Penkata 2 kertaa oma paino 195 senttisenä, mahdollista vai mahdotonta?

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Status
Viestiketju on suljettu.
ringside sanoi:
Tarkoitan tällä tätä: kun aikaisemmin kirjoitin, että pienillä miehillä penkkaaminen on helpompaa, niin tarkoitin yksinkertaisesti sitä fysiikan faktaa, että tehty työ on aina suhteessa ylöspäin suuntautuvaan nostomatkaan.

Eli jos meillä on samat identtiset kaksoset kuin edellisessä höpötyksessäni eli Antero (160cm) ja Aulis (190cm), joilla on täysin keskenään samanlaiset kehon mittasuhteet pituuteensa nähden, niin sinusta Anteron on "helpompi" nostaa koska hän on lyhyempi? Minusta ei ole, mutta kuten aina, saatan olla myös väärässä. Painoonsa nähden hän toki nostaa enemmän kuin Aulis.


ringside sanoi:
Kuvitelkaa kaksi 67 kilosta jätkää. Toinen on 175 senttiä pitkä ja toinen 155 senttiä pitkä. Kummallakaan ei ole läskiä. Onko joku nyt sitä mieltä, että jätkät on ihan samalla viivalla?

Eivät varmaankaan ole, mutta aika harvassa ovat myös rasvattomat 155 senttiset ja 67 kiloiset jätkät.
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Eli jos meillä on samat identtiset kaksoset kuin edellisessä höpötyksessäni eli Antero (160cm) ja Aulis (190cm), joilla on täysin keskenään samanlaiset kehon mittasuhteet pituuteensa nähden, niin sinusta Anteron on "helpompi" nostaa koska hän on lyhyempi? Minusta ei ole

Osoita, että Auliksen on helpompi nostaa enemmän.
 
strong sanoi:
Osoita, että Auliksen on helpompi nostaa enemmän.

Lihaksen voimantuottoon vaikuttavista asioista yksi on lihaksen poikkipinta-ala, joka Auliksella on kaikissa lihaksissa isompi, kuin Anterolla, koska Aulis on pidempi. Koko jermun pinta-ala ja siis myös lihasten poikkipinta-ala kasvaa pituuden kasvaessa.
Saako tässä muuten palkintoja oikeasta vastauksesta? :hyper:
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Lihaksen voimantuottoon vaikuttavista asioista yksi on lihaksen poikkipinta-ala, joka Auliksella on kaikissa lihaksissa isompi, kuin Anterolla, koska Aulis on pidempi. Koko jermun pinta-ala ja siis myös lihasten poikkipinta-ala kasvaa pituuden kasvaessa.
Saako tässä muuten palkintoja oikeasta vastauksesta? :hyper:

Ilmeisesti Tahvon muisti alkaa hieman pätkimään. Laitetaanpa nyt vielä kertauksen vuoksi uudestaan:

strong sanoi:
Osoita, että Auliksen on helpompi nostaa enemmän.

HTH
 
Mulla muistissa mitään vikaa ole.............kai.

Tätäkin keskustelua helpottaisi, jos Herr Strong osoittaa missä kohtaa olen väärässä, niin tästäkin nysväämisestä voisi olla edes teoreettista hyötyä jollekkin. Minä olen usein väärässä ja myönnän sen kyllä, kunhan virheeni osoitetaan minulle. :thumbs:
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Mulla muistissa mitään vikaa ole.............kai.

Tätäkin keskustelua helpottaisi, jos Herr Strong osoittaa missä kohtaa olen väärässä, niin tästäkin nysväämisestä voisi olla edes teoreettista hyötyä jollekkin. Minä olen usein väärässä ja myönnän sen kyllä, kunhan virheeni osoitetaan minulle. :thumbs:

Osoitetaanpa aluksi erittäin yksinkertaisella esimerkillä, miten väitteesi
Tahvo Tohveli sanoi:
Eli jos meillä on samat identtiset kaksoset kuin edellisessä höpötyksessäni eli Antero (160cm) ja Aulis (190cm), joilla on täysin keskenään samanlaiset kehon mittasuhteet pituuteensa nähden, niin sinusta Anteron on "helpompi" nostaa koska hän on lyhyempi? Minusta ei ole,
ei voi pitää missään nimessä paikkaansa. Laji on siis penkkipunnerrus ja tehtävänannon mukaan pituudet menevät niin, että Antero on 1.6m ja Aulis 1.9m pitkä. Kehon mittasuhteet ovat samat.

