Painonnoston Mm 2006

[Darvi]

Askelten lukumäärä ja nostomatka eivät ole verrannollisia keskenään, koska askelten lukumäärä ei ole suoritus pikajuoksussa, mutta nostomatka on painonnostossa. Asia on varsin yksinkertainen. Enkö osaa esittää sitä tarpeeksi yksinkertaisesti vai missä on vika?

Yritetään vielä selventää analogiaa.

Painonnostossa valmis suoritus on painot suorille käsille pään yläpuolelle.
Pikajuoksussa valmis suoritus on siirtyä sata metriä.

Painonnostossa paremmuus määräytyy painojen massan perusteella.
Pikajuoksussa paremmuus määräytyy ajan perusteella.

Painonnostossa suoritus riippuu henkilön ulottuvuudesta.
Pikajuoksussa suoritus ei riipu henkilön ulottuvuudesta.

Sitten kummassakin lajissa on muita tämän asian kannalta merkityksettömiä piirteitä, Juoksussa lähdetään merkistä, kun painonnostossa tietyn aikavälin sisällä. Juoksussa on kilpailijan suoritustekniikka on vapaa. Painonnostossa siinä on rajoituksia, mutta rajoitusten sisällä tekniikka on vapaa. Juoksijan pitää pysyä radalla ja painonnostajan lavalla.

Toivottavasti tämä selvensi.

 

[Sebulius]

Muutama ajatus liittyen pituusluokkiin:

Jos olisi vain pituusluokat, kaikki nostajat näyttäisivät nykyisen superin nostajilta, pituus vain vaihtelisi. Tämä vaikuttaisi epäterveellisesti nostajiin, ja huonontaisi lajin julkisuuskuvaa (entisestään).

Todellisuudessa nostajan pituus ei ole lähellekään niin merkittävä asia kuin darvinisti antaa ymmärtää.

Se minkälaiset välitykset kelläkin on vaikuttaa sitten vain sen henkilön kykyyn tehdä sama suoritus.

Näillä kyseisillä välityksillä, eli nostajan ruumiinrakenteella on paljon suurempi merkitys kuin nostajan pituudella. Lyhyet raajat ja pitkä selkä olisi joka tapauksessa dominoivin vartalotyyppi. Onhan Rezazadehkin melko pitkä (185cm), mutta vartalon mittasuhteet jotain aivan muuta kuin tyypillisellä 185-senttisellä.

Tämän vuoksi nostajat leventävätkin otettaan (työntönostossa) rinnallevedon jälkeen.

Otteen leventäminen on suhteellisen harvinaista, eikä suinkaan aina edullista. Puhtaasti peruskoulufysiikan mukaan lyhyempi nostomatka on etu. Jos tämä pätisi täydellisesti nostamiseen, muutkin kuin Yuan Aijun työntäisivät tempausotteella. Todellisuudessa painon kannatteleminen käy sitä raskaammaksi, mitä leveämpi ote on. Lisäksi on vielä muut hankaluudet, kuten väsyminen, epätasainen ote ja tangon jouston menettäminen.

Jos saisin päättää, ottaisin nykyiseen painoluokkajärjestelmään yhden painoluokan lisää 105:den ja superin väliin. Tämä painoluokka olisi ideaali niille pitkille miehille, joille 105 on liian alhainen paino, ja joilla ei ole halua tai kykyä nostaa painoaan superissa vaadittavalle 130+ tasolle. Ainoa kysymysmerkki on se, olisiko tällaiselle sarjalle todellisuudessa kovin kummoista kysyntää. Sillä vaikka pitkiä miehiä löytyykin paljon esim. afrikasta, heidän ruumiinrakenteensa luultavasti soveltuisi parhaiten muihin lajeihin kuin painonnostoon.

P.S. Ilmeisesti noissa pituusluokissa nostajien pituus täytyisi mitata kädet suorina, että nostomatka todella olisi sama. Päästä varpaisiin mitattuina samanpituisilla ihmisillä voi olla huomattava ero käsivarsien pituudessa.

 

[Darvi]

Jos olisi vain pituusluokat, niin kaikki näyttäisivät huippupainonnostajilta, kuten huippukuulantyöntäjät näyttävät huippukuulantyöntäjiltä.

