Pitäisikö lapsi kasvattaa uskonnollisesti vai ei?

[kodari76]

Mustasta saa aina väännettyä valkoista, ja toisin päin. Jos sallitte, siteeraan teitä kuten piru raamattua:

On ok myydä oma tytär orjaksi...Henkilö, joka tekee töitä sapattina tulisi tappaa...Jos kaksi miestä tappelee ja toisen miehen vaimo tarttuu vastustajan sukuelimiin estääkseen tappelua, tulee vaimon kädet leikata hieman ranteesta ylöspäin...saapahan se lutka sitten ansionsa mukaan!...Miehen ei tule lähestyä naista...hyvä opetus tarinan muodossa vanhan testamentin puolelta...tottelemattomat lapset tulisi kivittää kuoliaiksi...jos mun lapsi ei mua tottele niin kyllä mä sen kivitän...ihmisten tulisi lukea raamattua enemmän.

mskp on nyt sitten hihhuli :D

 

[Raskolnikov]

Käyttää just semmosia saatana vaatteita yms, kuunnella saatananpalvonta musiikkia. Ihan vaan sen takia että kaikki varmasti näkis että ollaan sitä nyt niin ateistia ja vihataan jumalaa ja koko maailmaa.:down:

Tarkenna tietämättömälle mitä ovat "saatana vaatteet" ja "saatananpalvonta musiikki"? Tarkoitatko näillä ihan vaan mustia pukimia ja hevi-metallia, vai oletko suorittanut empiirisiä tutkimuksia vaatteiden ja musiikin saatanallisuudesta?

Onko mahdollista, että olet sekoittanut gootit ja saatanalliset saatananpalvojat?

Miksi ateisitit olisivat kovin saatanallisia, kun koko ateisimin idea on kieltää uskontoon kuuluvat "hömpötykset", joillainen saatanakin on? Miten ateisti vihaa jumalaa, jonka olemassa oloon hän ei usko?

 

[Kaapeli]

Meidän koulussa on näitä uustäysateisteja jotka ovat heti rippikoulusta päästyään eronneet kirkosta. Eipä siinä mitään, mutta mikä siinä on että täälläpäin ainakin on näillä vekkuleilla semmoinen tapa sitten Käyttää just semmosia saatana vaatteita yms, kuunnella saatananpalvonta musiikkia. Ihan vaan sen takia että kaikki varmasti näkis että ollaan sitä nyt niin ateistia ja vihataan jumalaa ja koko maailmaa.:down:

Saakutinpalvaajat ovat kyllä semmonen marginaalivähemmistö metallimusiikin kuuntelijoissa ja gootti/metalli-henkisesti pukeutuvien keskuudessa, että tuskinpa vain on ollut siitä kyse. Kyseessä on vain musiikkigenre ja pukeutumismuoti, jota harrastetaan elämänkatsomuksesta riippumatta.

 

[Stander]

Mä olen vissiin Ottopoton teorian mukaan saatananpalvikinkku, kun käytän mustaa nahkarotsia ja yleensäkin tummansävyisiä kledjuja? Tuli just mieleen, että emopojatkin ovat varmaan saatananhyysääjiä.

 

[Maso]

Et ilmeisesti ikinä ole kuulut sananlaskuja: "Lukea kuin piru Raamattua" tai "Nähdä metsä puilta"? Itseasiassa totuus on että ääri-ateistit lukevat Raamattua samalla tavalla kuin äärihihhulikin, niissä ei ole mitään eroa, tämä on hemmetin surullista tässä "rationaalisessa" ja "järkevässä" maailmassa. Raamattu, niinkuin mikä tahansa muukin kirja, on aikansa tuote ja sitä on katsottava siltä kantilta. Raamattu koostuu myöskin monista kirjoituksista, joten sitä ei voi tulkita mustavalkoisesti hakemalla kohtia sieltä ja täältä, mikä vain parhaiten sopii omaa agentaan. Tuota kirjaa on pakko tulkita, mutta harvat siihen pystyvät tai edes haluavat.

