Pois Suomesta thread...maybe forever!!!

[demos]

Nyt taisi mennä Hupelta pointti ohi. Eipä tainnut olla kyse siitä, että pitäisi kylpeä jonkun etiopialaisen kurjuudessa. Kyse taisi kuitenkin olla lähtökohdista joita suomi verotuksineen kaikkineen on sinullekin antanut, jotta olet voinut muuttaa rajan taakse haukkumaan suomea. Aika selvästi se mielestäni tekstissä tuotiin ilmi.

Vastaan Hupen puolesta - tai siis ihan omastani. On aivan yhdentekevää tämän ketjun kannalta, millaista elämämme olisi ollut, jos olisimme syntyneet johonkin muuhun maahan. Se, että on syntynyt Suomeen, on pelkkää sattumaa (hyvää sellaista), eikä se estä tai saa kieltää kriittistä suhtautumista asioihin. Meistä ulkosuomalaisista suurin osa varmasti on kovin kiitollinen siitä, että on saanut (suhteellisen) hyvät lähtökohdat elämälleen. Monet saattavat palata kotimaahan. Monien kotimaa on jo jossain muualla, emmekä enää edes kuvittele palaavamme. Syitä on monia, ja osaa niistä yritämme tässä ketjussa valottaa.

Näistä terveydenhoitoasioista sanoisin, että yksittäisien kokemuksien lukeminen jostain foorumilta on arvoltaan aika pyöreä nolla. Kaikenlaisia kokemuksia riittää ja huonot usein liiotellaan. Itse olen seurannut vakavaa sairastamista läheltä ja nähnyt suomen huippuhoidon, mutta en sillä sen enempää leuhota. Normaalit lääkärissäkäynnit on sujuneet myös aina ihan hyvin, sekä yksityisellä, että julkisella puolella. Varsinkin lapset ovat saaneet loistavaa hoitoa, ei pienintäkään valittamista minulla (vai onko käynyt vain hyvä tuuri, enpä tiedä ja sama se).

Kukaan meistä ei ole väittänyt, että yksittäiset kokemukset olisivat jotenkin tilastollisesti päteviä. Niillä on kuitenkin merkitystä yksilötasolla. Jos omat sukulaiset tai tuttavat ovat saaneet huonoa hoitoa Suomessa ja hyvää hoitoa ulkomaille, ymmärtänet, minkälaisia johtopäätöksiä tällaisista kokemuksista voi tehdä. Suomen terveydenhoito on eurooppalaisella mittapuulla keskivertoa hieman parempaa. Huippua se ei ole, kuten ei ole sosiaaliturvakaan. Riittää, kun tutkii Eurostatin tilastoja.

Tuntuu vain siltä, että ketjussa irroitetaan aina jokin asiayhteys (verotus, terveydenhoito, ilmasto) ja älli ei tai joku muu ei riitä näkemään kokonaisuutta. Eläminen ja elämänlaatu koostuu muistakin asioista ja jokainen arvottaa ne aivan itse. Itse en koskaan esim. veisi lapsiltani mahdollisuutta olla lähellä isovanhempiaan ja sukulaisiaan, mutta se onkin minun arvomaailmaani se ja olen valmis kävelemään räntäsateessa muutaman päivän tämän asian eteen. Onneksi tuli ostettua alennusmyynneistä kunnon ulkoilupuku ;)

Osut täysin oikeaan. Elämänlaatu muodostuu monesta seikasta - rahasta, ilmastosta, työmahdollisuuksista, tuttavien ja sukulaisten läheisyydestä, päivittäisistä rutiineista ja niiden helppoudesta tai vaikeudesta jne. Millään noista mittareista, ehkä sukulaisia lukuunottamatta, elämä ei Suomessa ole mielestäni mitenkään ylivertaista mihin tahansa muuhun Euroopan valtioon verrattuna. On ikävä kyllä todettava, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia erinomaisia asioita, mistä ei voi muissa maissa nauttia samalla tavalla. Suurin osa perusasioista on sangen hyvin kaikkialla, joten on turha yrittää käyttää sitä eksklusiivisyyskorttia, jolla väitetään, että muualla vain harvat ja valitut saisivat samaa kuin Suomessa.

