Isoja moninivelliikkeitä ei tule pelätä vaan niitä tulee nimenomaan tehdä, mahdollisimman hyvällä kontrollilla. Edelleen tuhannennen kerran: epäsuoraa rasitusta ei pystytä "pääliikkeissä" ikinä kokonaan välttämään mutta sen määrää pystytään vähentämään ja täten parantamaan halutun kohdelihaksen rasitusta.
Jos katot hollingsheadin kyykkyjä nuilla jäätävillä kuormilla, niin niissä koko ajan paino pysyy kontrollissa, selkä pysyy suorana ja liike on tasasen vahvaa puristamista. Tottakai kun mennään lähemmäks failureen niin sitä alkaa reisistä paukut loppumaan ja sitä rupeaa ottamaan pakaralta vähän pomppua ja alaselältä kippiä mutta so what. Pääsääntösesti toistot on todella puhtaita ja lihaksen loppuun ajamista.
Sitten jos otetaan tämä meidän kaikkien tuntema Bumsteadi vaikka kuvaan niin kahtokaahan ajatuksella sen treenaamista. Esimerkiksi olkapäille pystypunnerrusta käsipainoilla. Se on etuolkapään puristelua todella hyvällä kontrollilla ja välillä se jopa aina liikkeen aikana vaihtelee liikerataa, pysäyttää painon kesken toiston ja herkuttelee "polttoalueella". Ei siellä pomputella niitä painoja. Sama pätee selkään, korjasi selän treenit ja minkälainen kehitys siihen selkään tuli hänenkin treenivuosillaan 1-2 vuoden sisään? Vedot ihan sama mistä suunnasta, niin lähtee hyvästä ryhdistä selkää puristamalla eikä riuhtomisella. Harjaantuneempi silmä tajuaa, mitä tarkoitan.
Tai sit tässä on ihan helvetin hyvä esimerkki:
Kohdasta 7:40 pystypunnerrus käsipainoilla. Tuo on kehonrakennusharjoittelua parhaimmillaan.
Vieläkö jatketaan tästä, vai haluatteko jonkun muun keskusteltavan asian? Voin keksiä sellaisen niin saa ajan kulumaan tälleen 1 week out öllöttäessä.