Pohdintaa oravanpyörästä ja nuorten pahoinvoinnista

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Missä päin maailmaa ihmisillä on enemmän vapaa aikaa

harvoja paikkoja maailmassa mutta heitetään pari, tiibetin jakinkasvattajat ja tongan iloveikot. tällä järjellä ihminen on keskivertoa onnellisempi tuollaisissa paikoissa kun täällä.
todisteena nyt vaikka löyhät itsemurhatilastot. (tiedän ei todista oikeasti mitään mutta mieti sitä)
 
eikä niin että ollaan viikot kuin zombiet ja nollataan tilanne viikonloppuna lähikapakassa juomalla hirveät kännit.

Mikä tää zombiejuttu oikeen on? Pitääkö jotkut täällä itseään niin ainutlaatuisina, että näkevät muut ihmiset vain harmaana massana ja masentuneina zombieina matkalla paskaduuniinsa aamubussissa? Vittu jutelkaa joskus ihmisten kanssa niin saatatte yllättyä. Mun mielestä koko tää "oravanpyörä" on jotain madventureshippien mainostamaa höpöhöpöä :)

Pahoinvointia toki esiintyy ihan kaiken ikäisillä ja kaikkialla maailmassa. Suomessa siihen on aika helvetin usein syynä liiallinen päihteiden käyttö eikä mikään oravanpyörässä pinnistely.

Tää on kyl melkoisen sekava thredi :D
 
Mikä tää zombiejuttu oikeen on? Pitääkö jotkut täällä itseään niin ainutlaatuisina, että näkevät muut ihmiset vain harmaana massana ja masentuneina zombieina matkalla paskaduuniinsa aamubussissa? Vittu jutelkaa joskus ihmisten kanssa niin saatatte yllättyä. Mun mielestä koko tää "oravanpyörä" on jotain madventureshippien mainostamaa höpöhöpöä

Äläkä myöskään unohda, että ko. zombiet ovat median ja valtaapitävien aivopesemiä, eivätkä kykene itsenäiseen ajatteluun ja täten eivät myöskään tiedosta oikeaa totuutta™.
 
Yleinen huomio että tuntuu nykään olevan muotijuttu puhua "oravanpyörästä" vaikka ei mitään ajatuksia siitä oikeasti ole. Kiva vaan valittaa?
Tässäkin topicissa vaan veijari on uskaltanut esittää jotain konkreettista. Kommunismi on ihan hauska utopia, itsekin olisin mukana jos se olis omasta mielestäni realistinen. Ehkä sitten joskus kun teknologian ansiosta suurimman osan ei tarvitse oikeasti tehdä töitä.


ja kyllä olen itse menossa yliopistoon oikeastaan siksi kun vieroksun työntekoa/kaavamaisuutta, haluan saada elämästä jotain muuta kuin oikeasti sen keskivertoelämän, 2.1 lasta ja ne rivarinpätkät plaaplaa.

Mäkin käyn töissä 50 vuotta vastalauseena kapitalismille.
 
Äläkä myöskään unohda, että ko. zombiet ovat median ja valtaapitävien aivopesemiä, eivätkä kykene itsenäiseen ajatteluun ja täten eivät myöskään tiedosta oikeaa totuutta™.

Ja totuushan löytyy seuraavasta dramaatisesta youtube pätkästä:
 
Entisaikojen kaipuussa oikea syy lienee miehenroolissa. Ennen miehet teki mitä piti ja naiset arvosti. Nykyään miehet meikkaa kuten bb-talon hinttarit ja on lupa itkeä. Naiset antaa pakit ja lähtevät mamumiehen mukaan. Jolla on isompi peniskin. Ehkäpä pitäisi säätää pakolliseksi karaistuskoulutus intin yhteyteen. Nyrkkeily/vapaaottelutunteja ja punttien nostelua. Leireillä oltaisiin ilman ruokaa ja telttoja.

:rolleyes:
 
Mielenkiintoinen threadi, tässä joitakin omia ajatuksiani aiheesta.

Yhden suurimmista syistä nykyihmisen pahoinvointiin voisi ehkä tiivistää ja yksinkertaistaa siten, että ihmisillä on liikaa mahdollisuuksia. Ennen maailma oli tavallaan pienempi, jolloin oli helpompi tyytyä vähempään. Tai paremminkin niin, että yksinkertaisemman elämän eläminen ei ollut merkki vähempään tyytymisestä.