Siinä olen samaa, mieltä että pelkkä nostajan pituus ei ole paras mittari, vaan nostomatka. Pitäisi olla tietyt nostomatkaluokat. Jos suoritus ei ylitä luokan minimikorkeutta, niin se hylätään. Jokainen sitten mittaa itse mille korkeudelle saa raudat ja valitsee luokkansa sen mukaan. Tai sitten vain mitataan kuinka korkealla tyhjä tanko on kun nostaja seisoo tanko pään päällä. Tässä tosin olisi vastaavat ongelmat kuin punnituksessa nykyisin. Eli nostajat yrittäisivät nostaa tangon mahdollisimman korkealle mittauksessa.

En tiedä, mitä olen antanut ymmärtää nostomatkan merkityksestä. Ehkä Sebelius tietää ja osaa kertoa, kuinka suuri merkitys sillä todellisuudessa on. Silmiin on kuitenkin pistänyt, että monet huippunostajat ovat lyhytkätisiä jotkut jopa kääpiömäisiä. Alhaisissa painoluokissa nostajat ovat selvästi lyhyitä, ainakin kuvan perusteella. En ole tosiaan edes pituuksia tarkistanut. Edelleen toistan, ettei kyse ole siitä, että nostomatkan pitäisi olla merkityksellisin asia. Riittää, että sillä on merkitystä. Jos sillä on, niin suoritus ei ole sama kaikille.

Haluaisin kuulla perustelut nykyiselle nostomatkavapaalle ja painoluokalliselle systeemille. Kukaanhan ei raskasta sarjaa lukuunottamatta kuulu omaan painoluokkaansa, vaan jokainen laihduttaa punnitukseen kilokaupalla. Tämä on seurausta painoluokista ja itsessään on täysin naurettavaa touhua, että nostajat lihottavat ja laihduttavat itseään kisan alla. Itse painonnostoon se ei kuulu.

 

[NEUTRAALI]

darvinisti. eikö tuolla teorialla olis voimanostossakin hyvä olla pituusrajat? voimanostossakinhan hehkutetaan kun joku kevyt tekee hirmu tuloksia mutta samalla he ovat yleensä todella lyhyitä jolloin painoa ei luonnollisestikaan yleensä voi kovin hirveästi olla ja eikö heilläkin nostomatkat ole lyhyempiä kuin pidemmillä? tuli vain mieleen kun tuota tekstiä sieltä täältä luin. varmaan missasin jonkun oleellisen asian tekstistäsi

 

[Sebulius]

Painonnostossa nostajan lyhyydestä ei ole samanlaista hyötyä kuin voimanostossa on varsinkin kyykyn ja penkin osalta. Painonnosto ballistisuudesta johtuen nostajalla on oltava tarpeeksi pituutta, jotta hän pystyy tuottamaan nostamiseen vaadittavan voiman. Rinnallevedossahan pitkä nostomatka, eli lyhyet kädet on etu, koska voimaa pääse tuottamaan pitemmän aikaa. Eli päinvastoin kuin voimanoston maastanostossa. Itse en ole nähnyt yhtään lyhytkasvuista painonnostajaa, menestyviä voimanostajia ja penkkipunnertajia sen sijaan on olemassa. Kaksimetrinen mies voi pitää 170-senttistä kääpiömäisenä, mutta todellisuudessa 160cm mies tai 145cm nainen ovat normaalimittaisia ihmisiä. Metrin mittaiset oikeasti lyhytkasvuiset (kääpiöt) eivät menesty painonnostossa.

Alhaisissa painoluokissa nostajat ovat selvästi lyhyitä, ainakin kuvan perusteella.

No shit, S? Itse olen ollut huomaavinani, että lyhyet ihmiset ovat usein keveitä ja pitkät monesti painavia. Mikä epäkohta liittyy siihen, että keveissä sarjoissa nostajat ovat lyhyempiä, kuin raskaammissa sarjoissa. Superissa lähes kaikki ovat väh. 185cm. Velichko Cholakov on 203cm, ja yksi maailman parhaimmista nostajista.

 

[Voimaporkkana]

Darvin: Okei, taisin suhtautua hieman ylimielisesti ajatuksiisi ensimmäisessä vastaukssa. Anteeksi siitä. Ne kun vain tuntuivat minusta huvittavilta.

Mutta kysymys: Nostaja A on 175cm pitkä, painaa 85kg ja työntää 200kg. Nostaja B on 165cm pitkä, painaa 69kg ja työntää 200kg. Kumpi on parempi? Entäs jos soppaan lisätään nostaja C, joka on peräti 180cm pitkä, painaa 130kg ja työntää 205kg.