Tervetuloa vain kokeilemaan. Jos asenteet ovat yhtä lukkoutuneet kuin suomalaisilla keskimäärin, oleskelusta ulkomailla tulee ikävää. Paitsi tietysti niille, jotka ovat sieltä sitä asenneilmastoa pakoon lähteneet.

 

[Narua]

Vastaan Hupen puolesta - tai siis ihan omastani. On aivan yhdentekevää tämän ketjun kannalta, millaista elämämme olisi ollut, jos olisimme syntyneet johonkin muuhun maahan. Se, että on syntynut Suomeen, on pelkkää sattumaa (hyvää sellaista), eikä se estä tai saa kieltää kriittistä suhtautumista asioihin. Meistä ulkosuomalaisista suurin osa varmasti on kovin kiitollinen siitä, että on saanut (suhteellisen) hyvät lähtökohdat elämälleen. Monet saattavat palata kotimaahan. Monien meidän kotimaa on jo jossain muualla, emmekä enää kuvittele edes palaavamme. Syitä on monia, ja osaa niistä yritämme tässä ketjussa valottaa.

Sitä kirjoittamaasi kiitollisuutta elämän hyvistä lähtökohdista tässä ehkä peräänkuulutettiinkin. Ei sitä näissä aiemmissa teksteissä näkynyt, vaan ainoastaan katkeruutta verotusta kohtaan.

Kun kritisoidaan verotusta, niin täytyy ajattelutavassa nyt oikeasti olla sen verran järkeä, että käsittää mitä verorahoilla saadaan / on saatu. Kyseessä ei siis ole mikään "riisipellolla savimajaan"- tai "etiopialaisen kärsimykset" -kortti, vaan ihan rationaalinen ajattelu, mitä on maksettu, mitä on saatu, ym.

Se on ehkä tuuria että suomeen on synnytty, mutta verotus ja sen tuomat hyödyt ovat asioita, joita en ihan tuurin piikkiin laittaisi. Ja kritisoida toki saa, mutta mukavaahan se olisi, että kaikkea ei tehtäisi tunneälyn varassa (en tarkoita sinua).

Suomen terveydenhoito on eurooppalaisella mittapuulla keskivertoa hieman parempaa. Huippua se ei ole, kuten ei ole sosiaaliturvakaan. Riittää, kun tutkii Eurostatin tilastoja.

Jep juuri näin. Ja jos jollain palaa hihat istuttuaan terveyskeskuksen jonossa ja muuttaa muualle, niin sehän on ihan ok. Ratkaisuhan kertoo henkilön arvomaailmasta. Turha silloin on yrittää muille perustella, koska muiden arvomaailmassa tällä seikalla voi olla hyvin pieni merkitys.

Osut täysin oikeaan. Elämänlaatu muodostuu monesta seikasta - rahasta, ilmastosta, työmahdollisuuksista, tuttavien ja sukulaisten läheisyydestä, päivittäisistä rutiineista ja niiden helppoudesta tai vaikeudesta. Millään noista mittareista, ehkä sukulaisia lukuunottamatta, elämä ei Suomessa ole mielestäni mitenkään ylivertaista mihin tahansa muuhun Euroopan valtioon verrattuna.

Itse osut täysin oikeaan. Ja vielä korostaisin sitä, että jokainen arvottaa kunkin seikan itse.
Ajatellaanpa tätä arvomaailman rakentamista piirakkamuodossa. Jos minä arvotan sukulaisten läheisyyden vaikka 70 prosentin osuudella, niin voin hyvin "kärsiä" joskus räntäsateesta tai jonottaa terveyskeskuksessa, edellyttäen että nämä asiat saavat piirakassa paljon pienemmän prosenttiosuuden. Jos taas ilmasto muodostaa piirakastani 90% niin siinä voi unohtaa sukulaiset ja muut asiat ja ruveta pakkaamaan laukkuja. Tätä kokonaisuutta koitin korostaa joskus tässä ketjussa sivulla 11 tai jotain. Yhä vain nostettiin yksittäisiä asioita (verotus, ilmasto, terveydenhoito) joiden perässä olisi pitänyt unohtaa oma todellinen arvomaailmansa.