Kristityn on keskitettävä huomio nimenomaan uuteen testamenttiin, koska se on kristillisen ajattelun ja ihanteen pohja. Iman Jeesusta kristinuskoa ei ikinä olisi syntynyt, joten hän elämänsa ja opetukset ovat keskeisessä roolissa, ei niinkään se mitä vanhassa testamentissa kirjaimellisesti sanotaan. Selvästi kirjoituksestasi huomaa että ainakaan sinä et ole lukenut Raamattua ikinä pelkkänä kirjana, vaan jonain teoksena josta on pakko etsiä epäkohtia ja ristiriitaisuuksia, jotka sopivat oman ajatteluun ja aatemaailmaan.

Tässä tulee helposti ongelmaksi, mikä raamatussa pitää ottaa kirjaimellisesti ja mikä symbolisesti? Onko tarinat Jeesuksen neitseellisesti syntymästä tai nouseminen kuolleista otettava kirjaimelliseti vai symbolisesti? Jos ne otetaan symbolisesti, putoaa koko uskolta koko sen pohja pois. Välihuomiona voisi mainita, että 50% amerikkalaisista pitää vanhantestamentin tarinaa Nooasta ja arkista kirjaimellisesti totena (kuvitelkaa).

Uusitestamentti perustuu tarinaan, jossa Jumala lähetti ainoan poikansa pelastamaan maan asukkaat perisynniltä (joka kulkee siis siemennesteen mukana). Kirkkokin myöntää, että Aatamin ja Evan tarinaa ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Eli kajoamista kiellettyyn hedelmään ei oikeasti tapahtunutkaa, mikä johtaa siihen, että mitään Aatamista ja Evasta lähtöistä perisyntiä ei ole olemassakaan. Kunpa Jeesuskin olisi tiennyt tarinan olevan satua, niin ei olisi kuollut ristillään turhan takia.

 

[naksu]

Tuossa nyt on sitten se ero, että uskoo tai ei. Ongelmallisinta tosin kaikissa uskonnoissa onkin juuri tuo, että ne ovat vanhoja, joka samalla kaivaa uskottavuutta niiden alta. Ainoastaan uskonnon sisältöä yritetään saada ymmärretyksi nykymaailman viitekehyksessä, mutta usein ei kyseenalaisteta ollenkaan oliko itse uskonto vain sen aikaisten ihmisten tapa yrittää selittää maailmaa?

Voi siis esittää kysymyksen, että kuinka moni nykyisistä lahkoista tai marginaaliuskonnoista istutettuna kristinuskon syntyaikoihin kasvaisi riittävän suureksi, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen uskonto muutaman tuhannen vuoden kuluessa? On kuitenkin otettava huomioon, että siihen aikaan kenellekään ei ollut käytännössä mitään koulutusta eivätkä ihmiset ymmärtäneet mitään esim. sääilmiöistä ja ihan perus luonnonlaeista. Heihin sai siis minkä tahansa "järkevältä" kuulostavan selityksen uppoamaan. Uskonnothan juuri tarjosivat selityksiä. Lisäksi ihmiset luonteeltaan haluavat selityksiä asioihin, joita he eivät ymmärrä. Näin jopa senkin kustannuksella, että selitys olisi väärä. Tämä pätee erityisesti, jos selitys tulee jonkin viisaalta vaikuttavan karismaattisen henkilön suusta.

 

[ReiskaX]

Tässä tulee helposti ongelmaksi, mikä raamatussa pitää ottaa kirjaimellisesti ja mikä symbolisesti? Onko tarinat Jeesuksen neitseellisesti syntymästä tai nouseminen kuolleista otettava kirjaimelliseti vai symbolisesti? Jos ne otetaan symbolisesti, putoaa koko uskolta koko sen pohja pois.

