Pekoni onkin kevyttä?

[Powerhousu]

Syötetään sitä vaimolle kans

Pekonilla saa poikia -väite on totta

Ihan offtopic, mutta... Tähän vaaditaan taas tarkennusta. Siis miten mikään mitä äiti tekee, vaikuttaa lapsen sukupuoleen? Lapsen sukupuolen määrää siittiö joka sattuu munasolun hedelmöittämään. Onko sitten niin, että "rasvaa syönyt" munasolu ei päästä niin helposti x-kromosomin sisältäviä siittiöitä läpi? Vähän epäilen, mutta muutakaan selitystä en keksi. Enneminkin keksin, että siinä on taas yksi paskatutkimus. Mutta saatte valaista tietämätöntä, kun alkoi vaivaamaan vähän.

 

[Vurki]

Niin ja rasvahan ei ole epäterveellistä!

Jumalauta kun nykyajan "ravintoon perehtynyt" ihminen luulee että rasvaa voi vetää miten sattuu, vaikka tyydyttymätön rasva vain on terveellistä. Tyydyttynyttä, mitä pekoni sisältää, ei kyllä kannata vetää. Mutta jospa se jää pannulle

 

[Paletaani]

Ihan offtopic, mutta... Tähän vaaditaan taas tarkennusta. Siis miten mikään mitä äiti tekee, vaikuttaa lapsen sukupuoleen? Lapsen sukupuolen määrää siittiö joka sattuu munasolun hedelmöittämään. Onko sitten niin, että "rasvaa syönyt" munasolu ei päästä niin helposti x-kromosomin sisältäviä siittiöitä läpi? Vähän epäilen, mutta muutakaan selitystä en keksi. Enneminkin keksin, että siinä on taas yksi paskatutkimus. Mutta saatte valaista tietämätöntä, kun alkoi vaivaamaan vähän.

[offtopic]Ei paskatutkimus vaan (kuten yleensä) paskaa uutisointia. Alkuperäinen tutkimus on tehty hiirillä ja tuloksena oli että runsaasti kaloreita ja rasvaa sisältävä ruokavalio nosti poikien syntymisen todennäköisyyttä. Todennäköisyys on normaalisti 10 poikaa 20 raskaudesta kun taas ruokavaliolla todennäköisyys saatiin nostettua yhteentoista. Vaikutusmekanismi liittyy tutukjoiden mukaan siihen, miten tyttö- ja poikasikiöt selviävät alkuraskauden aikana. Poikasikiöt kuolevat helpommin mikäli kalorinsaanti on rajoitettua. Ei siis liity itse hedelmöittymistapahtumaan[/offtopic]

 

[Vurki]

^^ Kalorien- vai rasvansaanti?

 

[Meg4M4n]

Jumalauta kun nykyajan "ravintoon perehtynyt" ihminen luulee että rasvaa voi vetää miten sattuu, vaikka tyydyttymätön rasva vain on terveellistä. Tyydyttynyttä, mitä pekoni sisältää, ei kyllä kannata vetää. Mutta jospa se jää pannulle

Miten selität kookosöljyn sitten joka on 90% tyydyttynyttä? Kannattaa ensin perehtyä asioihin ennen kuin tulee totuutena tänne huuteleen. Muutenkin kyllä sitä tyydyttynyttä rasvaa voi ihan helposti vetää 1/3 päivän rasvoista.

 

[Vurki]

Miten selität kookosöljyn sitten joka on 90% tyydyttynyttä? Kannattaa ensin perehtyä asioihin ennen kuin tulee totuutena tänne huuteleen. Muutenkin kyllä sitä tyydyttynyttä rasvaa voi ihan helposti vetää 1/3 päivän rasvoista.

No onko kookosöljy muka terveellistä? Ja pekonia jos kiskoo rasvoineen niin tulee äkkiä yli 1/3 rasvoista. Pikemminkin 2/3.

E: Kaipaan ysikymppistä!

 

[Meg4M4n]

No onko kookosöljy muka terveellistä? Ja pekonia jos kiskoo rasvoineen niin tulee äkkiä yli 1/3 rasvoista. Pikemminkin 2/3.

E: Kaipaan ysikymppistä!

