Pienten lasten ISIEN ketju!

[SirMax]

Mukavampia hetkiä on paljon enemmän onneksi,yleensä noi hölmöilyt ajoittuu siihen jos ei oo nukkunut tarpeeksi tai ollaan oltu sisällä liikaa ja ei ole ollut aktiviteettejä. Toi paska sää estää aika paljon ulkona tekemistä, mutta yleensä käydään kaksi kertaa päivässä ja iltapäivästä yritetään vielä leikkiä puistossa ja juoksennella että ei olisi sitä tyhmää energiaa illalla. Kysyin neuvolasta että milloin voi alkaa urheilemaan esim. hyppää narua ja muuta,muija ei osannut alkuun vastata mitään ja kysyin että voiko 4-5v aloittaa niin kuulemma liian nuori ja liian koordinaatiota vaativaa, ihmettelin kyllä tätä tätiä. En viitsinyt sanoa tädille että ajattelin leikin varjolla opettaa vaparia ja thainyrkkeilyä, ois varmaan tehnyt jonkun ilmoituksen.

 

[J.Jake]

Näytä miten narua hypitään ja anna naru käteen. Sitten kun oppii niin on sopivan vanha.
Johan nassikkapaineissa eka ryhmä on 3-5v.
Poitsu kävi siellä 2,5vnä ja isoin ongelma oli kuuntelemisessa.

 

[vilho_kanuuna]

Näytä miten narua hypitään ja anna naru käteen. Sitten kun oppii niin on sopivan vanha.
Johan nassikkapaineissa eka ryhmä on 3-5v.
Poitsu kävi siellä 2,5vnä ja isoin ongelma oli kuuntelemisessa.

Muistelin kanssa että pojan kanssa jo jossain 3-4 vuotiaan nassikkapainissa käytiin. Tuossa oli vanhempi mukana touhuamassa, niin jokainen pystyi katsoa paremmin omansa perään.

 

[Julleankka]

Kolmas lapsi on nyt kahden vanha ja uhmaiässä. Olen huomannut, että pahimpaan uhmaan auttaa kun luetaan kirjaa tai thedään jotain muuta järkevää yhdessä. Eli huomion antamisella pääsee pitkälle.

 

[vilho_kanuuna]

Kolmas lapsi on nyt kahden vanha ja uhmaiässä. Olen huomannut, että pahimpaan uhmaan auttaa kun luetaan kirjaa tai thedään jotain muuta järkevää yhdessä. Eli huomion antamisella pääsee pitkälle.

Suosittelen kyllä kaikille tuota lukemista. Vaikka lapsi osaisi jo vähän lukeakkin niin kuitenkin - jotenkin tuntuu että lukemisella on muutenkin paljon positiivisia vaikutuksia lapselle.

 

[SirMax]

Missä iässä/kohtaa teille on tullut lapselta "miksi" reaktio? Meillä kun kielletään niin nyt tulee uhmakkasti MIKSI, nousee välillä sellaiselle korokkeelle ja siintä sanoo sen, alkuun nauratti toi hitosti, nyt yritetään selittää asia hänelle, eli ikä on noin kaksi vuotta.

 

[Tombba]

Mitäs tunteita tämä herättää jengissä?
Itse ihmettelen suuresti nykynuorison käyttäytymistä? Eikö kotona jakseta kasvattaa mitään käytöstapoja, vai mikä noita vaivaa?

http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet...aisaidin-paivitys-leviaa-facebookissa/5788252

 

[Janne]

Pelkkänä arvauksena sanoisin että ikäviä ihmisiä on ollut joskus aikaisemminkin. Silloin ei vaan ollut facebookkia.

 

[tomps123]

Meillä esikoinen 5v ja nyt selvästikin täytyy alkaa itse kiinnittää huomiota näihin kiusaamisasioihin. Korisreeneissä huomasin, kuinka pienellä porukalla (johon poikani kuului) "nimiteltiin" yhtä Maximiliania (kutsumanimeltään Max) Pepsi-Maxiksi. Tähän kuului siis se pienen lapsen itselleni aivan saatanan ärsyttävä lällätysäänensävy. Pojille (tuttuja kaikki) sitten selitin nätisti, että ei saa nimitellä toisia. Nauruahan sieltä tuli vastineeksi. Kotona sitten meidän jätkän kanssa iltasadun lomassa palasin tähän aiheeseen ja selitin, kuinka se voi toisesta tuntua pahalta.

