- Liittynyt
- 20.1.2004
- Viestejä
- 1 667
- Ikä
- 38
Onkos kenelläkään täälä samanlaisia ongelmia?
Itse asun äidin ja isoveljen kanssa ja eilen puhkes kova riita kun sanoin että teen itse ruokani, jotta voisin laskea kalorit. En pysty laskemaan äidin hauki-jauhelihamureke mössöstä kaloreja, vielä kun hän ei pyynnöistä huolimatta muista mitata paljonko jauhelihaa ja haukea sinne hän laittaa.
Usein kokkaan makaroonia, jauhelihaa, riisiä, tonnikalaa, kanaa jne, mistä voi kalorit helposti laskea. Äitini veti herneet nenään ja väitti että "Et sinä voi syödä joka päivä samanlaisia ruokia, käytä vähän päätäsi Porkkanaraastin! Kyllä huippu-urheilijatkin syövät tavallista kotiruokaa"
Vastasin että: "tuolla ne huippu-urheilijat varmaan tarkottaa että lisäravinteet ei koskaan saisi korvata perusruokaa, näytä mulle kuinka huippu-urheilija laskee kalorit sun ruuista niin tunnustan että olis väärässä"
äiti: "äläs nyt ole näsäviisas" :jahas:
Tähän sanoin että: "ihan sama mitä ruokaa sitten teet, kunhan lasket mullle siitä kalorit ja minä syön sen jos siinä on ravintoarvot edes jotenkin kohdallaan."
Tähän isoveljeni möläytti: "vittu toi kalorien laskeminen on vähän liian tarkkaa!!1yks"
Sanoin että jos haluan jatkaa tätä harrastusta niin minun on pakko laskea kaloreita, vaikka ei nyt ihan tarkkoihin lukemiin päästäisikään niin edes sinnepäin. On paljon helpompaa järjestää ne syömiset massakaudella ja dieetillä kun laskee kalorit.
Äiti veti syvään henkeä ja miltei huusi: "Tämä menee liiallisuuksiin!! sä syöt joka päivä aamulla sen tonnikala-raejuusto mössön ja koulusta tultua maitorahkaa fun lightilla. Sä kyllästyt tuohon!"
Tässä vaiheessa alkoi vituttamaan. jos kyllästyn omiin syömisiini niin enkö itse osaa vaihdella sitä mitä syön?
Samalla venyttelin, kun olin lähdössä aamu aerobiselle niin veljeni taas mollasi ja sanoi että "vittu mitä hifistelyä, johonki tyhjään mahaan käydä lenkillä"
Sanoin että polttaa tehokkaammin rasvaa.
"Taas jotaki pakkista lukenu innolla koko yön", tuli vastaus ku tykin suusta, "hifistelyä!"
Aioin sanoa että: "Mun mielestä hifistelyä on se että syödään ensin ruoka ja juodaan vasta sitten jotta vatsahapot ei laimenisi", mutta tästä olisi tullut vain lisää vittuilua joten lähdin raittiiseen ulkoilmaan naama norsunvitulla
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Kun yritän selittää miksi teen niin ja näin niin aina vastaus on: "hifistelyä"
Olisin hieno saada perheenkin tukea tällaiseen juttuun, mutta sitä ei näköjään heru. Pitäisikö vain muuttaa opiskelija-asuntolaan niin saisi rauhassa vääntää omat ruuat eikä tarvisi ainaista vittuilua kuunnella? olishan se kivaa, mutta sitte voisi olla hankalaa koota rahat siihen 130€ salikorttiin.
Pitäisikö tässä luoda jokin viikkojärjestys eri ruuille että Maanantaina makaroonia ja jauhelihaa jne. Asiaa ei auta se että veljeni tulee ja nappaa siitä 200g painavasta makarooni kasasta "tietyn määrän" kauhalla lautaselleen ja onkii jauhelihoista yli puolet. Ota nyt tästä selvää paljonko itselleni jäi. Yhteistyöstä on turha unelmoida. :down:
veljeni pyysi kerran minua tekemään hänelle saliohjelman...Saa aika paljon nuolla mun persettä jos vielä sellaisen multa haluaa :jahas:
Uskon että täälä on kohtalotovereita, kuitenkin nuorta porukkaa löytyy ja ehkä niitäkin joilla oli samoja ongelmia kun vielä kotona asui. Jos tämä on mielestänne
niin Abloyta vaan.
Itse asun äidin ja isoveljen kanssa ja eilen puhkes kova riita kun sanoin että teen itse ruokani, jotta voisin laskea kalorit. En pysty laskemaan äidin hauki-jauhelihamureke mössöstä kaloreja, vielä kun hän ei pyynnöistä huolimatta muista mitata paljonko jauhelihaa ja haukea sinne hän laittaa.
Usein kokkaan makaroonia, jauhelihaa, riisiä, tonnikalaa, kanaa jne, mistä voi kalorit helposti laskea. Äitini veti herneet nenään ja väitti että "Et sinä voi syödä joka päivä samanlaisia ruokia, käytä vähän päätäsi Porkkanaraastin! Kyllä huippu-urheilijatkin syövät tavallista kotiruokaa"
Vastasin että: "tuolla ne huippu-urheilijat varmaan tarkottaa että lisäravinteet ei koskaan saisi korvata perusruokaa, näytä mulle kuinka huippu-urheilija laskee kalorit sun ruuista niin tunnustan että olis väärässä"
äiti: "äläs nyt ole näsäviisas" :jahas:
Tähän sanoin että: "ihan sama mitä ruokaa sitten teet, kunhan lasket mullle siitä kalorit ja minä syön sen jos siinä on ravintoarvot edes jotenkin kohdallaan."
Tähän isoveljeni möläytti: "vittu toi kalorien laskeminen on vähän liian tarkkaa!!1yks"
Sanoin että jos haluan jatkaa tätä harrastusta niin minun on pakko laskea kaloreita, vaikka ei nyt ihan tarkkoihin lukemiin päästäisikään niin edes sinnepäin. On paljon helpompaa järjestää ne syömiset massakaudella ja dieetillä kun laskee kalorit.
Äiti veti syvään henkeä ja miltei huusi: "Tämä menee liiallisuuksiin!! sä syöt joka päivä aamulla sen tonnikala-raejuusto mössön ja koulusta tultua maitorahkaa fun lightilla. Sä kyllästyt tuohon!"
Tässä vaiheessa alkoi vituttamaan. jos kyllästyn omiin syömisiini niin enkö itse osaa vaihdella sitä mitä syön?
Samalla venyttelin, kun olin lähdössä aamu aerobiselle niin veljeni taas mollasi ja sanoi että "vittu mitä hifistelyä, johonki tyhjään mahaan käydä lenkillä"
Sanoin että polttaa tehokkaammin rasvaa.
"Taas jotaki pakkista lukenu innolla koko yön", tuli vastaus ku tykin suusta, "hifistelyä!"
Aioin sanoa että: "Mun mielestä hifistelyä on se että syödään ensin ruoka ja juodaan vasta sitten jotta vatsahapot ei laimenisi", mutta tästä olisi tullut vain lisää vittuilua joten lähdin raittiiseen ulkoilmaan naama norsunvitulla
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Kun yritän selittää miksi teen niin ja näin niin aina vastaus on: "hifistelyä"
Olisin hieno saada perheenkin tukea tällaiseen juttuun, mutta sitä ei näköjään heru. Pitäisikö vain muuttaa opiskelija-asuntolaan niin saisi rauhassa vääntää omat ruuat eikä tarvisi ainaista vittuilua kuunnella? olishan se kivaa, mutta sitte voisi olla hankalaa koota rahat siihen 130€ salikorttiin.
Pitäisikö tässä luoda jokin viikkojärjestys eri ruuille että Maanantaina makaroonia ja jauhelihaa jne. Asiaa ei auta se että veljeni tulee ja nappaa siitä 200g painavasta makarooni kasasta "tietyn määrän" kauhalla lautaselleen ja onkii jauhelihoista yli puolet. Ota nyt tästä selvää paljonko itselleni jäi. Yhteistyöstä on turha unelmoida. :down:
veljeni pyysi kerran minua tekemään hänelle saliohjelman...Saa aika paljon nuolla mun persettä jos vielä sellaisen multa haluaa :jahas:
Uskon että täälä on kohtalotovereita, kuitenkin nuorta porukkaa löytyy ja ehkä niitäkin joilla oli samoja ongelmia kun vielä kotona asui. Jos tämä on mielestänne
niin Abloyta vaan.