Raamattua on hyvä lähteä tutkimaan sen lähtökohdista käsin, ihan niinkuin mitä tahansa muutakin vanhempaa teosta tai kirjoitusta. Se on kirjoitettu tiettynä aikana, tietyssä yhteiskunnallisessa ympäristössä ja sen kirjoittamisella on ollut tietty tarkoitus. Vanhan testamentin tarinat ovat myyttisiä niinkuin tuohon aikaan kerrotut tarinat yleensä olivat. Ne oli pakko kirjoittaa tuolla tavoin koska ne niiden kohteena oli sen ajan ihmiset. Se että nykypäivänä jotkut ihmiset ottavat täysin kirjaimellisesti noita tekstejä kertoo vain sitä että monet eivät ole paljoakaan älyllisesti kehittyneet noista tuhansia vuosia sitten eläneistä ihmisistä.

Uusi testamentti onkin sitten vähän erilainen, se on keskittynyt Jeesuksen elämäntarinan ja opetuksien kirjaamiseen. Tässäkin on huomioitava että ensimmäiset kirjoitukset tehtiin vasta kymmeniä vuosia Jeesuksen kuoleman jälkeen, koska kirjoittajina ovat olleet ihmiset niin on selvää että kaikki kertomukset eivät voi sanasta sanaan olla totta, vaan asioita on hyvinkin väritetty. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että ensimmäisellä vuosisadalla syntyi kristinusko jonka perustaja oli Jeesus. On selvää ettei Jeesus ollut tavallinen kiertelevä saarnaaja, vaan hänellä on ollut paljon tietoa juutalaisesta perinteestä ja uskomuksista. Oli sitten mitä tahansa mieltä Jeesuksen yliluonnollisesta alkuperästä, niin hän oli poikkeuksellinen henkilö historiassa, tämä sama pätee myöskin Buddhaan ja Muhamediin.

Itselleni ei ole merkitystä sille nousiko Jeesus kirjaimellisesti kuolleista tai syntyikö hän neitseelisesti, vaan tärkeintä on hänen sanomansa ja elämäntapansa. Vaikkei uskoisi paratiisiin, helvettiin tai Jumalaankaan, niin silti voi ottaa oppia kristillisestä etiikasta. Monet ateistit lähestyvät uskontoja niinkuin ne olisivat joitain tutkimuskohteita, joita pitäsi pystyä mittaamaan ja järjellisesti selittämään. Uskonnollisuus, tai parempi sana hengellisyys, on kokemus ei järjellä purettavissa oleva asia. Ihmiset voivat kokea hengellisyyttä rukoilessa, käymällä kirkoissa ja moskeijoissa tai jopa ihan vain kävellessä metsässä. Kokemus noille ihmisille aito ja he saavat siitä mielihyvää.

 

[Ottopotto]

Jätkät on nyt käsittäneet mun puheet väärin, En tuomitse ketään saatananpalvojaksi jotka käyttävät esim goottivaatteita, vaan nyt puhun siitä miten kovaa jätkää ollaan kun ollaan niin "ateistia" ja ollaan erottu kirkosta vaan siks että oltas kovaa jätkää, ja ruetaan käyttään vaatteita jossa haukutaan jumala yms lyttyyn vaan sen takia että saatas vähän egoa pystyyn. Ja nyt en puhu mistään ihmisistä jotka pukeutuvat muuten näin vaan niistä jotka pukeutuvat ja käyttäyvät näin että saisivat egoaan korkeammalle. ja näitäkin löytyy

ja nämä vekkulit siis ovat ihan lapsuuden kavereita ja tuttuja ja tiedän että ihan angstiaan näin tekevät. Joten tiedän mistä puhun.

 

[Dragon]

Et ilmeisesti ikinä ole kuulut sananlaskuja: "Lukea kuin piru Raamattua" tai "Nähdä metsä puilta"?

Itseasiassa kuulen nämä kaksi kommenttia joka ikinen kerta, kun väittelen uskonnosta hihhulin kanssa. Suomennettunahan ne tarkoittavat: "Et tulkitse kirjaa samalla tavalla kuin minä ja olet siksi väärässä."