Oman pojan hämmästys oli kyllä suuri. Selvästikään ei yhdistetty tätä toimintaa kiusaamiseksi. Tajusin itse siinä vaiheessa, että vaikeaksi asian tekee se, ettei noin pienet vielä ymmärrä sitä käsitettä "kiusata". Aina kyllä muistutetaan, ettei saa kiusata, mutta selvästikin se ongelma on lokeroida jokin tekeminen kiusaamiseksi. Selväsitkin tarhasta jo osataan, että leikin ulkopuolelle jättäminen, töniminen yms. on kiusaamista, mutta nämä "harmaat alueet" tuottavat ongelmia. Saman muistan omasta teini-iästä. Ihmetykseni oli suuri, jos joku porukastamme olikin yht'äkkiä koulukiusattu (meidän toimesta siis). Mielestämme emme koskaan kohdistaneet "rankempaa" huumoriamme erityisesti kehenkään, vaan saman "kohtelun" me kaikki saimme. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä pitänyt enemmän informoida sen porukan huumorin tasoa kaikille osapuolille.

Mutta pointtini näin isänä on se, että vaikeaa kyllä opettaa lapselle, että mikä on kiusaamista. Tai oikeastaan se vaikea osuus on se, että miten saisi sen pienen lapsen itse tiedostamaan omansa/kaverinsa käyttäytymisen kiusaamisena. Varmastikaan tämä Pepsi-Maxittelu ei ollut mitenkään ilkeyksissään ajateltu kiusaamistoimenpide, vaan vain tän pikkuporukan mielestä hyvä läppä.

Ja lopuksi vielä tohon uutiseen, että mä en kyllä vittu tajua miten aikuiselle ihmiselle tulee mieleen noin lapselliset asiat, kun nauraa pienen lapsen hörökorville. Vittu. Korpee niin pirusti. Oon kyllä sitä mieltä, että suomalaiset teinit ja nuoret aikuiset on kyllä niin helvetin epäkypsiä (minä mukaanlukien) että täällä pitäisi nostaa K18 ikäraja johonkin K25.

 

[Jami2003]

Mitäs tunteita tämä herättää jengissä?
Itse ihmettelen suuresti nykynuorison käyttäytymistä? Eikö kotona jakseta kasvattaa mitään käytöstapoja, vai mikä noita vaivaa?

http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet...aisaidin-paivitys-leviaa-facebookissa/5788252

Itse ihmettelen nykyajan vanhempia ettei vittu puututa heti lapsen kiusaamiseen. Edes oman. Sitten kirjoitellaan jotain vitun facebook päivityksiä jälkikäteen.

 

[Tukezu]

Itse ihmettelen nykyajan vanhempia ettei vittu puututa heti lapsen kiusaamiseen. Edes oman. Sitten kirjoitellaan jotain vitun facebook päivityksiä jälkikäteen.

Eipä tuo mitään auttais vaikka olis äiti menny teineille siitä jotain sanomaan. Poika pääsee makwanin kanssa nyt lelukauppaan tuon päivityksen johdosta, hyvä juttu.

 

[Tukezu]

Eipä tuo mitään auttais vaikka olis äiti menny teineille siitä jotain sanomaan. Kassajonossa olis viel alkanu räyhäämään. Idiootit on idiootteja. Poika pääsee makwanin kanssa nyt lelukauppaan tuon päivityksen johdosta, hyvä juttu.

 

[Jami2003]

Eipä tuo mitään auttais vaikka olis äiti menny teineille siitä jotain sanomaan. Poika pääsee makwanin kanssa nyt lelukauppaan tuon päivityksen johdosta, hyvä juttu.

Ei ehkä auta mutta ihme äiti kun ei puolusta lastaan. Makun kanssa lelukauppaan pääsy on tietysti tosi jees, kelpais vaikka minullekkin

 

[tomps123]

Ehkei tytöt siitä olisi mitään oppineet, mutta mahdollisesti lapselle olisi tullut turvallinen olo kun olisi huomannut miten äiti puuttuu heti lapsen kokemaan epäkohtaan. Lisäksi äitikin olisi kokenut välittömästi sen positiivisen tunteen, jonka hän nyt varmasti sai kirjoitettuaan ko. postauksen. Ja ehkä, vain siis ehkä, olisi ne tytötkin, tai edes joku niistä, saattanut havahtua että "hitto, meidän hihittelyillä muuten oikeasti on jotain seurauksia".