Eli voisiko olla niin, että nostajan omalla painolla on pituutta suurempi merkitys vertailtaessa nostajien tuloksia keskenään? Toki riippuu perusteista.

Mutta palataksemme aiheeseen, tänään MM-lavalla miehet 85kg (+- 170cm) klo 21.00. Naiset 75kg sen jälkeen.

 

[Darvi]

Voimanostossa pitäisi olla myös stantardinostomatkat. Siinä nostomatkalla on suurempi merkitys kuin painonnostossa. Tämän johtopäätöksen perusteella et ole missannut tekstistäni mitään oleellista.

Sebulis ei ole nähnyt Naim Süleymanoğlua? En pidä 170-senttistä kääpiömäisenä, mutta 147-senttistä ja lyhytkätistä kyllä. 160-senttinen mies on lyhyt. Siitä ei pääse mihinkään. Hedelmätöntä takertua sanamuotoon. Hedelmällistä olisi takertua itse väitteeseen.

Mtä superiin tulee, niin jos 160-senttinen ei ole lyhyt, niin ei ole 203:aan pitkä. Tietenkin on pitkä ja niin on 160-senttinen lyhyt vastaavasti. Epäkohta ei ole siinä, että alemmissa sarjoissa ovat lyhempiä kuin korkeammissa sarjoissa, vaan siinä, että useimmissa sarjoissa lyhyydestä on epäreilua hyötyä, kun suoritus on erilainen. Se, että superissa on hieman normaalia pitempiä ja jopa pitkiä, ei tarkoita, etteikö siinäkin luokassa nostokorkeus merkitsisi. Ehkä se pituus liittyy jotenkin lahjakkuuteen lihaskasvussa

 

[Darvi]

Minusta nostaja A on parempi, koska hän tekee suuremman työn (oletan että nuo pituudet vastaavat nostomatkoja) Nostaja C on mielestäni vielä parempi. Kuitenkin pitäisin A:ta tai B:tä lahjakkaampana nostajana siitä syystä, että he todennäköisesti nostaisivat enemmän, mikäli keräisivät lihasmassaa. Luultavasti pitäisin A:ta lahjaikkaimpana.

Painonnosto ja voimanosto ovat poikkeavia urheilulajeja juuri tässä suhteessa, että suoritus on sidottu kehon ulottuvuuksiin. Tämä kummallisuus pistää silmääni ja sotii urheilun samanarvoisuusperiaatteita vastaan. Ainakin minun mielestäni. Ei tule nyt mieleen mitään muuta lajia, jossa näin olisi. Muissa on kyse siitä, miten hyvin ihminen selviää jossain tilanteessa. Keihäänheitto kertoo, miten pitkälle jaksaa heittää keihästä metsästyksessä. Korkeushyppy kertoo, että miten korkean esteen yli pystyy hyppäämään. Pikajuoksu kertoo, miten nopeasti pääsee eli saako saaliin kiinni tai pääseekö itse karkuun. Mutta mitä kertoo painonnosto. Ei ainakaan sitä, että kuinka korkealle pystyy nostamaan kuorman tai saako nostettua kuorman jonkin esteen yli. Lajista tulee väistämättä mieleen, että se on näytöstä. No sitähän se varmasti on. Näytetään, että kuinka vahva on, jotta kilpailevan uroksen penis kutistuu. Ongelmana vain, että jos toinen nostaa selvästi korkeammalle, niin se on näyttävämpää. Jos asetettaisiin lyhyt nostaja ja pitkä nostaja vierekkäin, niin lyhyt näyttäisi hieman koomiselta ollessaan niin vahvaa.

Tarkoitus ei ole mollata painonnostoa (tai lyhyitä ihmisiä). Ihailen sitä suuresti. Se on vain hieman kummallinen sääntöineen. Jos ajatellaan painonnostoa esityksenä, niin sitten tärkeintä nostaa vain pään päälle, kun onhan se näyttävän näköistä ja kun on yksin lavalla, niin ei kukaan näe (varsinkaan tv:ssä), että kuinka korkealle se painon nostikaan. Urheilullisemmalta kannalta suorituksen suhteellisuus on häiritsevää. Täytyy kuitenkin myöntää, että superin nostajien pituudet murentavat väitettäni

 

[fergie]

Minusta nostaja A on parempi, koska hän tekee suuremman työn (oletan että nuo pituudet vastaavat nostomatkoja) Nostaja C on mielestäni vielä parempi. Kuitenkin pitäisin A:ta tai B:tä lahjakkaampana nostajana siitä syystä, että he todennäköisesti nostaisivat enemmän, mikäli keräisivät lihasmassaa. Luultavasti pitäisin A:ta lahjaikkaimpana.