Itseasiassa totuus on että ääri-ateistit lukevat Raamattua samalla tavalla kuin äärihihhulikin, niissä ei ole mitään eroa, tämä on hemmetin surullista tässä "rationaalisessa" ja "järkevässä" maailmassa. Raamattu, niinkuin mikä tahansa muukin kirja, on aikansa tuote ja sitä on katsottava siltä kantilta.

Mä en ole koskaan ymmärtänyt liberaaliuskovaisten vapaata asennetta uskontoa kohtaan. Raamatussa selkeästi todetaan, että kirja on Jumalan sanaa ja sitä pitää noudattaa pilkuntarkasti ja silti osa uskovaisista hyväksyy homoliittoja ja ties mitä maallista. Tämän tulkintatavan pitäisi synnyttää selkeän moraalisen ja loogisen ristiriidan liberaaliuskovaisen päässä. Siis mikä hän luulee olevansa, jos kerran hän hyväksyy vain sen Jumalaisen ilmoituksen, jonka näkee järkevänä nykypäivänä... eikun hetkinen.

Kuten sanoit Raamattu on aikansa tuote ja olisi suotavaa, ettei yli kaksituhatta vuotta vanhoja tapoja ja uskomuksia edes yritettäisi soveltaa nykypäivän menoon.

Raamattu koostuu myöskin monista kirjoituksista, joten sitä ei voi tulkita mustavalkoisesti hakemalla kohtia sieltä ja täältä, mikä vain parhaiten sopii omaa agentaan. Tuota kirjaa on pakko tulkita, mutta harvat siihen pystyvät tai edes haluavat.

Eikös ole ihmeellinen asia, ettei kaikkitietävä ja kaikkivoiva Jumala ole osannut kirjoittaa sellaista kirjaa, että me puupäät tajuaisimme sen kirjaimellisesti. Jos joku nyt sai älynväläyksen, että vikahan on meissä - sama Jumala kuulemma loi meidätkin.

Kristityn on keskitettävä huomio nimenomaan uuteen testamenttiin, koska se on kristillisen ajattelun ja ihanteen pohja. Iman Jeesusta kristinuskoa ei ikinä olisi syntynyt, joten hän elämänsa ja opetukset ovat keskeisessä roolissa, ei niinkään se mitä vanhassa testamentissa kirjaimellisesti sanotaan. Selvästi kirjoituksestasi huomaa että ainakaan sinä et ole lukenut Raamattua ikinä pelkkänä kirjana, vaan jonain teoksena josta on pakko etsiä epäkohtia ja ristiriitaisuuksia, jotka sopivat oman ajatteluun ja aatemaailmaan.

Uusi testamentti ei ole yhtä raaka kuin vanha mutta sieltäkin löytyy näitä mielenkiintoisia lakeja, kuten lapsi, joka kiroaa isänsä ja äitinsä pitäisi tappaa. Selkeitä suoria viittauksia vanhan testamentin tapoihin. Raamatusta on helppoa löytää tukea lähes mille tahansa kristitylle ideologialle jos vain tahtoo, koska kirja ei ole selkeä, sitä ei ole kirjoitettu järkevästi ja ristiriitaisuuksia löytyy vaikka kuinka paljon.

Nykyään tuntuu olevan muoti-ilmiö pilkata ja vähätellä kristittyjä ja uskonnollista ajattelutapaa, tätä en pysty oikein ymmärtämään.

Tämähän on yleinen metodi, jolla uskovaiset pyrkivät kääntämään raamatun kritiikkiä takaisin kriitikkojen puoleen väittämällä koko asiaa muoti-ilmiöksi. Tässä koko asiassa on lähinnä kyse ihmisten rohkeudesta ja älystä kyseenalaistaa sekopäisiä taikauskoisia ideologioita.

Uskonnollisuus, tai parempi sana hengellisyys, on kokemus ei järjellä purettavissa oleva asia. Ihmiset voivat kokea hengellisyyttä rukoilessa, käymällä kirkoissa ja moskeijoissa tai jopa ihan vain kävellessä metsässä. Kokemus noille ihmisille aito ja he saavat siitä mielihyvää.