Pekonin rasvasta 1/3 on tyydyttyneitä.

 

[Vurki]

Sori, sanoin väärin, meinasin yleisesti ajatellen huonoa rasvaa eli esim. eläinrasvaa josta merkittävä osa on tyydyttynyttä, en itse tyydyttynyttä rasvaa sinänsä. Anyway, mistä tuon 1/3 revit?

 

[ikson]

Miten selität kookosöljyn sitten joka on 90% tyydyttynyttä? Kannattaa ensin perehtyä asioihin ennen kuin tulee totuutena tänne huuteleen. Muutenkin kyllä sitä tyydyttynyttä rasvaa voi ihan helposti vetää 1/3 päivän rasvoista.

kookosöljy on kasvirasvoista se poikkeus... vähän niinkuin kalanrasva on eläin rasvoista. Eli siis jos et vieläkään tajunnu niin kookosrasva on ihan yhtä epäterveellistä kuin sian rasva

 

[dinho]

Vurkin kannattaisi ehkä vähän päivittää rasva tietoisuuttaan. Muutenkin äärimmäinen putki katseisuus kannattaisi pyyhkiä monen mielestä.

 

[Vurki]

Vurkin kannattaisi ehkä vähän päivittää rasva tietoisuuttaan. Muutenkin äärimmäinen putki katseisuus kannattaisi pyyhkiä monen mielestä.

Aivan, unohdin että nykyään voi syödä mitä tahansa rasvaa kuinka paljon vain, ne olivatkin ne hiilarit jotka tappavat. Parempi syödä sika kuin ruislimppu. Tuntuu että porukka "päivittää" tietojaan turhankin ahkeraan.

 

[dinho]

Aivan, unohdin että nykyään voi syödä mitä tahansa rasvaa kuinka paljon vain, ne olivatkin ne hiilarit jotka tappavat. Parempi syödä sika kuin ruislimppu. Tuntuu että porukka "päivittää" tietojaan turhankin ahkeraan.

Just tästä putki katseisuudesta mainitsin.

 

[-Aem-]

Ihan off topiccina tuli mielee ku simpsoneissa homer heittää paistetut pekonit roskiin ja kaataa rasvat lasiin ja juo..

 

[Vurki]

Just tästä putki katseisuudesta mainitsin.

Siis mikä nyt on putkikatseisuutta - sekö, että pidän tyydyttyneitä rasvoja huonoina vai sekö, että väitän teidän ajattelevan niin?

 

[dinho]

Siis mikä nyt on putkikatseisuutta - sekö, että pidän tyydyttyneitä rasvoja huonoina vai sekö, että väitän teidän ajattelevan niin?

Se on putki katseisuutta kun osoitellaan tiettyjä ravinteita/tuotteita sormella ja todetaan ne pahoiksi/hyviksi. Unohdetaan täysin se että kokonaisuus ratkaisee. Pekonikin on ruokaa jota syömällä tuskin tukkii verisuoniaan tai saa sydänsairauksia. Pointti mihin pyrin on ettei juuri mitään pelkästään voi luokitella hyväksi tai pahaksi, vaan kokonaisuus ratkaisee.

 

[Vurki]

Se on putki katseisuutta kun osoitellaan tiettyjä ravinteita/tuotteita sormella ja todetaan ne pahoiksi/hyviksi. Unohdetaan täysin se että kokonaisuus ratkaisee. Pekonikin on ruokaa jota syömällä tuskin tukkii verisuoniaan tai saa sydänsairauksia. Pointti mihin pyrin on ettei juuri mitään pelkästään voi luokitella hyväksi tai pahaksi, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Tuo on kyllä totta, mutta niin on sekin, että pekonissa on paljon sellaista rasvaa, joka suurina määrinä on kropalle haitallista, joten pekonia ei yksinkertaisesti kannata hirveitä määriä vetää (ellei siitä rasvasta tosiaan irtoa lähes kaikki paistaessa). Pienempinä määrinä se toki toimii osana monipuolista ruokavaliota siinä missä muutkin ruoka-aineet. Mutta mielestäni pekonin voi kyllä laittaa ns. epätervellisten ruokien listalle, koska ei sillä ainakaan paljoa edullisia terveysvaikutuksia ole. Samalta listalta löytyvät karkit, pullat yms.