Nykyään tuntuu, että koko maailma on avoinna, ja alati kasvavat ja laajenevat mahdollisuudet korostavat ristiriitaa sen todellisuuden kanssa, jossa kukin meistä elää. Olitpa saavuttanut elämässäsi mitä tahansa, niin se on aina vähäpätöistä siihen nähden, mitä olisi *mahdollista* saavuttaa. Ja suurimpana syntinähän nykyään tunnutaan pitävän sitä, ettei ole jatkuvasti toetuttamassa kunnianhimoaan, realisoimassa piilevää potentiaaliaan ja elämässä jokaista päivää täysillä kuin se olisi viimeisesi.

Asiaa ei helpota se, että nykyään tuo ns. täyden elämän eläminen tarkoittaa melkoista ristiriitaisten päämäärien välillä tasapainoilemista. Toisaalta olisi harrastettava liikuntaa, syötävä hyvin ja terveellisesti, toisaalta olisi osattava nauttia hyvästä ruuasta ja juomasta. Toisaalta olisi oltava ahkera ja työteliäs, toisaalta pitäisi osata myös rentoutua. Onnellinen ihminen myös matkustelee paljon ja on nähnyt maailmaa, toisaalta hän on myös ympäristötietoinen ja maksaa sitten aneensa heittämällä oluttuopin verran rahaa Greenpeacelle tms...Olisi näiden lisäksi olatava hyvä isä, mies, vaimo, äiti... Kun soppaan lisätään se, että mainoksissa ja mediassa yleisemminkin luodaan mielikuvia, että näitä asioita voi ostaa kätevässä kertapakkauksessa kauppojen hyllyltä on sekaannus päänupissa valmis.

Yksi suurimmista vääryyksistä on (ehkä paradkosaalisestikin) se, että ihmisille hoetaan pienestä pitäen, että sinusta voi tulla mitä tahansa. Fakta on kuitenkin se, että useimmat meistä elävät hyvin tavallisen pienen ihmisen elämän. Kaikille hoetaan, että sinusta voi tulla voittaja... Samalla unohtuu, että systeemi joka tuottaa voittajia, tuottaa väistämättä myös häviäjiä. Ajatus siitä, että jokainen on oman onnensa seppä johtaa siihen, ettei omasta epäonnistumisestaan voi syyttää ketään muuta kuin itseään. Ja nykymaailmahan tarjoaa enemmän epäonnistumisen mahdollisuuksia kuin koskaan ennen.

"Paljolta murheelta vältyttäisiin, jos nuorille ihmisille lakattaisiin vakuuttelemasta, että elämällä on heille paljon annettavaa."
-Arthur Schopenhauer
 
Viimeksi muokattu:
Tässä voisi todeta ettei asioiden todellinen laita, sikäli kun sellaista on mahdollistakaan selvittää, ole niinkään merkityksellinen, vaan se miten ihmiset kokevat itse tilanteensa. Nykyajan yhteiskunta tarjoaa lähes rajattoman määrän mahdollisuuksia ja on aivan selviö että hyvin monet kokevat tämän ahdistavana. Koulutuksellinen harha-askel on heti oma vika ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa pitäisi tietää että mitä sitä tulee tekemään loppuikänsä. 50 vuotta sitten oli tietty paljon vähemmän valinnanvaraa mutteivat ihmiset kokeneet sitä niin rajoittavana koska se oli osa luonnollisena nähtyä yhteiskuntajärjestystä. Nykyään kaikki tittelit ovat sen saavutettavissa joka osaa kiivetä nopeimmin, ja muut ovat kaikessa julkisessa keskustelussa järjestään nillittäviä ituhippejä.

Nykyään on kyllä saatu kovin hyvin muutenkin lanseerattua tämä menestyjä-ajattelu. Kauheasti innostetaan kaikkia olemaan innovatiomanagereita ja unelmatehtailijoita, harvoin kuitenkaan muistutetaan siitä että ikävä kyllä suurin osa ei näitä voi olla. Näin syntyy muun muassa hirvittävä määrä ylikoulutettuja väliinputoajia jotka saavat taistella yhä vähenevästä määrästä koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Harva linja myös oikeasti kouluttaa suoranaisesti työtehtäviin vaan puhutaan paljon työelämässä sovellettavasta tiedosta. Tämä ei liene niin suuri ongelma teknisellä puolella, mutta herättää paljon mietintää esim yhteiskuntatieteellisellä puolella. Tätähän mainostetaan nimenomaan positiivisena ongelmana, mutta paljon mainostettu työelämän mahdollisuuksien kirjo myös ohentaa tuntuvasti perusteita sille, miksi juuri Minä sopisin tähän työtehtävään kuin nakutettu. Asiaa ei paranna se että jo harjoittelupaikoistakin käydään aivan uskomatonta kamppailua. Itse sain juuri taas hylkäysvastauksen työharjoittelupaikasta johon hakijoita oli yhteensä yli 1800.