Okei, Antero lyhellä pituudellaan pystyy asentoa parantamalla lyhentämään suhteellista nostomatkaansa murto-osaan Auliksen vastaavasta, ja koska kehon rasvaprosenttia ja painoa ei olla määritelty tai mitenkään rajoitettu, voimme lähteä kasvattamaan sitä rajattomasti. Sovitaan, että koska Antero ja Aulis ovat identtisiä kaksosia(Frankesteinin hirviö itse niin halusi olettaa), niin rasvakin tarttuu molempiin samanlaisella painotuksella. Kehon mittasuhteet säilyvät edelleenkin samanlaisina ja Anteron sekä Auliksen vatsat alkavat vähän ajan kuluttua muistuttaa ulko-olemukseltaan sen New Yorkilaisen hot dogien syöntikilpailun voittajan etureppua ja eipä aikaakaan, kun Anteron vatsasta muodostuu niin korkea, että hän lyhyestä varresta ja korkeasta vatsasta johtuen pystyy vääntämään penkissä sellaisen asennon, että hänen ei tarvitse kohta enää nostaa ollenkaan! Riittää kun hän pyytää kavereita nostamaan trukilla painot käsille, vetää keuhkot täydeksi ja puhaltaa sitten ilmat pihalle ja nosto onkin siinä! Ja Aulis joutuu pitkänä miehenä nostamaan huomattavasti suuremman matkan, kun Anterolle riittää ottaa käsille sellainen paino, mitä voi kyynärpäät lukossa pitää ja tanko-Antero -systeemin karakteristinen taajuus riittää suorittamaan sellaisen ampilitudin, että tapahtuma lasketaan nostoksi.Ja vaikka kyynärpäät pitäisi päästää lukosta, tapahtuisi Anteron nosto niin vahvoilla nivelkulmilla, että siitä löytyy tieteestä vankkaa näyttöä(vaikka alla olevasta linkistä), että homma hoituu kotiin ja Aulis joutuisi nostamaan persettään ilmaan, että saisi nostettua samoilla kulmilla.Ja tämä kaikki vain siksi, että Anteron on helpompi nostaa koska hän on lyhyempi. Oujee. M.O.T. :hyper:

Tahvo Tohveli sanoi:
Minä olen usein väärässä ja myönnän sen kyllä, kunhan virheeni osoitetaan minulle.

Jos äskeinen nöyrytys ei vielä riittänyt osoittamaan että olet väärässä, niin kerrataan hieman mitä minä pyysin sinun tekemään:
strong sanoi:
Osoita, että Auliksen on helpompi nostaa enemmän.

Se, että sinä vetosit lihaksen poikkipinta-alan kasvuun ei vielä todista yhtään mitään, kun siihen tulokseen vaikuttaa muutkin tekijät, kuten esimerkiksi vipuvarren pituuden kasvaminen:

2.3 Voima-nivelkulma -riippuvuus
Lihaksen kykyyn tuottaa liikettä nivelen alueella pitää koko lihaksen tasolla huomioida kaksi asiaa: lihaksen tuottama voima ja momenttivarren eli vipuvarren pituus koh-denivelessä. Momenttivektori nivelen alueella määritetään: M = r x F, missä r on paikkavektori nivelen rotaatiopisteestä johonkin lihaksen voimantuottolinjan pisteeseen (momenttivarren pituus), F on lihasvoimavektori ja x vektorin ristitulo (kuva 2a). (Lieber & Fridén 2000; Rassier ym. 1999.)
Momenttivarren pituus muuttuu nivelkulman muuttuessa eikä se välttämättä ole suu-rimmillaan optimaalisella lihaspituudella (Finni 2001, 20). Momenttivarren pituus muuttuu liikkeen aikana johtuen nivelen akselointikohdan ja/tai jänteen kohtisuoran etäisyyden nivelpisteestä muuttumisesta (Viitasalo 1985, 53). Lihaksen voima-pituus ja momentti-nivelkulma vuorovaikutukset eivät kuljekaan yhtenevästi. Esimerkkinä tästä nivelkulma, jossa yksittäinen lihas tuottaa suurimman voimansa, ei välttämättä ole sama nivelkulma, jossa lihaksen momentti on suurin. Koko nivelen tasolla toimii lisäksi suuri joukko lihaksia, joilla on kaikilla omat momenttivarret ja voima-nivelkulma -käyränsä. (Rassier ym. 1999; Gillard ym. 2000.) Dynaamisessa liikkeessä vaikuttaa lisäksi suu-resti mm. elastiset kudokset, kehon asento, liikkeen vapausasteiden määrä nivelessä ja muiden nivelsegmenttien ja lihasten saman aikainen toiminta (Kulig ym. 1984).
On epäselvää adaptoituuko yksittäisen lihaksen tasolla voima-pituus ominaisuudet esi-merkiksi harjoittelun myötä vai onko adaptoituminen lihasten välisen tasapainon muut-tumista. Mekanismi edelliselle voisi olla muuttunut peräkkäisten sarkomeerien määrä lihaksessa tai alueellinen hypertrofia. (Gillard ym. 2000; Rassier ym. 1999; Antonio 2000.) Kawakamin ym. (2002) mukaan nivelen momentti-nivelkulma -riippuvuus siir-tyy polvinivelen ojennuksessa suuremmille nivelkulmille kulmanopeuden lisääntyessä.
Oletetaan, että on kaksi lihasta A ja B, joilla on identtiset voima-pituus ominaisuudet ja jotka ylittävät saman nivelen, mutta lihaksessa B momenttivarren pituus on kaksi kertaa pidempi kuin A:ssa. Tällöin A:n tuottama huippumomentti on kaksinkertainen B:hen nähden. Lihaksella B on kuitenkin kyky tuottaa vain puolet siitä kulmamuutoksesta kuin lihaksella A (kuva 2b). Nivelen monipuolisen toiminnan kannalta on hyvä, että on
8monta synergistilihasta, joiden rakenteelliset ominaisuudet ovat erilaiset. (Rassier ym. 1999; Lieber & Fridén 2000.)
KUVA 2a. Luonnos lihaksesta ja sen momenttivarresta yhden nivelen alueella, jossa
näkyy voimavektori () ja sen voimantuottolinja.
KUVA 2b. Kahden kuvitellun identtisen voima-pituus ominaisuuden, mutta eri pituiset mo-menttivarret omaavan lihaksen momentti-nivelkulma -käyrät. (Rassier ym.1999)


http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/Penkkipunnerrus.pdf

Nyt pitäisi löytyä näyttöä siitä, että edes teoriassa lihasten poikkipinta-alan kasvulla voidaan korvata Auliksen vipuvarsien pituuden kasvamisesta johtuva tarvittava suurempi "voimantuottomomentti", että päihitettäisiin Antero, jolla vipuvarret ovat lyhyemmät ja tunnetusti hän pääsee lyhyenä miehenä myös parempaan asentoon.
 
Onko penkkaamiseen, tai mihin tahansa nostomuotoon olemassa joku optimipituus? Vaikka lyhyen miehen on helpompi nostaa, niin absoluuttisesti suurimmat raudat nostavat, ei kääpiöt, vaan normaalipituiset miehet. Tällä hetkellä maailman kovin voimanostaja ja kiistatta vahvin henkilö joka kävelee maan päällä, Garry Frank, on 190cm pitkä. Onko se vaan siitä, että pitempään varteen mahtuu enemmän lihaa, vaikkakin sitä on vaikeampi sillä täyttää.
 
Riippuu paljon yksilöstä. Monet lyhyetkään eivät juuri koskaan saa penkattua hirveesti ja taas monet pidemmät penkkaavat usein paljon.
Siinä olen vähän samoilla jäljillä, että lyhyt voi nostaa enemmän nopeammassa ajassa.. siis parantaa tulosta, mutta sitten se loppu voikin tulla nopeammin vastaan kuin pidemmällä. Ihan siis mutua vain.
 
Force sanoi:
Onko penkkaamiseen, tai mihin tahansa nostomuotoon olemassa joku optimipituus? Vaikka lyhyen miehen on helpompi nostaa, niin absoluuttisesti suurimmat raudat nostavat, ei kääpiöt, vaan normaalipituiset miehet. Tällä hetkellä maailman kovin voimanostaja ja kiistatta vahvin henkilö joka kävelee maan päällä, Garry Frank, on 190cm pitkä. Onko se vaan siitä, että pitempään varteen mahtuu enemmän lihaa, vaikkakin sitä on vaikeampi sillä täyttää.

Ei varmaankaan ole olemassa mitään absoluuttista vartalon optimipituutta, mutta pintaa syvemmältä raapaistuna välityssuhteista saattaa löytyä jotakin.

Tärkein asia on esim. maastavetoon, että näppi pitää. Kääpiötkin voivat vetää paljon, mutta kun käsi on niin pieni ja tanko liian paksu, niin eihän se ilman remmejä pysy mitenkään.