Tahtoisin kuulla miten perustelet tämän väitteesi. Jos hengellisyys on tunne, kuten viha, rakkaus, himo tai mikä vain, niin miksi sitä ei muka pystyisi tutkimaan järkiperäisesti? Tuntuu kuin yrität tässä kiertotietä edelleen vakuuttaa meille, että on olemassa jokin mystinen tunne, joka perustuu yliluonnolliseen.

 

[Ottopotto]

Tai sitten ei uskalleta sanoa omaa mielipidettä ja kielletän kaikki uskontoon liittyvä vaan kun muutkin kieltää.:jahas:

 

[Dragon]

Sano toki oma mielipiteesi mutta älä oleta, että kaikki nielevät mielipiteesi yleisinä totuuksia. Mielellään tietysti myös perustelet mielipiteesi.

 

[Maso]

Itselleni ei ole merkitystä sille nousiko Jeesus kirjaimellisesti kuolleista tai syntyikö hän neitseelisesti, vaan tärkeintä on hänen sanomansa ja elämäntapansa. Vaikkei uskoisi paratiisiin, helvettiin tai Jumalaankaan, niin silti voi ottaa oppia kristillisestä etiikasta. Monet ateistit lähestyvät uskontoja niinkuin ne olisivat joitain tutkimuskohteita, joita pitäsi pystyä mittaamaan ja järjellisesti selittämään. Uskonnollisuus, tai parempi sana hengellisyys, on kokemus ei järjellä purettavissa oleva asia. Ihmiset voivat kokea hengellisyyttä rukoilessa, käymällä kirkoissa ja moskeijoissa tai jopa ihan vain kävellessä metsässä. Kokemus noille ihmisille aito ja he saavat siitä mielihyvää.

Jos ei usko paratiisiin, helvettiin tai Jumalaan, ei uudesta testamentista paljon jää jäljelle mihin uskoa. "Kristillinen etiikka" taas terminä taas on harhaanjohtava, koska ihmisellä on vastaava etiikka ilman uskontojakin, kuten aiemmin tässä ketjussa tuli esille. Kuulisin mieluusti lisää sellaisista arvoista, joita nykyihmisellä ei olisi muutenkin ilman kristinuskoa?

Hyvä että mainitsit tuon metsässä kävelyn ja siihen liittyvän mielihyvän (en uskaltaisi sitä kuitenkaan henkiseen kokemukseen verrata), koska sen saavuttamiseksi ei tarvitse uskoa mihinkään, mitä ihmisjärki ei voi käsittää. Se että joku saa mielihyvää jostain asiasta, ei tarkoita automaattisesti, että se olisi yksilölle hyväksi.

Mitä mittaamiseen tulee, luonnontiede on aina valmis muuntumaan uusien tutkimusten valossa. Jos Jumala voidaan joskus mitata (lue: tieteellisesti todistaa), varmasti suurin osa ateisteista alkaa uskomaan Jumalaan. Uskovaisille sen sijaan ei riitä mitkään Jumalan olemassaoloa vastaiset todisteet, riittää vain kun uskoo.

 

[kodari76]

Militanttiateistin suurin päänvaiva onkin kun uskovaiset eivät prkl suostu olemaan semmoisia uskovaisi mitä niiden pitäisi olla. Raamattuakin (joka kuitenkin on ihan huuhaata ja satua) tulkitaan miten sattuu (vaikka se on pyhimmistä pyhin). Tilanne lienee hieman samanlainen mitä neekereiden kanssa, jotka prkl tulevat tänne viemään meidän työpaikat eivätkä tee töitä. Vähemmästäkin kiukuttaa.

 

[Raskolnikov]

Militanttiateistin suurin päänvaiva onkin kun uskovaiset eivät prkl suostu olemaan semmoisia uskovaisi mitä niiden pitäisi olla. Raamattuakin (joka kuitenkin on ihan huuhaata ja satua) tulkitaan miten sattuu (vaikka se on pyhimmistä pyhin). Tilanne lienee hieman samanlainen mitä neekereiden kanssa, jotka prkl tulevat tänne viemään meidän työpaikat eivätkä tee töitä. Vähemmästäkin kiukuttaa.

