Piratebayn pojat sai ensimmäisen tuomion

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jakob
  • Aloitettu Aloitettu
Levyjen aika on yksinkertaisesti ohi. Tulevaisuus on internetissä. Valitettavasti latauspalvelut ovat kalliita ja hankalia käyttää. Missä ovat todelliset innovaatiot?

Lisäksi on kritisoitava levy-yhtiöiden artistipolitiikkaa. Ihmekös että levymyynti putoaa kun tarjottavana on vain kulahtaneita keski-ikäisiä artisteja ja käsittämättömän laskelmoitua kaupallista paskaa. Eikä kaupallisuudessa sinänsä ole mitään vikaa. Se vain pitäisi tehdä niin, ettei asia ole häiritsevän ilmiselvää kuulijoille.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Levyjen aika on yksinkertaisesti ohi. Tulevaisuus on internetissä. Valitettavasti latauspalvelut ovat kalliita ja hankalia käyttää. Missä ovat todelliset innovaatiot?

Ehkä osittain näin, mutta studiokulut ovat silti usein tuhansia euroja, vaikka biisit tulisivatkin vain latauspalveluihin myyntiin.

Lisäksi on kritisoitava levy-yhtiöiden artistipolitiikkaa. Ihmekös että levymyynti putoaa kun tarjottavana on vain kulahtaneita keski-ikäisiä artisteja ja käsittämättömän laskelmoitua kaupallista paskaa. Eikä kaupallisuudessa sinänsä ole mitään vikaa. Se vain pitäisi tehdä niin, ettei asia ole häiritsevän ilmiselvää kuulijoille.

Kyllä siellä on tarjolla vaikka mitä ja kenelle tahansa, pitää vain osata etsiä. "Epäkaupallisten" artistien myynti on aina ollut pienempää (paitsi muutama läpimurto), ja myynnin edelleen vähentyessä yhtiöt joutuvat kattamaan 10 bändin tuottamat tappiot yhden ison nimen myynnillä, jolloin mainitsemasi tilanne vain pahenee.
 
Ehkä osittain näin, mutta studiokulut ovat silti usein tuhansia euroja, vaikka biisit tulisivatkin vain latauspalveluihin myyntiin.

En yrittänyt puolustella piratismia. Pitäisi löytää uudet jakelukanavat mediatuotteille. Tavoitteena tulisi olla painaa hinnat mahdollisimman alas ja korvata volyymillä tulopuoli.
 
Kyllä Tompalla on pointtia tässä, piti aiheesta itsekin aiemmin kirjoittaa.

Waretuksen yksi suuria etuja on ylivoimainen jakelukanava. Parhaassa tapauksessa leffa pyörii minuutin sisällä siitä, kun sitä aloittaa hakemaan, biisit tulevat sekunneissa jne. Jokin keskusservereihin perustuva jakelukanava olisi aika kallis toteuttaa niin, että kaista kilpailisi waretusohjelmien kanssa.

Nykyisessä tilanteessa tuotantoyhtiöt tuntuvat odottavan, että ihmiset nimenomaan haluavat antaa heille rahansa, vaikka eivät saa käytännössä vastineeksi waretukseen nähden kuin hyvän omantunnon.
 
Yhä ihmettelisin sitä, että missä vaiheessa se rikos tapahtuu jos joku henkilö ostaa jonkun levyn ja siirtää musat tietokoneelle josta minä lataan ne (hänen suostumuksellaan siis eli asia on sama kuin hän antaisi musat minulle).

Missään vaiheessa levy-yhtiöltä tai artistilta ei oteta mitään pois, tietty artisti voi itkeä, että en ostanut levyä nyt kun sain sen ilmaiseksi, niin mutta mistä voi päätellä, että olisinki ylipäätään ostanut koko levyn, jollei latausvaihtoehtoa olisi? Ei mistään.

Saman asian voisi ymmärtää siten, että joku ostaisi kirjan ja kopioisi sen sanasta sanaan vaikka Word tiedostoksi ja lähettäisi sen minulle. Kenen mielestä tollainen toiminta on rikollista?
 
