- Liittynyt
- 3.5.2013
- Viestejä
- 301
Anthony Jonhson otellut WW, MW, LHW, HW sekä RW (Rumble Weight)
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kolumni: Ennen kehäkivaa on luvassa kumia ja hikeä
Kiemurtelen paikallani, kun tulee se hetki. Kahvinkeitin porisee, ja pöytään on nostettu pullaa, piirakkaa tai muuta vierasta varten loihdittua herkkua. ”Dieetillä, sinä? Älä höpsi!” Minulle puuskahdetaan.
Tiedän kuulostavani naurettavalta. Pikkaisen päälle 50 kiloani ei yhdestä pullasta pilalle menisi, mutta kun on kisat tulossa. Edustan Suomea thainyrkkeilyn maajoukkueessa 48 kilon painosarjassa. Niinpä pullat ovat pannassa useamman viikon ennen kisoja.
Kotimaan otteluja varten en jaksa painoa vahtia, mutta arvokisoissa ulkomailla vastaan voi tulla mörköjä. Silloin pitää miettiä painosarja fysiikka- ja ulottuvuusetujen mukaisesti, jotta pärjää omassa sarjassaan.
Kisoja edeltävällä viikolla touhu muuttuu entistä hurjemmaksi. Tehostan aineenvaihduntaa, juon litroittain vettä, kahvia ja vihreää teetä. Syön kevyesti, lähinnä treenien ympärillä sekä ennen nukkumista. Rasva-aineenvaihdunnan pidän käynnissä öljyllä ja pähkinöillä. Kasvissyöjänä proteiininlähteenäni toimii nyhtökaura sekä lisäravinteet. Teen lyhyitä mutta intensiivisiä treenejä. Vältän nestettä kerääviä ruoka-aineita, kuten hiilihydraatteja ja suolaa.
Erakoidun kotiin ja yritän nukkua paljon. Silloin palautuu paremmin eikä tunne nälkää. Välillä kehon lievä stressitila häätää nukkumatin, jota anelen takaisin rentoutusmusiikilla ja verkkaisilla luontoartikkeleilla.
Perjantaina alkavat thainyrkkeilyn EM-kisat Prahassa. Punnitus on iltapäivällä eli viimeisen kilon puristelen pois hikoilemalla ennen sitä. Joko hikipuvun avulla jumppaamalla, kuumassa kylvyssä lillumalla tai tarvittaessa saunomalla. Ensimmäisen virallisen punnituksen jälkeen painoissa on oltava aina ottelupäivän aamuun. Sen on näytettävä tasan tai alle 48 kiloa tai kisat ovat siinä.
Kilpailuissa jokainen urheilija haluaa mahdollisimman nopeasti syömään ja juomaan, joten herrasmiehiä tai -naisia ei punnitusjonossa tunneta. Kun punnituksesta on päästy, juodaan elektrolyytit ja suolat takaisin ja sitten mennään syömään. Pidättäytymisen jälkeen on huolehdittava myös siitä, ettei ruokapöydässä iske ahneus.
Pian nälkä, jano ja väsymys ovat vain muisto. Keho elpyy ällistyttävän nopeasti ja taisteluvalmius nousee yhdessä energiatasojen kanssa.
Laihdutusvinkkejä ei tästä tekstistä kannata haalia. Painoluokkaurheilijan painonvedolla ei ole mitään tekemistä terveellisten elämäntapojen kanssa. Minullakin on urani alkupuolelta muistissa muutamat järjettömät painonvedot, joihin valmentaja on kehottanut ja joihin olen kokemattomana urheilijana suostunut.
Mitä järkeä? -kysymys on pyörinyt päässäni, kun olen pitkään paastottuani nököttänyt kumipuku päällä kuuman saunan lattialla ja miettinyt, ettei näin huonoa oloa saa vaikka kuinka väkijuomilla läträisi. Lämpöhalvauksen riski on ollut todellinen.
Toisaalta painonveto voi olla ihan siedettävääkin puuhaa, kun kehossa on vielä virtaa ja olotila positiivinen. Eräänkin kerran hikoilin kuumassa kylvyssä hotellin kylpyammeessa, imeskelin pakastemansikoita ja hekottelin lukiessani Miika Nousiaisen Maaninkavaara-kirjaa. Hulluja nuo kestävyysurheilijat.
-> 36.30: Kuulijakysymykset: nyrkkeilyn raskaansarja, uusien painoluokkien tarve, UFC-rankingien järki, ulkomainen vai kotimainen manageri?
View: https://soundcloud.com/unibetfinland/ylilyonti-76-mita-jaa-kateen-liikaa-lyodyn-miehen-urasta
https://itunes.apple.com/fi/podcast...ehen-urasta/id1266582209?i=1000418278214&mt=2
Jäin suuresti ihmettelemään, miten tuossa esitetty amerikkalaisen koulupainin punnitussysteemi olisi tarkoitus saada toteutumaan vapaaottelussa? Siellä siis kauden alussa pidetään lääkärintarkastus, jossa määritetään painoluokka, missä kukin saa otella.