On ikävä kyllä todettava, että Suomessa on hyvin vähän sellaisia erinomaisia asioita, mistä ei voi muissa maissa nauttia. Suurin osa perusasioista on sangen hyvin kaikkialla, joten on turha yrittää käyttää sitä eksklusiivisyyskorttia, jolla väitetään, että muualla vain harvat ja valitut saisivat samaa kuin Suomessa.

Kyllä, näin juuri. Mutta kun elämä koostuu muistakin asioista, niin asia on jokaisella henkilökohtainen ja kokonaisuus arvottuu jokaisella eri tavalla. Esim. kulttuuri ja maan tavat voivat saada suuren osan arvomaailmasta ja niitä ei mikään muu maa voi tarjota (vaikka nuo perusasiat muualla olisivat jopa paremmin).

Tervetuloa vain kokeilemaan. Jos asenteet ovat yhtä lukkoutuneet kuin suomalaisilla keskimäärin, oleskelusta ulkomailla tulee ikävää. Paitsi tietysti niille, jotka ovat sieltä sitä asenneilmastoa pakoon lähteneet.

Itse en lähde kokeilemaan, syitä olenkin jo hieman edellä raottanut.
Mutta olipa mukava vaihtaa kommentteja asiallisesti.

 

[demos]

Ainakin omia kokemuksiani leimaa kovasti kaksijakoinen suhtautuminen kotimaahan. Toisaalta ihailen harvoja ja valittuja seikkoja sieltä (ns. korkeakulttuuri, design, teknologia, ympäristöosaaminen jne), mutta toisaalta kammoksun hitautta, suorapuheisuudesta johtuvaa töykeyttä ja sellaista yleistä raskautta olemisessa... Luulen, että tämä bipolaarinen aivohäiriö on useammallakin suomalaisella, joka elää ulkomailla.

Minusta elämänlaatukysymys on mielenkiintoinen. Olen viime vuosina vertaillut Belgiaa ja Kreikkaa suomalaisnäkökulmasta. Jossain voittaa Belgia, jossain Kreikka. Joissain asioissa Suomi voisi olla paras. Lopulta koti on siellä, missä rakkaimmat ihmiset ovat ja missä heidän kanssaan voi olla yhdessä, niin minä olen sen päätellyt. Työ on tärkeä, kovinkin. Mutta koskaan ei voi saada kaikkea. Elämä on kompromisseja täynnä, ja ne mittarit joilla niitä arvotetaan vaihtelevat ainakin minulla mielialan ja päivän mukaan...

 

[wigga]

ei mua mikään muu pidättele täällä suomessa kuin perhe, kaverit ja suomen kesä. Tätä talvea en jaksa yhtään, vaikka pakko myöntää nyt täällä etelässäkin on ollut tosi upea talvi. (-5, lunta, aurinko paistaa ja lähes jokapäivä)

mm jenkeissä ja thaimaassa käynyt useammankin kerran ja pakko sanoa että molemmat ovat hienoja omalla tavallaan. Siihen thaimaan lämpöönkin "kyllästyy" ja sadekautena se on yhtä...sadetta

Jos johonkin lähtisin nyt asumaan niin se olisi joko jenkkeihin tai australia(en ole koskaan käynyt, vain kehuja kuullut)

Saksa yms ei voisi vähempää kiinnostaa, käydä toki voisin mutta en asua.

