassa oikeusaputoimistoon otettu. Hakijan tulee jättää yhteystietonsa oikeusaputoimistolle.
11. Jos hakija voi saada oikeusapua, kuka valitsee asianajajan?
Tuomioistuinasiassa oikeusapua voivat antaa yksityinen avustaja tai julkinen oikeusavustaja. Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omatoimisesti avustaja ennen yhteydenottoaan oikeusaputoimistoon. Oikeusaputoimisto voi myös auttaa yksityisen avustajan hankkimisessa. Haettaessa oikeusapua voidaan esittää toivomus oikeusavustajasta. Mikäli hakija on jo löytänyt itselleen avustajan, jatkuu toimeksianto hänen kanssaan.
Mikäli avustajaa ei ole tiedossa, määrää oikeusaputoimisto avustajan.
12. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se kaikki oikeudenkäyntikulut?
Oikeusapu kattaa kaikki asian vaatimat tarpeelliset kulut kuten: avustajan palkkion ja korvaukset, tulkkaus- ja käännöskulut, todistajien palkkiot, ensimmäisen ulosottoyrityksen.
Oikeusapu ei kata vastapuolen kuluja, mikäli oikeusavun saaja häviää asiansa.
13. Jos hakijan saama oikeusapu ei kata kaikkia kuluja, kuka maksaa loput kustannukset?
Oikeusavun saaja maksaa yksityiselle avustajalle suoraan oikeusapupäätöksessä määritellyn prosentin mukaisen omavastuuosuutensa oikeudenkäyntikuluistaan.
Mikäli oikeusapua on antanut julkinen oikeusavustaja, maksaa oikeusavun saaja omavastuuosuutensa oikeusaputoimistolle.
14. Jos hakija voi saada oikeusapua, kattaako se myös hakijan vireillepaneman muutoksenhaun kustannukset?
Oikeusapu kattaa kaikki tarpeelliset asian vaatimat menot, myös muutoksenhaun ja ensimmäisen ulosottoyrityksen.
15. Jos hakija voi saada oikeusapua, voidaanko se peruuttaa ennen oikeudenkäyntiä (tai oikeudenkäynnin jälkeen)?
Mikäli havaitaan, että oikeusavun myöntämisedellytyksiä ei ollutkaan olemassa tai mikäli ne ovat muuttuneet tai lakanneet, voi oikeusaputoimisto muuttaa oikeusapupäätöstä tai päättää, että oikeusavun antaminen lakkaa. Myös asiaa käsittelevä tuomioistuin voi näin menetellä.
Samalla päätetään, onko oikeusapua saaneen suoritettava korvausta saamastaan avusta ja vahvistetaan korvauksen määrä.
16. Jos hakijalle ei myönnetä oikeusapua, voiko kyseisestä oikeusapupäätöksestä valittaa?
Kielteisestä oikeusapupäätöksestä voi tehdä ns. ratkaisupyynnön (muutoksenhakemus) tuomioistuimeen. Kielteisen päätöksen yhteydessä hakijalle toimitetaan ohjeet muutoksen hakemiseksi. Oikeusavun hakija toimittaa ratkaisupyyntönsä oikeusaputoimistoon.
Lisätietoja
Oikeusapua antavat kaikissa oikeudellisissa asioissa ( myös niissä, joita ei saateta tuomioistuimen ratkaistavaksi) julkiset oikeusavustajat.
Tuomioistuinasioissa oikeusapua antavat myös yksityiset avustajat.
Taloudellisen selvityksen ohella hakijan tulee esittää selvitys myös asiastaan.
Oikeusavulle on säädetty 100 tunnin katto, erityisistä syistä tuomioistuin voi päättää, että oikeusavun antamista jatketaan 100 tunnin jälkeenkin.
Mikäli oikeusavun hakijalla on asiansa kattava oikeusturvavakuutus, ei oikeusapua kuitenkaan pääsääntöisesti myönnetä.
Mikäli hakija tulojensa perusteella saisi oikeusapua korvauksetta, voi hän saada oikeusapua vakuutuksensa omavastuuosuuteen.
Poikkeustapauksessa oikeusapua voidaan myöntää oikeusturvavakuutuksen ylärajan ylittäviin oikeudenkäyntikuluihin.
Rikosasioissa julkisen puolustajan järjestelmä on ensisijainen suhteessa oikeusapuun. Oikeus puolustajaan ei ole riippuvainen edunsaajan taloudellisesta asemasta ja asiallisesti puolustajan voi saada samoin edellytyksin kuin oikeusavustajankin. Tuomioistuin määrää puolustajan.
. hieno mies.