 

[risumies]

Vurki: -Millaisista määristä nyt puhutaan, jolloin se ois kropalle haitallista ja millä tavoin se on haitallista?

"mutta niin on sekin, että pekonissa on paljon sellaista rasvaa, joka suurina määrinä on kropalle haitallista, joten pekonia ei yksinkertaisesti kannata hirveitä määriä vetää"

 

[dinho]

Terveysvaikutuksia?! Tyydyttyneet rasvat voivat hyvinkin nostaa testosteroni arvoja minkä minä laskisin ainakin positiiviseksi. En silti sorru niitä ylistämään, kokonaisuus edelleen ratkaisee. Pullalla ja karkillakin voi olla paikkansa jossain välissä.

http://www.tmuscle.com/free_online_.../saturated_fat_killer_or_testosterone_booster

 

[ysikymppinen]

Am J Clin Nutr. 2010 Mar;91(3):535-46. Epub 2010 Jan 13.
Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.

Siri-Tarino PW, Sun Q, Hu FB, Krauss RM.

Children's Hospital, Oakland Research Institute Oakland, CA, USA.

Comment in:

* Am J Clin Nutr. 2010 Mar;91(3):497-9.

BACKGROUND: A reduction in dietary saturated fat has generally been thought to improve cardiovascular health. OBJECTIVE: The objective of this meta-analysis was to summarize the evidence related to the association of dietary saturated fat with risk of coronary heart disease (CHD), stroke, and cardiovascular disease (CVD; CHD inclusive of stroke) in prospective epidemiologic studies. DESIGN: Twenty-one studies identified by searching MEDLINE and EMBASE databases and secondary referencing qualified for inclusion in this study. A random-effects model was used to derive composite relative risk estimates for CHD, stroke, and CVD. RESULTS: During 5-23 y of follow-up of 347,747 subjects, 11,006 developed CHD or stroke. Intake of saturated fat was not associated with an increased risk of CHD, stroke, or CVD. The pooled relative risk estimates that compared extreme quantiles of saturated fat intake were 1.07 (95% CI: 0.96, 1.19; P = 0.22) for CHD, 0.81 (95% CI: 0.62, 1.05; P = 0.11) for stroke, and 1.00 (95% CI: 0.89, 1.11; P = 0.95) for CVD. Consideration of age, sex, and study quality did not change the results. CONCLUSIONS: A meta-analysis of prospective epidemiologic studies showed that there is no significant evidence for concluding that dietary saturated fat is associated with an increased risk of CHD or CVD. More data are needed to elucidate whether CVD risks are likely to be influenced by the specific nutrients used to replace saturated fat.

Suomennettuna - pelkkä tyydyttynyt rasva EI ole yhteydessä terveydelle haitallisiin vaikutuksiin. Jos tuo Kraussin (kaveri on rasvafriikki) meta-analyysi ei kelpaa niin tässä eräs toinen ja hyvä läpikatsaus aiheeseen liittyen.

Am J Clin Nutr. 2004 Sep;80(3):550-9.
Saturated fats: what dietary intake?

German JB, Dillard CJ.

Now, the most recent published recommendations are for all persons to reduce the saturated fat content of their diet (10% of total calories), although it was stated in the Dietary Guidelines Advisory Committee report (2) that "...no lower limit of saturated fat intake has been identified." The summary report by the Institute of Medicine (60) takes this recommendation one step further by clearly stating that "...there is no intake level of saturated fatty acids...at which there is no adverse effect." This nutritional rhetoric is driving the food industry to respond to governmental and public demands to decrease the amounts of all saturated fats from the food supply

To date, no lower safe limit of specific saturated fatty acid intakes has been identified

Yksinkertaisesti ei ole mitään tiettyä rajaa tyydyttyneille rasvoille. Tyydyttyneiden vaihtaminen tyydyttömättömiin tuo yleensä parannuksia terveyden suhteen, mutta syy on enemmänkin tyydyttömättömien hyödyllisissä vaikutuksissa kuin tyydyttyneiden haitallisissa vaikutuksissa. Ja suuri määrä tyydyttyneitä rasvoja on tietenkin enemmän haitallinen sohvaperunalle kuin pakkiksen normibodaajalle.