Miten militanttiateistin päänvaivana olevat väärällä tavalla uskovat uskovaiset voi rinnastaa oletettujen tummaihoisten töpaikkoja vievien, mutta työtä tekemättömien henkilöiden olemassaolon kanssa. Mulla on nyt vaikeuksia löytää "analogiasta" mitään vastaavuuksia.

edit. Ehkä tää nyt valkenee mulle. Tarkoitatko ehkä sitä, että on yhtä päätöntä vaatia uskovaisia uskomaan tietyllä tavalla, jotta sitä voitaisiin kritisoida niin kuin halutaan, kuin väittää että nämä neekerit yhtä aikaa vievät työt, eivätkä tee työtä.

Jos näin niin sitten missaat sen pointin, että jos uskonnossa halutaan tukeutua uskon peruskirjaan, pitäisi tästä kirjasta löytyä perusteet sille uskolle. Se että kirjaa tulkitaan kuten halutaan ja jätetään huomioimatta tiettyjä osia tarkoittaa, että koko kirja on itseasiassa hyödytön ja toimintaperiaatteet voidaan muotoilla johonkin muuhun koodeksiin nojautuen.

 

[JSK]

Meidän koulussa on näitä uustäysateisteja jotka ovat heti rippikoulusta päästyään eronneet kirkosta. Eipä siinä mitään, mutta mikä siinä on että täälläpäin ainakin on näillä vekkuleilla semmoinen tapa sitten Käyttää just semmosia saatana vaatteita yms, kuunnella saatananpalvonta musiikkia. Ihan vaan sen takia että kaikki varmasti näkis että ollaan sitä nyt niin ateistia ja vihataan jumalaa ja koko maailmaa.:down:

Ovatko saatananpalvoja ja ateisti mielestäsi sama asia?!

Ateistihan kieltää Jumalan olemassaolon. Saatanaan taas ei käsittääkseni voi uskoa uskomatta Jumalaankin.

 

[Pate]

Mielestäni on väärin kastaa lapsi mihinkään uskontoon tai kertoa satuja jessestä ja pojista, jotka jonkun satukirjan mukaan elivät 2000 vuotta sitten tai vaihtoehtoisesti mohammedista.

Toisaalta jokainen tavallaan...

 

[proileri]

Mjoo, kyllä liennytän kantaani sikäli, että jos oma lapsi joskus tulee kysymään Jeesuksesta ja hänen teoistaan, niin kyllä niitä voidaan pohtia ihan pidempäänkin. Tosin sitä selitystä lähdetään joka tapauksessa hakemaan ihan reaalimaailman jutuista jotka ihmisiin vaikuttavat. Joku uskonnollinen selitysmalli ei sinänsä tee esim. Jeesuksen hyvistä teoista huonoja eikä riistä niiden esimerkinomaisuutta, ainoastaan tekee sen selityksen aika typeräksi. Itseasiassa harmittaa ihan että Jeesus on liitetty johonkin taikaolioon näin fanaattisesti, sillä filosofi-Jeesuksen tarinassa olisi ammennettavaa ihan ateistillekin.

Mutta tätä voisi katsoa vaikka siltäkin kannalta, että voidaan verrata uskonnollista tuntemusta taiteesta aiheutuvaan esteettiseen tuntemukseen. Meillä on pitkä rivi tutkijoita jotka ovat ihan yliopistopuolella omistautuneet näiden asioiden tutkijoiksi, mutta taiteentutkijoita harvemmin tosin syytetään siitä että "koettavat tutkia asiaa jota ei voi tutkia". Samalla tavalla se maalauksen esteettinen arvo pysyy, vaikka sitä kuinka selitettäisiin että millainen fiilis Picassolla oli sitä maalatessa ja mistä aihe ja tyyli ammennettiin, tai vaikkapa että mistä esteettinen aistimus syntyy, joten aika harva on fanaattisesti näitä taiteentutkijoita vastaan. Uskonnontutkija puolestaan saa sitten kauheat kurat niskaansa kun menee puhumaan uskonnollisten kokemusten reaalimaailman perusteista tai sitten uskontojen synnystä yhteiskunnalliselta kannalta. Toisaalta sitten harvempi perustaa olemassaolonsa Picasson maalauksen aiheuttamaan fiilikseen, joten kai se uskonto on vähän henkilökohtaisempi juttu sitten.