Painonnosto ja voimanosto ovat poikkeavia urheilulajeja juuri tässä suhteessa, että suoritus on sidottu kehon ulottuvuuksiin. Tämä kummallisuus pistää silmääni ja sotii urheilun samanarvoisuusperiaatteita vastaan. Ainakin minun mielestäni. Ei tule nyt mieleen mitään muuta lajia, jossa näin olisi. Muissa on kyse siitä, miten hyvin ihminen selviää jossain tilanteessa. Keihäänheitto kertoo, miten pitkälle jaksaa heittää keihästä metsästyksessä. Korkeushyppy kertoo, että miten korkean esteen yli pystyy hyppäämään. Pikajuoksu kertoo, miten nopeasti pääsee eli saako saaliin kiinni tai pääseekö itse karkuun. Mutta mitä kertoo painonnosto. Ei ainakaan sitä, että kuinka korkealle pystyy nostamaan kuorman tai saako nostettua kuorman jonkin esteen yli. Lajista tulee väistämättä mieleen, että se on näytöstä. No sitähän se varmasti on. Näytetään, että kuinka vahva on, jotta kilpailevan uroksen penis kutistuu. Ongelmana vain, että jos toinen nostaa selvästi korkeammalle, niin se on näyttävämpää. Jos asetettaisiin lyhyt nostaja ja pitkä nostaja vierekkäin, niin lyhyt näyttäisi hieman koomiselta ollessaan niin vahvaa.

Tarkoitus ei ole mollata painonnostoa (tai lyhyitä ihmisiä). Ihailen sitä suuresti. Se on vain hieman kummallinen sääntöineen. Jos ajatellaan painonnostoa esityksenä, niin sitten tärkeintä nostaa vain pään päälle, kun onhan se näyttävän näköistä ja kun on yksin lavalla, niin ei kukaan näe (varsinkaan tv:ssä), että kuinka korkealle se painon nostikaan. Urheilullisemmalta kannalta suorituksen suhteellisuus on häiritsevää. Täytyy kuitenkin myöntää, että superin nostajien pituudet murentavat väitettäni

Sä se jaksat kyllä murehtia suht turhia asioita;) Jaa että mitäkö kertoo painonnosto...SE KERTOO SEN MITEN PALJON KILPAILIJA PYSTYY NOSTAMAAN RAUTAA SUORILLE KÄSILLE HYVÄKSYTYSTI!! SE MYÖS KERTOO SEN KUKA ON VAHVIN :thumbs: Muuta sen ei tarvitse kertoakaan.

 

[number_one]

Toi "x urheilu-muoto ei ole reilu koska kaikilla ei ole samoja mahiksia" ideologia on niin vitun perseestä ;) kuin vain voi olla :D

Ei elämä ole reilua

Tosta että "Painonnosto ja voimanosto ovat poikkeavia urheilulajeja juuri tässä suhteessa, että suoritus on sidottu kehon ulottuvuuksiin. " on musta aika väärin todettu, kyllähän kaikki lajit perustuvat jonkin ulottuvuuden (ei välttämättä vertikaalisen) ylivoimaisuuteen .. Esim pikajuoksussa tämä ulottuvuus on esim tekniikka, nopeat lihassolut, voima... valitse haluumas

Ei oo reiluu että joku on näissä parempi, siks musta pikajuoksuun pitäs tulla vakio askel pituus rajat + kaikkien pitäs ottaa saman verran askelia ja tuomari vielä varmistas että tekniikka ois kaikilla sama

 

[pevelius]

painoluokat = pituusluokat, käytännössä.

joka painoluokassa on olemassa tilastojen valossa kutakuinkin ihannepituus, joten siinä mielessä on ihan sama kumpaa mittaria käytetään: pituutta vai painoa. jokainen nostaja joutuu urakehityksensä aikana pohtimaan, että mihin painoluokkaan kannattaa mennä nostamaan. ja tuo päätös tehdään jossain määrin pituuden perusteella.

sensijaan pituusluokituksen jälkeen olisi täysin mahdotonta selvitä ilman lääketiedettä yhtään kärjen tuntumaan, koska lihasmassaa olisi pakko kasvattaa enemmän kuin nyt.