Tähän suomi vs muut terveydenhuoltoon en ota sen enempää kantaa kuin että kyllä se ulkomaillakin toimii tosi hyvin....kunhan ei asu siinä savimajassa

Sen voin kyllä kertoa että jenkeissä hampaiden tarkastus makso sellaset 600$ (vakuutuksen kanssa tietenkin ilmainen tai pari kymppiä. Vakuutuksen saa suht halvalla tai työpaikan kustannuksella)

 

[Kylli]

Joo, ei tästä Suomessa asumisesta tule mitään. En tiedä koenko jotain käänteistä kulttuurishokkia, mutta tuntuu että kotimaa silittää allekirjoittanutta vastakarvaan ja pahasti. Oikeastaan ainoa syy jäädä tällä hetkellä on se että saisin täällä helposti koulutuksen omalla äidinkielellä, ilman että tarvii tapella kieliongelmien kanssa. Mutta haluan jatkuvasti takaisin eikä olo ole yhtään kotoinen Suomessa. En vaan osaa päättää mitä tekisin. Mistä tietää ettei sovi Suomeen?

 

[Widowmaker]

Joo, ei tästä Suomessa asumisesta tule mitään. En tiedä koenko jotain käänteistä kulttuurishokkia, mutta tuntuu että kotimaa silittää allekirjoittanutta vastakarvaan ja pahasti. Oikeastaan ainoa syy jäädä tällä hetkellä on se että saisin täällä helposti koulutuksen omalla äidinkielellä, ilman että tarvii tapella kieliongelmien kanssa. Mutta haluan jatkuvasti takaisin eikä olo ole yhtään kotoinen Suomessa. En vaan osaa päättää mitä tekisin. Mistä tietää ettei sovi Suomeen?

Pistä jotain konkreettisia esimerkkejä tosta vastakarvaan silittämisestä?

 

[Kylli]

Pistä jotain konkreettisia esimerkkejä tosta vastakarvaan silittämisestä?

No isoin ahdistuksen aihe on koulutus. Bolognan prosessista huolimatta täällä ei voi yhdistellä omasta mielestään kivaa kandia + maisteria vaan mun pitäisi nyt osata päättää, että mitä haluan opiskella seuraavat viisi vuotta. Enkä löydä noista koulutusohjelmistakaan muuta kiinnostavaa kuin lääketieteen, mutta en halua lääkäriksi.... Kohdemaassa taas osaisin heti nimetä ainakin kolme koulutusohjelmaa jotka kiinnostavat.

En pidä suomalaisesta elämäntyylistä. En sano että se on suomalaisten vika, meillä on vaan niin kylmä ilmasto ja kallis joukkoliikenne jne., että kaupunkikulttuuria ei juuri ole.

Kaikkialla pitäisi olla oma auto. Tykkäsin siitä kun kaikki kivat paikat olivat kävelymatkan tai metron päässä.

Elämänarvoni ovat muuttuneet. Haluan vapaa-aikaa ja ymmärrystä management by perkeleen ja stressin tilalle.

Haluaisin bilettää ja viettää muutaman vauhdikkaan nuoruusvuoden, nähdä maailmaa jne. Helsingissä ei oikeen ole mitään koettavaa tällä hetkellä.

Opiskelijalle ei juurikaan ole kivoja töitä tarjolla Suomessa. Mutta esim. tällä hetkellä käännän ulkomaiselle työnantajalleni ensimmäistä kirjaani (tai siis en mä sitä yksin käännä, vaan olen parin muun kanssa projektissa mukana). Ei tuolla tietenkään rikastu, mutta on mahtavaa että tällainen mahdollisuus on tullut vastaan. Ei houkuttaisi mennä tämän jälkeen Alepan kassalle tai Stockalle viikkaaman paitoja.

No ehkä toi oli huonosti ilmaistu. Ei mulla varsinaisesti ole mitään suurta ongelmaa Suomen kanssa (yhteen aikaan mulla oli todella suuri ongelma suomalaisten ihmisten kanssa, mikä on nyt onneksi hävinnyt). Alkaa vaan tulla sellainen epämääräinen fiilis, että tänne jääminen olisi varma mutta epämiellyttävä ratkaisu.