Pointtini kuitenkin olisi se, ettei se että haukutaan nykymeiningin ahdistamia ihmisiä tissiposkiksi auta itse ongelmaa pätkän vertaa. On kovin helppoa huudella nuorena opiskelijana jostain automaatioteknologian dippainssilinjalta, mutta kovin moni täysin erilainen ihminen kokee tilanteensa todella ahdistavaksi jollakin toisella tiellä. Väitänkin että moni haluaisi tehdä työkseen jotakin merkittävää, muttei löydä keinoja siihen koska merkittäväksi koetaan yhteiskunnassa lähinnä asiat joilla on positiivinen taloudellinen vaikutus. Maagiset Markkinavoimat eivät kykene antamaan mitään sisältöä elämälle mikäli se ei rakennu euroista ja dollareista.

Ja pistäähän se monia vituttamaan. Onneksi tällaisille ihmisille voi kuitenkin huudella että Neuvostoliitossa sinäkin olisit gulag.
 
Erittäin hyvää juttua omegaurokselta, ollaan ongelman juurilla nyt.

Kiitos, kuin myös... hauskaa sinänsä, että ilmeisesti ihan samaan aikaan näpyteltiin paljolti samoja ajatuksia sisältäviä tekstejä.
 
Niin, onhan se toki varsin ikävää ja harmillista, että on vaihtoehtoja mistä valita. Todella masentavaahan se on, kun joutuu miettimään ja valitsemaan mitä haluaa opiskella ja missä, mikä työ oikeasti tulevaisuudessakin tuntuisi itselleen sopivalta, mitä harrastaa, missä vapaa-aikansa viettää ja kenen kanssa jne.

"Yhden suurimmista syistä nykyihmisen pahoinvointiin voisi ehkä tiivistää ja yksinkertaistaa siten, että ihmisillä on liikaa mahdollisuuksia."


edit. Onneksi suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa elää niin onnellisissa oloissa, että heidän puolestaan on kaikki päätetty valmiiksi. Ei tarvi ahdistua valinnan vaikeudesta siellä riisipellolla/huorakujalla/kierrätysmuoiakeräämässäkaatopaikalla/paatähänjokuvastaava, saa touhuta vaan menemään vailla stressin tynkää. Vapaa-ajan ongelmatkin on ratkaistu hyvin tehokkaasti, sitä kun ei ole.
 
Liikaa mahdollisuuksia ja maailma on avoimempi kuin ennen. So true.

Nyt saa lentolippuja samaan hintaan kuin junamatkoja, tv:stä tulee tulee joka ilta uskomatonta shaissee, joka kertoo millä tavalla tulet paremmaksi ihmiseksi. On netti, halpaa viinaa, globaalitalous, olematon yhteisöllisyys, ilmastonmuutos, kasvatusongelmat, sikaflunssa, kolesterolia, pätkätyöt, itsekeskeisyys, kaupungistuminen, työura... Nykyään ei voi edes mennä kenenkään luo kylään, ennen kuin soittaa ensin ja kysyt.
 
Liikaa mahdollisuuksia ja maailma on avoimempi kuin ennen. So true.

Nyt saa lentolippuja samaan hintaan kuin junamatkoja, tv:stä tulee tulee joka ilta uskomatonta shaissee, joka kertoo millä tavalla tulet paremmaksi ihmiseksi. On netti, halpaa viinaa, globaalitalous, olematon yhteisöllisyys, ilmastonmuutos, kasvatusongelmat, sikaflunssa, kolesterolia, pätkätyöt, itsekeskeisyys, kaupungistuminen, työura... Nykyään ei voi edes mennä kenenkään luo kylään, ennen kuin soittaa ensin ja kysyt.

Yhteisöllisyyden puute on myös yksi huolestuttava piirre nyky-yhteiskunnassa. Ollaan netin ja median kautta enemmän kytköksissä toisiimme, mutta silti yksilöinä yksinäisempiä kuin ikinä aikaisemmin.
 
Liikaa mahdollisuuksia ja maailma on avoimempi kuin ennen. So true.