 

[Darvi]

Jos kerran leveä ote ei ole parempi lyhyemmän kokonaisnostomatkan vuoksi, niin pyritäänkö sillä (erityisesti tempauksessa) pidentämään vetomatkaa? Uskoisin kyllä, että se on molempia.

Pevelius
Mietin samaa noista paino- ja pituusluokista.

 

[number_one]

Minkä logiikan mukaan noi painoluokat muuten menee :D

Miks ei oo vaan alle 50kg, alle 60kg, 70kg ... Sit vaikka yli 100kg ois superi

 

[Sebulius]

Jos kerran leveä ote ei ole parempi lyhyemmän kokonaisnostomatkan vuoksi, niin pyritäänkö sillä (erityisesti tempauksessa) pidentämään vetomatkaa? Uskoisin kyllä, että se on molempia.

Molempia kyllä. Tempauksessa painot ovat sen verran pienemmät työntöön verrattuna, että leveällä otteella voidaan pitää tanko kontrollissa pään yläpuolella. Varsinkin kevyemmissä (lyhyemmissä) sarjoissa tosi leveät tempausotteet ovat yleisiä. Kolmessa raskaimmassa sarjassa näkee paljon nostajia, jotka ovat valinneet suhteellisen kapean otteen tempaukseen. Nämä isommat nostajat eivät tarvitse pidempää vetomatkaa tai lyhyempää vetokorkeutta, joita erittäin leveä ote tarjoaa. Kapeampi ote mahdollistaa paremman tukevuuden tangon ollessa suorilla käsillä, paremman alkuasennon, sekä vähemmän rasitusta ranteille, kyynerpäille ja olkapäille. Lisäksi veto on helpompi pitää lähellä vartaloa.

 

[Ämmbee]

Painonnostoon ei mitään pituusluokkia! jos jollakin 210 centtisellä on "vain" 160 tempaus pituudesta johtuen niin siirtyköön sitten kiekonheittoon... Painonnosto on kuitenkin laji joka hienosti tarjoaa mahdollisuuksia kuitenkin aika usealle - ja kaikkienhan ei tarvitse olla huippuja.

 

[Darvi]

Rakastat maatasi tai häivyt maasta! -argumentaatio. Eikö sitä maata saa yrittää muuttaa mieleisekseen? Kiekonheitto on kuitenkin eri laji. Pituusluokat eivät muuttaisi itse suoritusta, eli painonnostoa mitenkään, vaan vain sarjoja. Sarjojen muuttaminen nostokorkeuden mukaan, ei vaikuttaisi siihen, että kuinka moni pääsee huipulle. Jos sarjojen määrä pysyy samana, niin pysyy myös voittajien määrä ja jos kilpailijoiden määrä pysyy samana, niin pysyy myös taso.

Painosarjoista yleisesti sen verran, että lajissa kuin lajissa ainoa oikea sarja on raskassarja. Yleisemmin yleinen sarja, johon saavat kaikki osallistua. Se on urheilua aidoimmillaan ja raadollisimmaan. Loput sarjat (naisten, nuorten, vammaisten, paino tai ikä) ovat niille jotka joutuvat selittelemään huonoa tulostaan. ;)

 

[Sepsis]

Painosarjoista yleisesti sen verran, että lajissa kuin lajissa ainoa oikea sarja on raskassarja. Yleisemmin yleinen sarja, johon saavat kaikki osallistua. Se on urheilua aidoimmillaan ja raadollisimmaan.

Lähes aina painoluokkaurheilussa suhteellisesti kovimmat suoritukset tehdään kuitenkin painoluokissa n.65-85 kiloa, koska tässä kokoluokassa on eniten harrastajia ja taso nousee tätä kautta. Selkeästi kyseinen ilmiö tulee esiin esimerkiksi kamppailulajeissa.

 

[number_one]

Minusta koripallossa korirenkaan korkeutta pitäs säädellä sen mukaan minkä pitunen mies heittää

 

[Darvi]

Eittämättä, mutta suhteellinen kovuus on vain suhteellista kovuutta. Absoluuttinen kovuus on absoluuttista. Jos kamppaillaan, niin ei siinä auta suhteelliset kyvyt, vaan kyvyt. Kilpailu on kovinta alemmissa sarjoissa ja hyvää viihdettähän ne on kuten painonnostoluokat joissa näkyy tiukkaa lihaa.

 

[Kuli]

Kyllä on menny säälittäväksi paskanjauhaamiseksi tämäkin ketju.Kattokaa niitä MM-kisoja älkääkä täällä itkekö.