Hei, keskustelkaa jo oikeasti muustakin kuin Bangkokista ja sen kämppien hinnoista. Alkaa suorastaan vituttamaan tuo, kun Thaimaan parhaat hyvät puolet ovat hinnat, hintataso, tuotteiden hinnat, rahalla saaminen ja rikkaana oleminen. Materialismia (ns.) ja kukkona tunkiolla olemistako tässä nyt hehkutetaan?
Toisekseen, turhan monet (tunnustan myös) tuntuvat ottavan täällä asioita aivan liian henkilökohtaisesti; Ei voi olla mitään muuta oikeaa tapaa kuin se miten itse on asian todennut olevan, ja jos joku ns. hyökkää mielipiteellään tätä vastaan, puolustaudutaan viimeiseen asti aivan kuin tässä olisi kyse toisen nöyryyttämisestä.
Ulkomailla asumisestakin on tietysti tässä eri koulukuntia; 1) jotka eivät halua sitä ollenkaan, 2) jotka haluavat asua vain muutaman kuukauden, 3) ne jotka haluavat sitä vuoden muutaman, ja 4) ne jotka haluavat muuttaa pois Suomesta kokonaan.
Itse kuulun ryhmään 3, ja toiveena onkin että pääsisin keväällä valmistuttuani työskentelemään jossain toisessa maassa, mieluiten aika erinlaisessa Suomeen nähden, suorittaakseni "teollisuusvakoilua" (oppia miten asiat ovat tehty toisin, kenties paremmin, toisaalla) ja samalla tietysti auttaa omalta osaltani kykyjeni mukaan tätä toista sijaintikohdetta menestymään paremmin. Juustoisaa, eikö? ;)
Ensimmäisiä en vain ymmärrä :D Ei nyt, vitsi vitsi. Itse vaan tätä alati globalisoituvaa maailmaa katsellessa näen ulkomailla oleskelun lyhyttä lomareissua pidempään - ja etenkin päivittäisissä arkiaskareissa ulkomailla olemista - erittäin avartavana kokemuksena, joka auttaa hahmottamaan monia asioita suhtautumisessa toisiin ja toisista kulttuureista kotoisin oleviin. Ulkomaalaisia on myös Suomessa, entistä runsaammin, ja heidän kanssaan on vaan tultava toimeen. Itselleni ainakin ulkomailla oleilu tuntui avaavan näkymättömiä verhoja ulkomaalaisten kanssa tapahtuvaan kanssakäymiseen.
Tokihan sitä voi olla kovin nurkkakuntainenkin, mutta sitä ollaan kuitenkin nykyisin Eurooppaa tiukasti osana, ja en oikein jaksa uskoa, että sokea patriotismi jaksaisi kauhean pitkälle enää nykymaailmassa kantaa. Jep, tämä on osa sitä palopuhetta minkä pidän vaihto-oppilasinfossa takarivin nukkuville oppilaille.
Maasta kokonaan poismuuttavien kohdalla tuo hintataso tuntuu olevan hupaisa. Muutetaan halpaan maahan, jossa vietetään keisarina elämää kunnes tulot ehtyvät, sitten takaisin Suomeen etsimään duunia (mieluiten monen vapaavuoden jälkeen) kun paikalliset ansiot ei oikein riitäkkään. No, toivottavasti olen väärässä? Mainittakoot tähän väliin muuten, että kaverini muutti Kambodzaan asumaan viime syksynä, aikoo ilmeisesti useamman vuoden ainakin, jollei loppuikäänsä siellä asustaa. DI, ja tienaa tällä hetkellä 100 usd kuukaudessa. Mutta eipä häntä tuo raha jaksa kiinnostaa, mistä hatunnosto hänelle.
Noita listoja mitä tuossakin esiinty on oikeasti ihan syytä miettiä, jos harkitsee ulkomaille lähtöä. En puhuisi niistä niinkään esteinä, vaan lähinnä haasteina joihin on syytä varautua. Sosiaalinen ympäristö kuitenkin muuttuu aika täysin, ja välillä tulee ikävä sitä tuttua ja turvallista kotia, missä asiat toimivat niinkuin.. no, niiden pitäisi toimia?
Itselleni oli tavallaan hitsin helppoa tuo ulkomailla oleileminen; tokihan kun sain Thaimaassa ollessani Suomen opintotukea, ja Malesiassa vielä Suomen palkkaa, ei taloudelliset asiat olleet mitenkään ongelmallisia. Koulussa (th) oli muitakin vaihto-opiskelijoita, joiden kanssa oli helppo päästä ns. alkuun, ja sitten paikallisiin tuli tutustuttua helposti vähitellen, lähinnä siksi, ettei meitä "blondeja" siellä ihan liiaksi ollut, ja erikoisena oli kiinnostus paikallisia kohtaan sitten suurta. Malesiassa oli kyseessä Suomalaisen firman konttori, kotomaisin vetäjin, joten asiat toimivat pitkälti niin kuin Suomessakin.
Seuraavaksi haluaisinkin kokeilla, miten homma toimii, kun olen ainoa pohjolan perukoilta; haasteen kaipuu, siis. Kuinka käsitellä ja kokea ne asiat, jotka yhtäkkiä ja arvaamatta tulevat eteen, miten selviytyä niistä näkymättömistä esteistä, jotka vain yllättäen tukkivat tien, ja etenkin miten ulkomaalaiset Suomeen tullessaan näihin samoihin, monille täysin tiedostamattomiin asioihin törmäävät. Tälläkin hetkellä koitan erästä Kiinasta kotoisin olevaa tyttöä, joka saapui Suomeen au pairiksi vuoden ajaksi, opastaa näistä ongelmista selviämään. Ehkäpä kyseessä on jonkinsorttinen, jopa alitajuinen, vaikeuksien kautta voittoon - hinku?
Ja kyllä, olen kirjoitellut viimeaikoina mitäänsanomatonta ns. poliittista potaskaa, joka koittaa saada hienoja lauseita jonoksi ottamatta itseasiassa kantaa mihinkään.
.