 

[Ronne]

Ehkei tytöt siitä olisi mitään oppineet, mutta mahdollisesti lapselle olisi tullut turvallinen olo kun olisi huomannut miten äiti puuttuu heti lapsen kokemaan epäkohtaan. Lisäksi äitikin olisi kokenut välittömästi sen positiivisen tunteen, jonka hän nyt varmasti sai kirjoitettuaan ko. postauksen. Ja ehkä, vain siis ehkä, olisi ne tytötkin, tai edes joku niistä, saattanut havahtua että "hitto, meidän hihittelyillä muuten oikeasti on jotain seurauksia".

Kyllä itse koen että puuttuminen olisi tuossa ihan asiallista. Omat vanhemmat on noihin puuttunut ja aina puolustanut, ja näistä on poikkeuksetta jäänyt kyllä itselle juuri tuollainen turvallinen olo. Tuollainen aivan idioottimaisen mulkku käytös on jotain niin typerää varsinkin pieniä lapsia kohtaan, että omasta reagoinnista en ole ihan varma mitä suusta tulee.

Pitäisi tietenkin hallita itsensä ja jämäkästi antaa rakentavaa palautetta. Mutta omiin lapsiin kohdistuva vittuilu, saati sitten töniminen yms. aiheuttaa niin vahvan tunnereaktion muuten hyvinkin rauhallisessa ihmisessä, että toivon että en tuollaiseen tilanteeseen joudu. Täytyy jo etukäteen hiukan miettiä miten tuollaiseen reagoisi, ettei sitten tule ylireagoitua kun tilanne sattuu.

 

[Tukezu]

Nojuu tottahan se on että olis pitänyt puuttua, sen lapsen takia. Olis tullut turvallinen olo. Niistä teineistä en tiedä olisko oppinu mitään. Toivottavasti nyt on menny viesti perille.

 

[vilho_kanuuna]

Meillä esikoinen 5v ja nyt selvästikin täytyy alkaa itse kiinnittää huomiota näihin kiusaamisasioihin. Korisreeneissä huomasin, kuinka pienellä porukalla (johon poikani kuului) "nimiteltiin" yhtä Maximiliania (kutsumanimeltään Max) Pepsi-Maxiksi. Tähän kuului siis se pienen lapsen itselleni aivan saatanan ärsyttävä lällätysäänensävy. Pojille (tuttuja kaikki) sitten selitin nätisti, että ei saa nimitellä toisia. Nauruahan sieltä tuli vastineeksi. Kotona sitten meidän jätkän kanssa iltasadun lomassa palasin tähän aiheeseen ja selitin, kuinka se voi toisesta tuntua pahalta.

Oman pojan hämmästys oli kyllä suuri. Selvästikään ei yhdistetty tätä toimintaa kiusaamiseksi. Tajusin itse siinä vaiheessa, että vaikeaksi asian tekee se, ettei noin pienet vielä ymmärrä sitä käsitettä "kiusata". Aina kyllä muistutetaan, ettei saa kiusata, mutta selvästikin se ongelma on lokeroida jokin tekeminen kiusaamiseksi. Selväsitkin tarhasta jo osataan, että leikin ulkopuolelle jättäminen, töniminen yms. on kiusaamista, mutta nämä "harmaat alueet" tuottavat ongelmia. Saman muistan omasta teini-iästä. Ihmetykseni oli suuri, jos joku porukastamme olikin yht'äkkiä koulukiusattu (meidän toimesta siis). Mielestämme emme koskaan kohdistaneet "rankempaa" huumoriamme erityisesti kehenkään, vaan saman "kohtelun" me kaikki saimme. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä pitänyt enemmän informoida sen porukan huumorin tasoa kaikille osapuolille.

Mutta pointtini näin isänä on se, että vaikeaa kyllä opettaa lapselle, että mikä on kiusaamista. Tai oikeastaan se vaikea osuus on se, että miten saisi sen pienen lapsen itse tiedostamaan omansa/kaverinsa käyttäytymisen kiusaamisena. Varmastikaan tämä Pepsi-Maxittelu ei ollut mitenkään ilkeyksissään ajateltu kiusaamistoimenpide, vaan vain tän pikkuporukan mielestä hyvä läppä.

Ja lopuksi vielä tohon uutiseen, että mä en kyllä vittu tajua miten aikuiselle ihmiselle tulee mieleen noin lapselliset asiat, kun nauraa pienen lapsen hörökorville. Vittu. Korpee niin pirusti. Oon kyllä sitä mieltä, että suomalaiset teinit ja nuoret aikuiset on kyllä niin helvetin epäkypsiä (minä mukaanlukien) että täällä pitäisi nostaa K18 ikäraja johonkin K25.