 

[Widowmaker]

Kylli, tohon koulutukseen en osaa sanoa kyllä mitään, mutta muilta osin ei voi kyllä muuta sanoa kuin tervemenoa ja onnea matkaan. Kylhän noi sun puheet kaupunkikultturin puuttumisesta ja paskasta joukkoliikenteestä viittaa siihen että sun pitäs elää jossain isommassa mestassa. Se onkin kyllä kivaa, aikansa. Mutta kylhän sä aina takas pääset.

 

[Pohjoisvirta]

Alkaa vaan tulla sellainen epämääräinen fiilis, että tänne jääminen olisi varma mutta epämiellyttävä ratkaisu.

Yks ystävä heitti:
"Älä tee mitään sellaista, minkä kanssa et pysty elämään"

Jos tuntuu, että jääminen tässä ajassa on "epämiellyttävä ratkaisu" niin miltä se jälkeenpäin tuntuisi?

 

[rullaverho]

Opiskelijalle ei juurikaan ole kivoja töitä tarjolla Suomessa.

Aika samanlaista puurtamista ne työt opiskelijoilla taitaa olla ainakin Saksassa ja Jenkeissä. Tietysti jos jotain kovaa osaamista on jo opiskeluaikana, niin eri juttu. Mutta aika harvallapa sitä taitaa olla, ihan maasta riippumatta.

 

[Kylli]

Pyöriskelin eilen sängyssä unta saamatta ja tajusin että eniten häiritsee se, että keskimäärin suomalaista elämäntyyliä voisi luonnehtia sanalla "työjuhta". Täällä eletään aina huomista varten, aina ollaan käytännöllisiä. Opiskellaan huomista varten, säästetään huomista varten, rakennetaan lapsille ja lapsenlapsille. Muutos on jo nähtävissä koska meidän sukupolvi ei ole mitään sotaa nähnytkään, mutta edelleen olemme todella sääntöjä noudattavaa kansaa.

No joo, en kyllä tiedä miten kertoisin lähipiirille päässäni pyörivistä ajatuksista. Nyt kun vielä tietäisin että mitä helvettiä tilitän tätä asiaa netissä. :D Varmaan helpointa kun pistän vaan hakupaperit menemään ja ilmoitan sitten kesällä jos mut hyväksytään opiskelemaan. Muuten joudun kuuntelemaan kuukausitolkulla että "voisit säkin jo vähän asettua ja blaah blaah."

 

[demos]

Kylli, ei sinulla ole tulevaisuutta Suomessa - anteeksi, jos tuon sanon näin suoraan. Minulla on suuri joukko suomalaisia ystäviä ulkomailla, joilla kaikilla on juuri samat ajatukset kanssasi. Itse viittasin aikaisemmin niihin "muihin" syihin, jotka liittyvät suomalaisiin ennen kaikkea. Sinä puit ne sanoiksi. Me keskustelemme keskenämme näistä, kun tapaamme. Suomessa meitä eivät ymmärrä kuin ne, jotka ovat asuneet riittävän kauan ulkomailla.

 

[Rankkuri]

Kylli, ei sinulla ole tulevaisuutta Suomessa - anteeksi, jos tuon sanon näin suoraan. Minulla on suuri joukko suomalaisia ystäviä ulkomailla, joilla kaikilla on juuri samat ajatukset kanssasi. Itse viittasin aikaisemmin niihin "muihin" syihin, jotka liittyvät suomalaisiin ennen kaikkea. Sinä puit ne sanoiksi. Me keskustelemme keskenämme näistä, kun tapaamme. Suomessa meitä eivät ymmärrä kuin ne, jotka ovat asuneet riittävän kauan ulkomailla.