Sitten, onko Frank(tai vaikkapa Bolton) mukamas kovin vetäjä? Maastavedon tuloksia joillakin kovilla vetäjillä rajoittaa juuri nuo mainitsemani näpit. Esim. Steve Goggins veti jo 90-luvun puolessa välissä remmeillä harjoituksissa 430kg(947lbs) ja kaverihan on Frankiin verrattuna kevytsarjalainen. Näpit ei vaan pidä. Nykyisin häneltä odotetaan sellaista 420kg:n vetoa ja sarja on -110kg.

Taito Haarakin veti remmeillä yli nykyisen Riku Kirin SE:n, mutta ilman remmejä ei päässyt kuin huomattavasti pienempiin tuloksiin. Eikä Haara mikään pitkälihaksinen vetotyyppi ollut.

Paul Andersoninkin väitettiin vetäneen maasta sumolla koukkujen kanssa 454kg, eikä hänkään ollut mikään vetotyyppi(olemukseltaan).

Eli pitkäraajaisen miehen pitkät sormet vaikuttaa todella paljon ja sitten tietysti muihin lajeihin(esim. penkkiin) taas pitkistä käsistä on haittaa, eli vartalon välityssuhteet ratkaisee kun haetaan esim. optimaalista yhteistulosta, eikä vain yhtä lajia. Varren optimipituudelle tuskin mitään tarkkaa arvoa on laadittu.
 
No niinhän se onkin. Välityssuhteet ratkaisee. Voimanostossa on valittu lajit sillä tavalla viisaasti, että hyvä rakenne penkkiin on huono vetoon, ja päinvastoin. Optimaalinen voimanostajan rakenne..? Sellaista ei varmaan olekkaan.

Mitkäs on muuten kyykkyyn edullisiä rakenteellisia ominaisuuksia. Sitä ei ole tullut mietittyä. Lyhyet jalat ja pitkä selkä?
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Ainakaan leveästä lantiosta ei ole haittaa kyykyssä.Eikä lyhyistä jaloista.
 
strong sanoi:
Okei, Antero lyhellä pituudellaan pystyy asentoa parantamalla lyhentämään suhteellista nostomatkaansa murto-osaan Auliksen vastaavasta.

Suhteessa mihin? Jos miehet ovat mittasuhteiltaan identtiset pituutta lukuunottamatta, niin eivätkö he pysty lyhentämään suhteellista nostomatkaansa saman verran? :)


strong sanoi:
Nyt pitäisi löytyä näyttöä siitä, että edes teoriassa lihasten poikkipinta-alan kasvulla voidaan korvata Auliksen vipuvarsien pituuden kasvamisesta johtuva tarvittava suurempi "voimantuottomomentti", että päihitettäisiin Antero, jolla vipuvarret ovat lyhyemmät ja tunnetusti hän pääsee lyhyenä miehenä myös parempaan asentoon.

Eli jos kaksosilla on vielä yksi identtinen veli Armas, joka on pituudeltaan 120 senttinen, niin hänen olisi kaikkein kovin nostaja veljeksistä, vaikka massaa on mittasuhteiden pysyessä samana Auliksella neljä kertaa enemmän kuin Armaksella?
 
Tahvo Tohveli sanoi:
Suhteessa mihin? Jos miehet ovat mittasuhteiltaan identtiset pituutta lukuunottamatta, niin eivätkö he pysty lyhentämään suhteellista nostomatkaansa saman verran? :)

Et sinä oikeasti ole niin tyhmä kuin miltä näytät, joten turha yrittää näytellä. Minä vastasin jo tuohon sinun kysymykseesi tuossa ylempänä. Ei kai meidän tarvitse sitä oppivelvollisuuden määritelmää alkaa tännekin kopsaamaan?

Tahvo Tohveli sanoi:
Eli jos kaksosilla on vielä yksi identtinen veli Armas, joka on pituudeltaan 120 senttinen, niin hänen olisi kaikkein kovin nostaja veljeksistä, vaikka massaa on mittasuhteiden pysyessä samana Auliksella neljä kertaa enemmän kuin Armaksella?

120 senttinen patukka ei pysty kisoissa enää penkkamaan ilman, että jalkojen alle laitetaan korokkeet ja minä en tiedä niiden mitoista mitään, joten en ota mitään erityistä kantaa tuohon asiaan.
 
Vielä yksi pointti on se, että lyhyempi kaveri saa suhteessa leveämmän otteen tangosta => lyhyempi nostomatka.
 
JiiTee sanoi:
Vielä yksi pointti on se, että lyhyempi kaveri saa suhteessa leveämmän otteen tangosta => lyhyempi nostomatka.