Tuohan olisi täysin satunnainen systeemi, koska jostain Latviasta, Romaniasta tai Kiinasta löytyy kyllä rahalla sellainen lääkäri, joka kirjoittaa vaikka Alistair Overeemille luvan otella kärpässarjassa. Ja sitten joku suomalainen terveyskeskuslääkäri voi pitää epäterveellisenä sitä, että 73kg treenikaudella painava ottelija pudottaa 70,3-kiloisiin.
Tarkastuksethan pitäisi tehdä kotimaassa, koska muuten ottelupainoja ei voisi sopia ennen kuin muutama päivä ennen matsia.
Miten tuollaisen Fighter Campin voisi organisoida maailmanlaajuisesti? Siinähän pitäisi punnita maailman kaikki vapaaottelijat, koska eihän kellään ole mitään aavistusta, kuka ottelee missäkin organisaatiossa esim. 10kk päästä. Siksi organisaatio ei voi punnita vain omia ottelijoitaan.
Miten se auttaa niitä 99% ottelijoista, jotka EIVÄT ottele UFC:ssa?
UFC:n resursseilla voi varmasti tehdä vaikka minkälaista systeemiä, mutta kun puhutaan terveysasioista, niin sen ratkaisun pitäisi silloin olla toteutettavissa yleisesti eikä vain UFC:ssa.
Eikö ole vähän erikoista, että painoluokkaurheilu on pärjännyt ihan kohtalaisen hyvin viimeiset reilun sata vuotta, mutta nyt parina viime vuotena painonvedoista on tullut aivan ylitsepääsemätön "ongelma"?
Hommaa voitaisiin muuttaa erilaisilla säädöksillä, mutta ainoa mikä oikeasti auttaisi, olisi punnituksen siirto paria tuntia ennen ottelua ja siitäkin tulisi erilaisia ongelmia. Lisäksi löytyy aina joku joka vinkuu, että joku toinen on isompi ja vahvempi, täydellistä systeemiä ei ole olemassakaan.
Enpä tiedä... kyllä liian monta painoluokkaa toisaalta vesittää arvostusta. 70 jälkeen voisi hyvin olla vitosen välein vaikka 90 tai 95 asti, ja sitten yli 95:n ois raskaassa sarjassaItseasiassa kamppailu-urheilussa ei ole ongelmaa painonvedon kanssa - ongelma on vain vapaaottelussa. Milloin muistatte kuulleenne, että ammattinyrkkeilyssä MM-ottelu tai muu korkean profiilin ottelu olisi peruuntunut paino-ongelmiin? Varmaan sellaistakin on, mutta se on niin harvinaista, että asia ei tuota ongelmaa.
Selkeä ero näissä on se, että nyrkkeilyssä painoluokat ovat tiheämmässä, jolloin urheilijan on helpompi löytää painoluokka, jossa on koon puolesta kilpailukykyinen mutta joka ei vaadi liiallista painonvetoa. Harvemmalla painoluokkajaolla tulee enemmän väliinputoajia, jotka ovat joko liian pieniä tai liian isoja nykyisiin sarjoihin. Ja juuri nämä ovat tietysti niitä, jotka useimmin yrittävät ylisuuria vetoja. Se on heille ainoa mahdollisuus pärjätä, joten epäonnistumisen riski kannattaa ottaa.
Tiheämmällä painoluokkajaolla näiden henkilöiden määrä vähenee ja ylisuuret painonvedot vähenevät itsestään. Ja se jako siis pitää tehdä uusiksi välillä 70,3 - 93,0kg. Sitä ei tarvitse ammattinyrkkeilystä kopioida, että alle 60kg painoluokkia on alle kahden kilon välein vaikka miten monta.
Tämä olisi kaikkein helpoin tapa korjata asiaa, kun ei tarvittaisi mitään uusia järjestelyitä, kuten kisapäivän punnituksessa. Lisäksi tulisi pari mestaruusvyötä lisää ja enemmän korkean profiilin matseja, mikä auttaisi organisaatioiden markkinoinnissa.
Tämä olisi hyvä. Poistaisikohan se kuitenkaan kokonaan painonveto-ongelmaa, jos edelleen tiputtamalla saisi voima- ja kokoedun... joku ratkaisu painoon pitäisi saadaJenkkisysteemissä painoluokat ovat tietysti tasapaunoja ja nuo lisäpainoluokat on jo sikäläisissä urheilukomissioissa hyväksyttykin, joten mikään ei sinänsä estä niiden käyttöönottoa. 10 paunan väli olisi oikein hyvä.
Nykyinen
155/70,3
170/77,1
185/83,9
205/93,0
10lbs välein
155/70,3
165/75,0
175/79,5
185/83,9
195/88,6
205/93,0
Tässä tulisi kaksi painoluokkaa aiempaa enemmän eli 8 luokan sijaan miehillä olisi 10 painoluokkaa. Nykyluokista vain 170lbs poistuisi ja tilalle tulisi kolme uutta. Noissa painoluokissa on myös paljon ottelijoita, joten divisioonien kapeuskaan ei tuottaisi ongelmaa.