Voi sorrettuja :itku:

:lol2:

 

[Tahaton emissio]

Kylli, ei sinulla ole tulevaisuutta Suomessa - anteeksi, jos tuon sanon näin suoraan. Minulla on suuri joukko suomalaisia ystäviä ulkomailla, joilla kaikilla on juuri samat ajatukset kanssasi. Itse viittasin aikaisemmin niihin "muihin" syihin, jotka liittyvät suomalaisiin ennen kaikkea. Sinä puit ne sanoiksi. Me keskustelemme keskenämme näistä, kun tapaamme. Suomessa meitä eivät ymmärrä kuin ne, jotka ovat asuneet riittävän kauan ulkomailla.

Mä sanoisin, että tulevaisuus Suomessa on ihan mahdollinen. Et vaan vielä osaa arvostaa sitä.

Itsellänikin jalka vipatti jatkuvasti siinä kahdenkympin molemmin puolin. Useamman pitkän reissun jälkeen sitä ulkosuomalaisuutta oli sitten tullut neljän ja puolen vuoden verran harrastettua. Ihan siistiä.

Ja se lähteminen kannattaa sitten tehdä mah.nopeasti sen sijaan, että jää tänne kitisemään kotimaan puutteita. Sitten kun sattuu muksua sun muuta tulemaan peliin, niin eipä ole enää mahdollista tuo reppureissulaisen elämä. Mutta omassa tilanteessa se ei tosin enää kiinnostakkaan.

 

[Huppe]

Pyöriskelin eilen sängyssä unta saamatta ja tajusin että eniten häiritsee se, että keskimäärin suomalaista elämäntyyliä voisi luonnehtia sanalla "työjuhta". Täällä eletään aina huomista varten, aina ollaan käytännöllisiä. Opiskellaan huomista varten, säästetään huomista varten, rakennetaan lapsille ja lapsenlapsille. Muutos on jo nähtävissä koska meidän sukupolvi ei ole mitään sotaa nähnytkään, mutta edelleen olemme todella sääntöjä noudattavaa kansaa.

No joo, en kyllä tiedä miten kertoisin lähipiirille päässäni pyörivistä ajatuksista. Nyt kun vielä tietäisin että mitä helvettiä tilitän tätä asiaa netissä. :D Varmaan helpointa kun pistän vaan hakupaperit menemään ja ilmoitan sitten kesällä jos mut hyväksytään opiskelemaan. Muuten joudun kuuntelemaan kuukausitolkulla että "voisit säkin jo vähän asettua ja blaah blaah."

Niin just! Itte otin askeleen eteenpäin ja karistelin Suomen tomut jaloistani ja siirryin elämään tätä päivää lähes 2 vuotta sitten. Ei kaduta pätkääkään. Suomeen pääsee aina takaisin. Tsemppiä, kynnys lähteä on todella korkea (jopa minulle), mutta kun sen kerran ylittää niin sitten sitä vasta tietää. Loppui tuo sama pähkäily itselläni siihen paikkaan. Itse voin suositella lähtemistä, edes väliaikaisesti.

Minnes päin olet menossa ehkä?

 

[demos]

Voi sorrettuja :itku:

:lol2:

Juuh. :(

 

[SIC-]

Katselen pari vuotta vielä mihin päin Suomi ja oma työura menee. Jos en ole tyytyväinen asioiden kulkuun niin ulkomaille tie vie. Vaikka jenkkeihin yrittäjäksi.

 

[TroynPaluu]

Itsekin hakenut lähinnä ulkomaisia duuneja, aina pääsee takaisin. Mitä täällä kylmässä harmaudessa depistellessä.

 

[123jippo]

Mites Huppe ootko ollu töissä siellä thaimaassa ja saksassa vai millä elelet? Muistaakseni pistit kyllä koko omaisuutenne rahoiksi täällä suomessa ennen lähtöä...hyvään aikaan satuit myymään.

 

[Deleted member 48743]

Mites Huppe ootko ollu töissä siellä thaimaassa ja saksassa vai millä elelet? Muistaakseni pistit kyllä koko omaisuutenne rahoiksi täällä suomessa ennen lähtöä...hyvään aikaan satuit myymään.

Jep, haluisin itekin tietää, että millä se huppe oikein elelee siellä ulkomailla :D käytkö duunissa jne?