Nyt saa lentolippuja samaan hintaan kuin junamatkoja, tv:stä tulee tulee joka ilta uskomatonta shaissee, joka kertoo millä tavalla tulet paremmaksi ihmiseksi. On netti, halpaa viinaa, globaalitalous, olematon yhteisöllisyys, ilmastonmuutos, kasvatusongelmat, sikaflunssa, kolesterolia, pätkätyöt, itsekeskeisyys, kaupungistuminen, työura... Nykyään ei voi edes mennä kenenkään luo kylään, ennen kuin soittaa ensin ja kysyt.

allekirjotan tän
 
Väitänkin että moni haluaisi tehdä työkseen jotakin merkittävää, muttei löydä keinoja siihen koska merkittäväksi koetaan yhteiskunnassa lähinnä asiat joilla on positiivinen taloudellinen vaikutus.
Moni siis haluaa tehdä työkseen jotain, mikä on muiden (yhteiskunnan) mielestä merkittävää, ja sitten kun tietää muiden (yhteiskunnan) mielipiteen siitä mikä on merkittävää, eivät haluakkaan?

Kannattaisiko välittää omista mielipiteistä enemmän?
 
Niin, onhan se toki varsin ikävää ja harmillista, että on vaihtoehtoja mistä valita. Todella masentavaahan se on, kun joutuu miettimään ja valitsemaan mitä haluaa opiskella ja missä, mikä työ oikeasti tulevaisuudessakin tuntuisi itselleen sopivalta, mitä harrastaa, missä vapaa-aikansa viettää ja kenen kanssa jne.

"Yhden suurimmista syistä nykyihmisen pahoinvointiin voisi ehkä tiivistää ja yksinkertaistaa siten, että ihmisillä on liikaa mahdollisuuksia."

edit. Onneksi suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa elää niin onnellisissa oloissa, että heidän puolestaan on kaikki päätetty valmiiksi. Ei tarvi ahdistua valinnan vaikeudesta siellä riisipellolla/huorakujalla/kierrätysmuoiakeräämässäkaatopaikalla/paatähänjokuvastaava, saa touhuta vaan menemään vailla stressin tynkää. Vapaa-ajan ongelmatkin on ratkaistu hyvin tehokkaasti, sitä kun ei ole.

Minulla on ihan myötähäpeä noita tekstejä lukiessa. Thaimaassa köyhät tytöt lähtevät huoriksi mielummin kuin tekevät ilman toivoa töitä riisipelloilla ja täällä jotkut valittavat siitä miten vaikeaa on kun on liikaa mahdollisuuksia ja vapautta. 90% maailman väestöstä tappaisi että pääsisi tähän tilanteeseen... Vittu miten pihalla ihminen voi olla?

Väite että jotkut ihmiset pelkäävät vapautta ja haluavat että joku sanoo mitä tehdä pitää näköjään paikkansa.
 
Yhteisöllisyyden puute on myös yksi huolestuttava piirre nyky-yhteiskunnassa. Ollaan netin ja median kautta enemmän kytköksissä toisiimme, mutta silti yksilöinä yksinäisempiä kuin ikinä aikaisemmin.

Tuo on hyvin pitkällle suomalainen ilmiö. Ulkomailla asuessani olin ällistynyt siihen miten läheiset välit sukulaisilla on ja miten vieraanvaraisia ihmiset ovat. Perhekeskeinen kulttuuri on aika tehokkaasti tuhottu sosialismissa.
 
Minulla on ihan myötähäpeä noita tekstejä lukiessa. Thaimaassa köyhät tytöt lähtevät huoriksi mielummin kuin tekevät ilman toivoa töitä riisipelloilla ja täällä jotkut valittavat siitä miten vaikeaa on kun on liikaa mahdollisuuksia ja vapautta. 90% maailman väestöstä tappaisi että pääsisi tähän tilanteeseen... Vittu miten pihalla ihminen voi olla?

Väite että jotkut ihmiset pelkäävät vapautta ja haluavat että joku sanoo mitä tehdä pitää näköjään paikkansa.

Sama kävi mielessä mullakin, et hävettää. Mä olen miehen rt-komennuksen jälkeen tajunnut kuinka loistavasti asiat on Suomessa, ja oon oppinu olemaan kiitollinen. Miehen läsnäollessa en todella kehtaa kitistä mistään pikkuasioista.

Vapaus tuo tullessaan vastuun ja se pelottaa monia.
 
Back
Ylös Bottom