Ja harvat syövät alle kulutuksen tai kulutuksen paikkeilla, jos tyydyttyneiden rasvojen määrä on suuri - epäterveelliset ruokailutottumukst näkyvät painossa ja kehonkoostumuksessa terveyden lisäksi. Paljon tyydyttyneitä rasvoja on usein yhteydessä suureen kalorimäärään, lihomiseen ja sitä kautta moniin ongelmiin.

Veriarvot (ja muutkin asiat terveyteen liittyen) nimittäin tuppaavat menemään huonompaan suuntaan aina kun paino nousee/lihoo. Ja sama päinvastoin. Mikään yksittäinen makroravinne ei riitä yksinään tappamaan tai parantamaan, jos kaikki muu on kunnossa/päin peetä. No ehkä transrasvoihin ei päde. Ja kunhan ei vedä juuri jotain aivan järkyttäviä määriä fruktoosia tai saa rasvat pelkästään tyydyttyneistä rasvoista. Äärimmäisyyksiin ja liiallisuuksin meneminen tuo usein ongelmia. Harvasta asiasta on kohtuudella haittaa.

Tässä muuten jo mainitusta kookosöljystä.

Lipids. 2009 Jul;44(7):593-601. Epub 2009 May 13.
Effects of dietary coconut oil on the biochemical and anthropometric profiles of women presenting abdominal obesity.

Assunção ML, Ferreira HS, dos Santos AF, Cabral CR Jr, Florêncio TM.

Faculdade de Nutrição, Universidade Federal de Alagoas, Maceió, AL 57072-970, Brazil.

The effects of dietary supplementation with coconut oil on the biochemical and anthropometric profiles of women presenting waist circumferences (WC) >88 cm (abdominal obesity) were investigated. The randomised, double-blind, clinical trial involved 40 women aged 20-40 years. Groups received daily dietary supplements comprising 30 mL of either soy bean oil (group S; n = 20) or coconut oil (group C; n = 20) over a 12-week period, during which all subjects were instructed to follow a balanced hypocaloric diet and to walk for 50 min per day. Data were collected 1 week before (T1) and 1 week after (T2) dietary intervention. Energy intake and amount of carbohydrate ingested by both groups diminished over the trial, whereas the consumption of protein and fibre increased and lipid ingestion remained unchanged. At T1 there were no differences in biochemical or anthropometric characteristics between the groups, whereas at T2 group C presented a higher level of HDL (48.7 +/- 2.4 vs. 45.00 +/- 5.6; P = 0.01) and a lower LDL:HDL ratio (2.41 +/- 0.8 vs. 3.1 +/- 0.8; P = 0.04). Reductions in BMI were observed in both groups at T2 (P < 0.05), but only group C exhibited a reduction in WC (P = 0.005). Group S presented an increase (P < 0.05) in total cholesterol, LDL and LDL:HDL ratio, whilst HDL diminished (P = 0.03). Such alterations were not observed in group C. It appears that dietetic supplementation with coconut oil does not cause dyslipidemia and seems to promote a reduction in abdominal obesity.

Kookosöljy on muutenkin hyödyllinen kehonrakentajille suuren MCT-määrän takia, joka ei varastoidu samalla lailla kuin muut rasvat ja sillä on suuri termogeeninen vaikutus, joka kuitenkin häviää ajan myötä.

Ei sillä, että pienillä muutoksilla horkkatasoissa olisi mitään merkitystä, mutta alhainen tyydyttyneiden rasvojen määrä laskee mm. testotasoja.

J Steroid Biochem. 1984 Jan;20(1):459-64.
Diet and serum sex hormones in healthy men.

Hämäläinen E, Adlercreutz H, Puska P, Pietinen P.