 

[ReiskaX]

Pitkä teksti Dragon, en viitti kaikkia kohtia lainata, otan muutamaan kohtaa kantaa.

Tässä koko asiassa on lähinnä kyse ihmisten rohkeudesta ja älystä kyseenalaistaa sekopäisiä taikauskoisia ideologioita.

Jokainen idelogia tai aate voi olla sekopäinen, jos vain sitä katsoo oikeassa valossa. Raamatussa ja uskonnoissa on ristiriitaisuuksia tieteen ja rationaalisen ajattelun kanssa, tämän luulisi valkenevan lähestulkoon jokaiselle joka hiemankin on kiinnostunut yleistiedosta. Totuus on kuitenkin se että miljoonat ihmiset saavat voimaa uskonnoista ja niiden opetuksista. Ei kaikkea tarvi järjellä selittää, ihmisillä voi olla ihanteita ja uskoa yliluonnolliseen. Jos he saavat katsomuksestaan voimaa, niin mikä toinen ihminen on sanomaan heille että tuo on väärä tapa katsoa maailmaa!?

Ja jotenkin ihmetyttää tämä asenne ettei voi olla oikea uskovainen, jos ei allekirjoita kaikkea mitä Raamatussa sanotaan. Ateisteilla on tapana pistää kaikki uskovaiset johonkin tiettyyn muottiin, heidän pitää muka uskoa kaikki mitä Raamatussa sanotaan tai muuten he eivät ole todellisia kristittyjä, naurettavaa! Eivät useimmat uskovaiset ole niin tyhmiä tai sivistymättömiä kuin mitä omasta mielestään "rationaaliset" ja "järkevät" ateistit kuvittelevat.

Jos hengellisyys on tunne, kuten viha, rakkaus, himo tai mikä vain, niin miksi sitä ei muka pystyisi tutkimaan järkiperäisesti? Tuntuu kuin yrität tässä kiertotietä edelleen vakuuttaa meille, että on olemassa jokin mystinen tunne, joka perustuu yliluonnolliseen.

Ei hengellisyys ole mikään mystinen tunne, sitä voisi ehkä kuvata sillain että on täysin sinut itsensä ja ympäristönsä kanssa. Ja voi sitä tutkia järkiperäisesti, mutta se ei johda mihinkään. Miksi ateistit haluavat niin kiihkeästi todistaa että uskonnollisen tunteen takana on oltava jotain yliluonnollista, jotta se olisi aito kokemus? Tiedätkö, ei oikeasti hengellistä ihmistä kiinnostä pätkääkään mitä tiede tai jonkun ateistin selittelyt hänen kokemuksen "aitoudesta" tai "totuudenmukaisuudesta" merkitsevät, ne ovat hänelle totta ja se riittää.

 

[hassan]

Jokainen idelogia tai aate voi olla sekopäinen, jos vain sitä katsoo oikeassa valossa. Raamatussa ja uskonnoissa on ristiriitaisuuksia tieteen ja rationaalisen ajattelun kanssa, tämän luulisi valkenevan lähestulkoon jokaiselle joka hiemankin on kiinnostunut yleistiedosta. Totuus on kuitenkin se että miljoonat ihmiset saavat voimaa uskonnoista ja niiden opetuksista. Ei kaikkea tarvi järjellä selittää, ihmisillä voi olla ihanteita ja uskoa yliluonnolliseen. Jos he saavat katsomuksestaan voimaa, niin mikä toinen ihminen on sanomaan heille että tuo on väärä tapa katsoa maailmaa!?

Onneksi suomessa uskonnollisuus on kuitenkin aika hillittyä ja tämänkaltaisia tapauksia ei tapahdu. Mitä pidät esimerkiksi tämänkaltaisen voiman saannista?
http://ap.google.com/article/ALeqM5gy_FocuLcPyslOqVeaOFan8yo7eQD8VLUSO01

Aika mielenkiintoinen tapaus. Suurin osa ihmisistä nyky-yhteiskunnassa pitää varmaankin vanhempia mielisairaina. Olivatko he kenties liian uskovaisia?

 

[varjoton]

Olen viime aikoina pohtinut yhteiskuntamme tapakristillisyyttä, ja alkanut miettimään että teemmekö oikein kun lapsi automaattisesti liitetään kirkkoon (oli se sitten evankelis-luterilainen tai vaikkapa islamilainen) kasteen kautta syntymänsä hetkellä, vai teemmekö me tässä asiassa yhteiskuntana kenties moraalisesti väärin?

Mitäs mieltä te pakkislaiset olette, tulisiko lapsi kasvattaa uskonnollisesti vai ei?

Vaikea kysymys. Tavallaan yhteiskunta tekeekin väärin. Mutta vanhemmat kuitenkin päättävät. Ja vanhemmat saavat päättää lasten puolesta paljon vahingollisemmistakin asioista, kuin mitä tämän päivän tapakristillisyys on.
Ilmeisesti tämänpäivän uskonnon opetus kouluissa on hyvin maltillista? Näin ei kyllä ollut kahdeksankymmentäluvulla, ainakaan täällä perähikiällä. Uskonto oli yhtenä teemana koko koulupäivän aamuhartaudesta ruokarukouksiin ja saatiinpa sitä biologian tunnillekkin mahtumaan. Nyt vasta myöhemmin hoksasin että selvästä kreationismistahan siinä oli kyse.
Toki uskontoja pitää kouluissa opettaa jo ihan yleissivityksenkin takia, mutta eiköhän siihen riittäisi ihan se elämänkatsomustieto.
Onko koulunpakko antaa nykyään tunnustuksellista uskonnonopetusta muista uskonnoista, jos oppilaissa on useampi tätä toista uskontoa tunnustavia? Meillä oli kyllä aikoinaan jehovantodistajatkin luterilaisten tunnilla.

Ja kyllä minä olen ainakin opettanut lapsiani tavoille puhumatta jumalasta. Kastettu heidät kyllä on, jo senkin takia kun kaikki kerhot ja nuorisotoiminta on kirkon omistuksessa. Jakohan se eu:uun lapsiperheiden ruoka-apupaketitki kerhossa kävijöilleen, tais jäädä muut kuin luterilaiset ilman.

Jokainen idelogia tai aate voi olla sekopäinen, jos vain sitä katsoo oikeassa valossa. Raamatussa ja uskonnoissa on ristiriitaisuuksia tieteen ja rationaalisen ajattelun kanssa, tämän luulisi valkenevan lähestulkoon jokaiselle joka hiemankin on kiinnostunut yleistiedosta. Totuus on kuitenkin se että miljoonat ihmiset saavat voimaa uskonnoista ja niiden opetuksista. Ei kaikkea tarvi järjellä selittää, ihmisillä voi olla ihanteita ja uskoa yliluonnolliseen. Jos he saavat katsomuksestaan voimaa, niin mikä toinen ihminen on sanomaan heille että tuo on väärä tapa katsoa maailmaa!?

Mä vähä sohasen tästä, ku tästä on jo moni sanonu aikasemmin. Mutta sä vain jatkat tota, että luetaan niinku sitte itte halutaan ja otetaan ne itselle mieluiset kohdat. No tottakai niin saa tehdä ja niin ne tekevätkin. Jos he saavat katsomuksestaan voimaa, Onko se väärä tapa katsoa mailmaa, no ainakin virheellinen.