Yhä ihmettelisin sitä, että missä vaiheessa se rikos tapahtuu jos joku henkilö ostaa jonkun levyn ja siirtää musat tietokoneelle josta minä lataan ne (hänen suostumuksellaan siis eli asia on sama kuin hän antaisi musat minulle).

Missään vaiheessa levy-yhtiöltä tai artistilta ei oteta mitään pois, tietty artisti voi itkeä, että en ostanut levyä nyt kun sain sen ilmaiseksi, niin mutta mistä voi päätellä, että olisinki ylipäätään ostanut koko levyn, jollei latausvaihtoehtoa olisi? Ei mistään.

Saman asian voisi ymmärtää siten, että joku ostaisi kirjan ja kopioisi sen sanasta sanaan vaikka Word tiedostoksi ja lähettäisi sen minulle. Kenen mielestä tollainen toiminta on rikollista?

En ole aivan varma tästä, mutta mielestäni rikos tapahtuu siinä, kun henkilö kopioi ko. materiaalin ja laittaa sen jakoon, vaikka hänellä ei ole siihen tekijänoikeuksia. En ole aivan varma onko tuo itse lataaminen edes rikollista, ja jos onkin, se rikos on aika vaikea osoittaa toteen.

Esim. minulla on tallentavassa digiboksissa sarjoja kiintolevyllä, ja olen ne televisiosta nauhoittanut. Jos minulla on esim. sama leffa waretettuna tietokoneen kiintolevyllä kuin digiboksin kiintolevyllä, onko warettu rikollinen ja jos niin miksi? Periaatteessa esim. dvdrip eikai oikein toimi todistusaineistonakaan, kun se on periaatteessa sama asia kuin esim. dvd-formaatissa televisiossa lähetetty elokuva oltaisiin kopioitu huonommalla laadulla digiboksin kiintolevylle.
 
En ole aivan varma tästä, mutta mielestäni rikos tapahtuu siinä, kun henkilö joka kopioi ko. materiaalin ja laittaa sen jakoon, vaikka hänellä ei ole siihen tekijänoikeuksia. En ole aivan varma onko tuo itse lataaminen edes rikollista, ja jos onkin, se rikos on aika vaikea osoittaa toteen.

Esim. minulla on tallentavassa digiboksissa sarjoja kiintolevyllä, ja olen ne televisiosta nauhoittanut. Jos minulla on esim. sama leffa waretettuna tietokoneen kiintolevyllä kuin digiboksin kiintolevyllä, onko warettu rikollinen ja jos niin miksi? Periaatteessa esim. dvdrip eikai oikein toimi todistusaineistonakaan, kun se on periaatteessa sama asia kuin esim. dvd-formaatissa televisiossa lähetetty elokuva oltaisiin kopioitu huonommalla laadulla digiboksin kiintolevylle.

Okei en ilmaissut itseäni tarpeeksi hyvin. Tarkoitin siis mikä on jokaisen oikeustajun mukaisesti rikollisuutta ja mikä ei, en sitä mikä on laissa merkattu rikokseksi.
 
Vaikka tätä ajattelisi miltä kantilta tahansa, ja kuinka perustelisi, niin edelleen kyseessä on varkaus.

"Haluan tuon asian, jonka hinta on x€, mutta en halua maksaa siitä joten otan sen ilmaiseksi."

Ranska aikoo ampua kovilla
http://yle.fi/uutiset/viihde/2009/0...tiyhteydet_laittomasti_lataavilta_737058.html



Lisäksi on olemassa iso joukko ihmisiä, jotka ehdottomasti haluavat ostaa levynsä ihan levynä, eikä ladata irtobiisejä jostain maksullisesta palvelusta. Varsinkin lp-levyissä suurine kansitaiteineen on sitä jotakin.
 
Okei en ilmaissut itseäni tarpeeksi hyvin. Tarkoitin siis mikä on jokaisen oikeustajun mukaisesti rikollisuutta ja mikä ei, en sitä mikä on laissa merkattu rikokseksi.

No kyllä ainakin minä sen ymmärrän, miksi siitä on porukka näreissään. Jos vaikka itse kirjoittaisit kirjan jonka pistäisit myyntiin, ja joku sitten tavalla tai toisella kopioisi sen ja alkaisi vaikka ilmaiseksikin sitä jakelemaan, niin ei se varmaan teikäläistä lohduttaisi että miljoona kopioijaa vetoaisi siihen että "en olisi ostanut kuitenkaan". Asioilla on muutakin kuin materiaalinen arvo.

Nyt kun tilanne on kuitenkin niin, että warettajat ja wareohjelmien tekijät ym. ovat teknisesti aina askeleen tai puolimaratonin edellä lainsäädäntöä ja tuotantoyhtiöitä, mielestäni on aika turhaa laittaa uskonsa noihin likimain naurettaviin kopiointisuojauksiin ja kampanjoihin, joissa warettajia yritetään muistuttaa siitä että piratismi on varkaus. Tuotantoyhtiöiden pitäisi joko pystyä luomaan lisäarvoa omalle palvelulleen (ts. pitäisi tehdä jotain, jonka takia se laillinen kopio olisi selkeästi parempi kuin waretettu, kuten aiemmin aito kotelo kansitaiteineen) tai muuttaa laskutustapojaan. Esim. palvelu, jossa kuukausimaksulla saisi ladata kaikkea niin paljon kuin haluaa, voisi kiinnostaa ostajia, ja jos massa olisi tarpeeksi suuri, nykyiseen kannattavuuteen voitaisiin päästä suhteellisen edullisenkin palvelun kautta, sikäli kun välikäsiä pystyttäisiin vähentämään, ja materiaalikustannuksia ei juurikaan olisi.
 
Vaikka tätä ajattelisi miltä kantilta tahansa, ja kuinka perustelisi, niin edelleen kyseessä on varkaus.

"Haluan tuon asian, jonka hinta on x€, mutta en halua maksaa siitä joten otan sen ilmaiseksi."

Ranska aikoo ampua kovilla
http://yle.fi/uutiset/viihde/2009/0...tiyhteydet_laittomasti_lataavilta_737058.html



Lisäksi on olemassa iso joukko ihmisiä, jotka ehdottomasti haluavat ostaa levynsä ihan levynä, eikä ladata irtobiisejä jostain maksullisesta palvelusta. Varsinkin lp-levyissä suurine kansitaiteineen on sitä jotakin.

Entä pelien jälleenmyynti? Onko minulla oikeus polttaa ostamani levy esim autoon kuunneltavaksi? Entä jos haluan levyn kotiin ja mp3 soittimen lenkille, onko minulla oikeus ripata cd -> mp3. Peli/musiikki/elokuva yhtiöiden mielestä minulla näitä oikeuksia ei pitäisi olla.
 
Vaikka tätä ajattelisi miltä kantilta tahansa, ja kuinka perustelisi, niin edelleen kyseessä on varkaus.

"Haluan tuon asian, jonka hinta on x€, mutta en halua maksaa siitä joten otan sen ilmaiseksi."

Ranska aikoo ampua kovilla
http://yle.fi/uutiset/viihde/2009/0...tiyhteydet_laittomasti_lataavilta_737058.html



Lisäksi on olemassa iso joukko ihmisiä, jotka ehdottomasti haluavat ostaa levynsä ihan levynä, eikä ladata irtobiisejä jostain maksullisesta palvelusta. Varsinkin lp-levyissä suurine kansitaiteineen on sitä jotakin.

Missä vaiheessa varkaus muka astuu mukaan kuvioon? Missään vaiheessa ei levy-yhtiötä tai artistilta viedä pois mitään äärellistä resurssia(varasteta). En ole koskaan sopinut kanssasi, että maksan levystäsi senttiäkään kun lataan sen kaveriltani/random jampalta. Se olisi varkautta jos pöllisin levyn tältä, mutta hän antaa sen minulle ilmaseksi, joten mitään rikosta ei ole tapahtunut.

"Haluan tuon tuotteen, ai sen saa ilmaseksi sulta, no otampa pari samantien, kiitos vaan". Näin se menee oikeasti.
 
Herra X antaa levyn lahjaksi Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X myy ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä

Kaksi ensimmäistä on laillista, mutta viimeinen laiton keino. Miksi? Kaikissa tapauksissa artisti saa vain yhden CD levyn verran rahaa. Aritsti ei missään vaiheessa menetä rahaa, esimerkiksi kuten varkauden urhiksi joutuneet yleensä.
 
Herra X antaa levyn lahjaksi Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X myy ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä

Kaksi ensimmäistä on laillista, mutta viimeinen laiton keino. Miksi? Kaikissa tapauksissa artisti saa vain yhden CD levyn verran rahaa. Aritsti ei missään vaiheessa menetä rahaa, esimerkiksi kuten varkauden urhiksi joutuneet yleensä.

Niinpä, levy-yhtiöt ja artistit itkevät sellaisen rahan perään, jota heillä ei koskaan ole ollutkaan:D
 
Herra X antaa levyn lahjaksi Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X myy ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä

Kaksi ensimmäistä on laillista, mutta viimeinen laiton keino. Miksi? Kaikissa tapauksissa artisti saa vain yhden CD levyn verran rahaa. Aritsti ei missään vaiheessa menetä rahaa, esimerkiksi kuten varkauden urhiksi joutuneet yleensä.

2 ensimmäistä tilannetta, yksi levy liikkeellä ja rahat artistin kourassa, no problem. 3 tilanne tuppaa olemaan oikeassa elämässä tämä:

Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle ja herra z:lle ja herra å:lle ja herra ä:lle jne, jolloin artistin levyjä on liikkeellä helvetisti ja artisti on saanut rahan vain herra x:ltä. Ala-asteenkin matematiikkataidoilla artisti menettää runsaasti rahaa.

Edit: Tosielämä on oikeastaan vielä karumpaa, Tilanne 4: Herra X levittää lataamaansa levyä ympäri maailmaa eikä artisti saa pennin latia.
 
Entä pelien jälleenmyynti? Onko minulla oikeus polttaa ostamani levy esim autoon kuunneltavaksi? Entä jos haluan levyn kotiin ja mp3 soittimen lenkille, onko minulla oikeus ripata cd -> mp3. Peli/musiikki/elokuva yhtiöiden mielestä minulla näitä oikeuksia ei pitäisi olla.

En suinkaan puolusta hankalia kopiosuojauksia, jotka vaikeuttavat levyn tai pelin ostaneiden elämää. Kyllä minäkin siirrän levyiltäni biisejä mp3-soittimeen.
 
Jos tuo esimerkki vietäisiin ns. savupiipputeollisuuden puolelle:

Japanilainen herra H kehittää autoonsa muuttuvan venttiilien ajoitusjärjestelmän, jolla litratehot saadaan ilman ahdinta lähelle 100hv/l. Herra H myy autojaan tyytyväisenä. Muutama vuosi kuluu, saksalainen neiti B käytännössä kopioi saman järjestelmän, jotta saa myytyä muuten vanhentunutta tekniikkaansa kaikenmaailman hikisille lippispää-amitsuille.

Voidaanko olettaa, että herra H on tyytyväinen tähän kehitykseen, vaikka ei suoraan "menetä mitään", ja vaikka neiti B saakin tekniikan käyttövalmiina, kun tuotekehitys ja pioneerityö on tehty muualla? Yleisesti ottaen kopiointi johtaa esim. teknisen etulyöntiaseman menetyksiin ihan perinteisessäkin teollisuudessa, missä vaihto tapahtuu pääsääntöisesti materiaalisina hyödykkeinä.
 
Herra X antaa levyn lahjaksi Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X myy ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä
Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle = artisti saa rahaa Herra X:n ostamasta levystä

Kaksi ensimmäistä on laillista, mutta viimeinen laiton keino.

boldattu on totta jos ja vain jos kopion tekee tuntemattomalle henkilölle. kaverillehan saa tehdä kopion ja siitä oikeudesta maksetaan kasettimaksuja myös epäoleellisista talletusmedioista. kaverille kopiointi on nykyään kiellettyä vain jos joutuu kiertämään tehokkaan kopiosuojauksen.
 
En ole ketjua lukenut kuin muutaman postin verran, mutta muutama kysymys heräsi postistasi:

Pieni levy-yhtiö maksaa tuhansia euroja per levy, jotta yhtiön bändit saavat musiikkinsa julkaistuksi. Levy varastetaan vaikka 5000 kertaa, ja myydään vaikka 600 kertaa.

Moniko näistä 5000:sta olisi arviosi mukaan levyn ostanut kuulematta? Entä moniko 600:sta osti sen kuuluttuaan noihin 5000:een?

Yhtiö tekee tappiota, eikä pysty julkaisemaan muita levyjä kuin sen, joka täydellä varmuudella tekee sitten voittoa. Tulos: runsaasti bändejä jotka eivät pääse levyttämään

Mikä on bändin rahallinen riski tässä ns. perustapauksessasi? Pitäisikö joka bändin päästä levyttämään? Pankkireissullahan se liiketoiminta pystyyn polkaistaan.
 
2 ensimmäistä tilannetta, yksi levy liikkeellä ja rahat artistin kourassa, no problem. 3 tilanne tuppaa olemaan oikeassa elämässä tämä:

Herra X kopioi ostamansa levyn Herra Y:lle ja herra z:lle ja herra å:lle ja herra ä:lle jne, jolloin artistin levyjä on liikkeellä helvetisti ja artisti on saanut rahan vain herra x:ltä. Ala-asteenkin matematiikkataidoilla artisti menettää runsaasti rahaa.

Edit: Tosielämä on oikeastaan vielä karumpaa, Tilanne 4: Herra X levittää lataamaansa levyä ympäri maailmaa eikä artisti saa pennin latia.
mutta yliopiston kauppatieteissä opitaan, että ala-astematikkaa ei voidakaan soveltaa tuohon tilanteeseen sillä sinä eikä myöskään emi voi määrätä kysynnän voimakkuutta.... vaan se lähtee juurikin henkilöistä y z ja å ja heidän mielipiteestään kysymykseen kannattaako musiikista ostaa myös oma virallinen kopio tai käydä bändin keikalla.

kuvittele jos mansikanmyyjä voisi päättää että juuri sinä haluat ostaa mansikkaa 5000e/l, 10 litraa. ihan vaan koska pystyt haistamaan sen mansikan siitä kojusta....


e: ja taitavat olla melko varmoja valitusoikeudenkäynnin lopputuloksesta koska alkoivat jo perimään korvauksia.....
 
Moniko näistä 5000:sta olisi arviosi mukaan levyn ostanut kuulematta? Entä moniko 600:sta osti sen kuuluttuaan noihin 5000:een?

Näitä on todella vaikeaa arvioida, mutta omastakin tuttu-tai kaveripiiristä löytyy runsaasti jamppoja jotka täysin surutta lataavat KAIKKI levynsä. "Jee, siltä ja siltä tuli uudet levyt, lataankin ne heti." Sillä tavalla säästyneillä rahoilla voi ostaa sitten vaikka kaljaa joka viikonloppu, ja sanoa ettei ole varaa ostaa yhtään levyä. Tällaista porukkaa on paljon.

Mikä on bändin rahallinen riski tässä ns. perustapauksessasi? Pitäisikö joka bändin päästä levyttämään? Pankkireissullahan se liiketoiminta pystyyn polkaistaan.

Aika moni bändi tajuaa jo lähtöviivalla ettei rahaa tule koskaan, mutta hommaa tehdään silti koska halutaan. Joka bändin ei tosiaan pidäkään päästä levyttämään, mutta demotasolla kuulee ajoittain hiton hyviä bändejä joille yhtiöt eivät vain uskalla antaa diiliä.
 
Back
Ylös Bottom