The possible effect of dietary fat content and the ratio of polyunsaturated to saturated fatty acids (P/S-ratio) on serum sex hormones was studied in 30 healthy male volunteers. The customary diet of the subjects, which supplied 40% of energy as fat (mainly from animal sources, P/S-ratio 0.15) was replaced for a 6 weeks period by a practically isocaloric experimental diet containing significantly less fat (25% of energy) with a higher P/S-ratio (1.22) and other environmental factors were stabilized. Serum testosterone and 4-androstenedione decreased from 22.7 +/- 1.1 nmol/l to 19.3 +/- 1.2 nmol/l, (SEM, P less than 0.001) and from 4.6 +/- 0.2 nmol/l to 4.3 +/- 0.2 nmol/l (SEM, P less than 0.01), respectively. These changes were paralleled by a reduction in serum free (non-protein bound) testosterone (P less than 0.01) suggesting a possible change in biological activity. During the low fat period a significant negative correlation between serum prolactin and androgens was observed. All the changes in androgen levels were reversible. With the exception of a small but non-significant decrease in serum estradiol-17 beta, the other hormone parameters were practically unaffected by the dietary manipulation. Our results indicate that in men a decrease in dietary fat content and an increase in the degree of unsaturation of fatty acids reduces the serum concentrations of androstenedione, testosterone and free testosterone. The mechanism and importance of this phenomenon is discussed in the light of epidemiological and experimental data

J Steroid Biochem. 1983 Mar;18(3):369-70.
Decrease of serum total and free testosterone during a low-fat high-fibre diet.

Hämäläinen EK, Adlercreutz H, Puska P, Pietinen P.

The concentrations of serum total and free testosterone were studied in 30 healthy, middle-aged men during a dietary intervention program. When men were transferred from their customary diet to an experimental diet, which contained less fat with a higher polyunsaturated/saturated ratio (P/S-ratio) and more fibre, there was a significant decrease in serum total testosterone concentrations (22.7 +/- 1.2 vs 19.3 +/- 1.1 nmol/l SEM, P less than 0.001). Furthermore, serum free, unbound testosterone fell from 0.23 +/- 0.01 to 0.20 +/- 0.01 nmol/l SEM (P less than 0.01). The hormonal changes were reversible. This observation suggests that testosterone activity in plasma can at least partly be modified by changing the composition of the diet.

J Appl Physiol. 1997 Jan;82(1):49-54.
Testosterone and cortisol in relationship to dietary nutrients and resistance exercise.

Volek JS, Kraemer WJ, Bush JA, Incledon T, Boetes M.

Department of Kinesiology, Pennsylvania State University, University Park 16802, USA.

Manipulation of resistance exercise variables (i.e., intensity, volume, and rest periods) affects the endocrine response to exercise; however, the influence of dietary nutrients on basal and exercise-induced concentrations of hormones is less understood. The present study examined the relationship between dietary nutrients and resting and exercise-induced blood concentrations of testosterone (T) and cortisol (C). Twelve men performed a bench press exercise protocol (5 sets to failure using a 10-repetitions maximum load) and a jump squat protocol (5 sets of 10 repetitions using 30% of each subject's 1-repetition maximum squat) with 2 min of rest between all sets. A blood sample was obtained at preexercise and 5 min postexercise for determination of serum T and C. Subjects also completed detailed dietary food records for a total of 17 days. There was a significant (P < or = 0.05) increase in postexercise T compared with preexercise values for both the bench press (7.4%) and jump squat (15.1%) protocols; however, C was not significantly different from preexercise concentrations. Significant correlations were observed between preexercise T and percent energy protein (r = -0.71), percent energy fat (r = 0.72), saturated fatty acids (g.1,000 kcal-1.day-1; r = 0.77), monounsaturated fatty acids (g.1,000 kcal-1.day-1; r = 0.79, the polyunsaturated fat-to-saturated fat ratio (r = -0.63), and the protein-to-carbohydrate ratio (r = -0.59). There were no significant correlations observed between any nutritional variables and preexercise C or the absolute increase in T and C after exercise. These data confirm that high-intensity resistance exercise results in elevated postexercise T concentrations. A more impressive finding was that dietary nutrients may be capable of modulating resting concentrations of T.

 

[Vurki]

Pointti olikin, ettei pekoni ole mikään terveysruoka vaan sitä kannattaa vetää maltillisesti. Jos kuitenkin ajatellaan että pullalla ja karkillakin on paikkansa niin sittenhän vaikka paska on jees. Tämä lähinnä dinholle. Kaikesta löytyy varmaan jotain hyvää (paskastakin), mutta eri asia on sitten kannattaako sitä huoletta napsia.