Kaikki on kiinni empatiasta. Joillekin se tulee luonnostaa, mutta joillekin sitä pitää opettaa. Itse olen ollut huomaavinani että empatia on myös perinnöllinen ominaisuus. Jos empatia on kunnossa niin sitä mikä on oikein ja mikä väärin ei juuri tarvitse opettaa. Empaattinen ihminen näkee Maxin käytöksestä ja ilmeistä sen että Pepsi-Maxi ei ole hyvä juttu. Sama kuvio tossa "rankka huumori"-kuviossa.

edit. ja tietysti empatiaa on myös se että lapsi osaa miettiä miltä hänestä itsestään tuntuisi vastaavassa tilanteessa

 

[tomps123]

Kaikki on kiinni empatiasta. Joillekin se tulee luonnostaa, mutta joillekin sitä pitää opettaa. Itse olen ollut huomaavinani että empatia on myös perinnöllinen ominaisuus. Jos empatia on kunnossa niin sitä mikä on oikein ja mikä väärin ei juuri tarvitse opettaa. Empaattinen ihminen näkee Maxin käytöksestä ja ilmeistä sen että Pepsi-Maxi ei ole hyvä juttu. Sama kuvio tossa "rankka huumori"-kuviossa.

edit. ja tietysti empatiaa on myös se että lapsi osaa miettiä miltä hänestä itsestään tuntuisi vastaavassa tilanteessa

Olen kanssasi samaa mieltä,kun kyse on isommista ihmisistä. Mielestäni 5v ei vielä käsitä oikeaa ja väärää kaikessa syvyydessään, vaan juurikin "lyöminen on väärin" ja muiden selkeiden esimerkkien kautta. Lisäksi tätä tilannetta hämmentää tosiasia, että Maximilian ei ymmärrä suomenkieltä, joten hän ei suurella todennäköisyydellä ymmärrä koko tilannetta eikä täten osoita merkkejä, jotka voisivat muiden lasten empatiatunteet herättää. Näinollen empatiakyvystä näiden 5v lasten osalta on vaikea puhua.

En ole alaa opiskellut enkä ihmismielen sopukoista niin tiedä, mutta 5v lapsi vasta opettelee elämää ja tunteita. Vaikka lapsi kokisikin empatiaa, on hänen vaikea tehdä tämän tunteen pohjalta syy-seuraus-johtopäätöksiä saati ylipäätänsä tunnistaa koko tunnetta.

Jos viittaat meidän yläasteikäisten "rankka huumori" -kuvioon, niin sitä taas hämmentää se kohteen oma ego: kuinka hyvin arvioisit, että teini-ikäinen poika näyttää ikätovereilleen oman henkisen loukkaantumisensa jostain huumoriheitosta? Jos sille nauretaan mukana siinä tilanteessa, mutta itketään kotona, niin vaikeahan muiden on siinä empatisoida.

ja edit: jotain opinnäytetyötä luin, siinä todettiin että empatiakyky ei ole lapsessa luonnostaa, vaan se opitaan mm. vanhemmilta ja sisaruksilta.

 

[Tombba]

Meillä esikoinen 5v ja nyt selvästikin täytyy alkaa itse kiinnittää huomiota näihin kiusaamisasioihin. Korisreeneissä huomasin, kuinka pienellä porukalla (johon poikani kuului) "nimiteltiin" yhtä Maximiliania (kutsumanimeltään Max) Pepsi-Maxiksi. Tähän kuului siis se pienen lapsen itselleni aivan saatanan ärsyttävä lällätysäänensävy. Pojille (tuttuja kaikki) sitten selitin nätisti, että ei saa nimitellä toisia. Nauruahan sieltä tuli vastineeksi. Kotona sitten meidän jätkän kanssa iltasadun lomassa palasin tähän aiheeseen ja selitin, kuinka se voi toisesta tuntua pahalta.

Oman pojan hämmästys oli kyllä suuri. Selvästikään ei yhdistetty tätä toimintaa kiusaamiseksi. Tajusin itse siinä vaiheessa, että vaikeaksi asian tekee se, ettei noin pienet vielä ymmärrä sitä käsitettä "kiusata". Aina kyllä muistutetaan, ettei saa kiusata, mutta selvästikin se ongelma on lokeroida jokin tekeminen kiusaamiseksi. Selväsitkin tarhasta jo osataan, että leikin ulkopuolelle jättäminen, töniminen yms. on kiusaamista, mutta nämä "harmaat alueet" tuottavat ongelmia. Saman muistan omasta teini-iästä. Ihmetykseni oli suuri, jos joku porukastamme olikin yht'äkkiä koulukiusattu (meidän toimesta siis). Mielestämme emme koskaan kohdistaneet "rankempaa" huumoriamme erityisesti kehenkään, vaan saman "kohtelun" me kaikki saimme. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä pitänyt enemmän informoida sen porukan huumorin tasoa kaikille osapuolille.

Mutta pointtini näin isänä on se, että vaikeaa kyllä opettaa lapselle, että mikä on kiusaamista. Tai oikeastaan se vaikea osuus on se, että miten saisi sen pienen lapsen itse tiedostamaan omansa/kaverinsa käyttäytymisen kiusaamisena. Varmastikaan tämä Pepsi-Maxittelu ei ollut mitenkään ilkeyksissään ajateltu kiusaamistoimenpide, vaan vain tän pikkuporukan mielestä hyvä läppä.

Hyvä pointti henkisestä kiusaamisesta / kiusoittelusta.
Meillä on 2 ja 4 vuotiaat pojat ja pojat kun on poikia, niin vanhempi välillä vähän innostuu turhan kovaotteiseksi pienemmän kanssa. Siinä asiayhteydessä hän tuntuu ymmärtävän kyllä, että se touhu ei tunnu toisesta mukavalta.
Mutta tuota "henkistä valmentamista" pitää kyllä itsekin miettiä ja käsitellä kotona.

Vanhemman pojan hoidossa kävi taannoin siten, että kun poika väritti jotain auton kuvaa punaisella värillä, oli toinen lapsi (4-5v) tullut kysymään, onko hän tyttö kun käyttää tyttöjen väriä.
Ei sinällään mikään kiusaamistapaus, mutta poika kuitenkin kyseli tästä tyttöjen väri-asiasta. Ihmeteltiin emännän kanssa, että mistä tuon ikäiset muksut jo oppivat, onko joku tyttöjen väri, tms.
Kotoahan ne opitaan...

 

[tomps123]

Kotoahan ne pääosin opitaan, joitain asioita toki myös päiväkodista. Meillä on esikoisen tarhakaverina kolmesta sisaruksesta nuorin, ja hänen käytöksestään kyllä huomaa että on joutunut pitään puoliansa porukan pienimpänä. Kuuluu muuten tähän samaan korisporukkaan. Täytyy kyllä noista sukupuolirooleista sanoa sen verran, että mielestäni ne on tullut nyt esille esikoisen ja keskimmäisen (3v tyttö) kohdalla vahvemmin esille kun taas palasivat päiväkotiin aikoinaan.

Asiasta toiseen, tänään taas menossa koko perhe uimahalliin. Vaimon sain viime viikolla ensimmäistä kertaa mukaan, oon aiemmin käynyt itse lasten kanssa. Alkuun kävin vaan esikoisen kanssa kaksin, sitten vain keskimmäisen, sitten molempien. Nyt viimeksi kun vaimokin oli, niin oltiin koko porukka ja nuorin (1,5v) pääsi myös mukaan. Ei ollut niin kova hitti kun vanhemmat luuli .

Mitä harrastuksia/touhuja te olette tehnyt lastenne kanssa tai koko perheen voimin? Välillä tuntuu että olisi aina vietävä esikoista johonkin monster truck -juttuihin ja pikkuneitiä johonkin prinsessakonserttiin yms. yms. mutta onneksi kuitenkin tajuaa että eihän se lapsi noita osaa kaivata. Jännä miten ei välillä tajua, että se lapsi tykkää ihan mielettömästi ihan vaan metsäretkestä johonkin nuotiopaikalle, makkaraa paistetaan ja vähän muutakin evästä ja metsän tutkimista... Ja siis näin isänä tärkein, eli toihan on ihan helvetin halpaa! Ja kivaa noissa on myös se, että ne mukulat jaksaa mennä siellä niin pirusti, eli kotiin mentäessä niille uni maistuu. Ja meille vanhemmille myös.

Sama ton uimahallin kanssa, lapselle se on kuitenkin aika iso juttu. Varsinkin noi, kun oon ottanut vaan yhden lapsen mukaan, eli hän saa kaiken huomion. Mutta siis, mitä kaikkea te isät perheidenne kanssa teette, ideat jakoon niin eiköhän itse kukin saa uusia ideoita, tai ainakin uutta motivaatioo touhuilla myös itse!