Totta, mutta voimanostossa aina fysikaalisesti (oikea sana?) paras vaihtoehto ei tuota suurinta mahdollista tulosta. Vaikka sumovedossa nostomatka on kaikilla lyhyempi, niin kuitenkaan läheskään kaikki eivät käytä sitä, koska ovat heikompia niistä kulmista. Sama pätee penkkiin. Esim. Mike Bridges, kuusinkertainen voimanoston maailmanmestari, punnersi kapealla otteella vaikka levein mahdollinen ote olisi lyhentänyt 155cm miehen nostomatkaa lähes puolella.
Lähde: "Penkkipunnerruksen voimapakkaus"
 
Vielä kerran:kevyempien on helpompi pukata suhteessa enemmän kuin painavamman tyypin, jos mittarina käytetään suhteutusta omaan painoon.Jos aatellaan esim 2kertaa omapaino penkistä niin 70kg kaveri onnistuu siinä suht helposti kuhan jaksaa vaan treenata 140kg(ei tietenkään kaikki kykene, mutta tosi moni kuitenkin), mutta jos aatellaan 100kg kaveria tulisi hänen pukata 200kg ja siihen pystyy ani harva(puhun naturaali treenaajista),niin ja molempien pituus on 180cm.
 
SVNL:n Suomen ennätykset penkissä miesten sarjassa ovat suuruusluokkaa 2,67 x luokan painoraja aina 90 kg sarjaan asti, josta ne alkavat laskemaan pudoten raskaassa sarjassa alle 2,3:een. Omaan painoon suhteutettuna kaikki alle 90 kg ennätykset menee aika tarkalleen samoilla suhteilla.

Alkuperäisessä kysymyksessä pohdittiin 195 cm miehen mahdollisuutta nostaa 2 x omapaino. Tuollaiseen 2 x omapaino nostoon pitää tuon mittaisella miehellä painoindeksin liikkua varmaan noin BMI=30 paikkeilla, mikä tarkoittaisi omaa painoa 114 kg. Tuolla ollaan sarjassa 125 kg, jossa penkkiennätyksen suhde kehon(sarjan)painoon on 2,35. Alle 90 kg miehen pitää nostaa 2/2,65 ~75% Suomen ennätyksestä, että nostaa 2 x omapaino. 195 cm ja 114 kg miehen pitää nostaa 85% Suomen ennätyksestä saadakseen 2 x omapaino.

Mitä hiton väliä sillä voima/pituus suhteella on? Minä olen just niin pitkä kuinka olen, enkä voi ruveta spekuloimaan nostaisinko penkistä enemmän jos amputoisin jalkani nilkoista. Toisaalta en voi kyllä venyttääkään itseäni. Ja kasvuiässä ei kukaan voi säädellä kuinka pitkäksi kasvaa. Eikä kisoissakaan mitään pituusluokkia ole. Mutta pidemmät miehet voivat teoriassa pissata pidemmälle.
 
Mun pointti olikin se että pikkumiehet aina änkyttävät tuosta että ku ne on niin riskejä ku he saavat penkistä 2 kertaa oman painon ja silti se 2kertaa oma paino ei oo ku se 140kg.Siis esimerkki tapauksessa.
 
neutraali sanoi:
Mun pointti olikin se että pikkumiehet aina änkyttävät tuosta että ku ne on niin riskejä ku he saavat penkistä 2 kertaa oman painon ja silti se 2kertaa oma paino ei oo ku se 140kg.Siis esimerkki tapauksessa.

Ei sitä kannatakkaan rueta tuolla tavalla vertailemaan. Jos jotain tuollaista vertailua haluaa harrastaa, niin onhan siihen erittäin päteviä pisteytysmenetelmiä, jotka ovat tosin yhteistulosten vertailemiseen. Esim. Wilksin pisteiden mukaan 100-kiloisen kaverin pitäisi punnertaa 172,5kg, että hän saisi samat Wilksit kuin 70-kiloinen äijä 140kg punnerruksella.
 
Force sanoi:
Ei sitä kannatakkaan rueta tuolla tavalla vertailemaan. Jos jotain tuollaista vertailua haluaa harrastaa, niin onhan siihen erittäin päteviä pisteytysmenetelmiä, jotka ovat tosin yhteistulosten vertailemiseen. Esim. Wilksin pisteiden mukaan 100-kiloisen kaverin pitäisi punnertaa 172,5kg, että hän saisi samat Wilksit kuin 70-kiloinen äijä 140kg punnerruksella.
Joo ei varmaan kannatakkaaan ruveta, mutta ku se on just pienten/heikkojen miesten ongelma että ne sen vertailun tekee.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom