Eikös voimailussa kannata välillä tehdä myös failureita, jotta hermosto joutuisi kehittymään? Totta myös, että ainainen sarjojen loppuun vieminen ei aiheuta muuta kuin hermoston lukkoon menemisen ja kehityksen seisahtumisen. Haluavatko/tarvitseeko voimailijan kehittää volyymia, kun he kummiskin käyttävät pitkiä palautuksia, jotta maitohappo ehtisi lähteä lihaksesta?
Miten bodaus on eri juttu? Eikös lihasmassan hankinnassa ole juuri olennaista jättäää pari toistoa varastoon, koska viimeiset toistot rasittavat enemmän hermostoa kuin lihaskudosta? Täten voidaan myös, kuten mainitsit, lisätä sarjoja treeniin ja rasittaa lihasta enemmän, kun ei tehdä sarjoja loppuun.
Ihan uteliaisuuttani kysyn, kun tiedät näistä. Korjaa, jos meni jokin metsään.
Ei niille failure-sarjoille oikein perusteita ole. Aina se on raskaampaa hermostolle joutuu treenaamaan vähemmän. Samoin erittäin harva pystyy tekemään failure-sarjoja hyvällä tekniikalla.
Samoin volyymi on helpompi pitää suurena kun tekee enemmän sarjoja, mutta varaa jää jokaiseen. Suuremmat sarjamäärät luo suuremman työmäärän ja sitä kautta kehityksen. Samoin peruskunnosta tulee kova ja treenejä voi tehdä enemmän, eikä kisoissa sitten ne yhdeksän nostoa tunnu missään. Failure-sarjojen 'vastustajia' on mm. Ed Coan, lukuisat Neuvostoliiton ja sen nykyisen alueen painon - ja voimanostjata sekä meidän palstan tietopankki Jto. Voimanostossa ja painonnostossa ennätykset tulee tehdä kisoissa, eikä salilla. Samoin suuremmalla sarjamäärällä saa niitä 'ykkösiä' eli ekoja toistoja tehtyä enemmän. Näin suuri hyöty kisaan. Hieman eri asia sitten peruspunttaajalle, joka ei kilpaile.
Tosin löytyy niitä failure-miehiäkin voimanostopuolelta. Esim. Westside Barbellin miehet. Kovia on tulokset, mutta myös kovia on kaurapuurot. Samoin bulgaarialaiset painoonostajat käyttivät ajoittain harjoittelussaan maksimiykkösiä. Eli maksimiykköseen ja siinä sitten hinkataan sitä liikettä puolisen tuntia. 30-60 min taukoa ja sama uusikisi. Usein lähelle kymmentä kertaa päivässä. Treenitapoja on monia kuten ihmisiäkin. Silloin tällöin varmaan tekee hyvää ärsykevaihteluna, mutta ei ole mikään välttämättömyys vetää mitään sarjaa loppuun saakka. Usein kehittyy paremmin kuin ei vedä tai todella harvoin.
Voimatreenin panostaessa ei ikinä tarvitse mennä hapoille. Westside Barbellin kaverit tosin käyttävät sitä palautumiseen mm. sen takia kun tuppaa nostamaan kasvuhormoni ja testosteroni-tasoja. Mutta mitään syytä ei ole siihen. Voimanostossa ja painonnostossa tehdään kisoissa ykkösiä ja samoin treeniä pitää suunnitella siten, että se parantaa sitä ykköstä. Pitkät sarjat vain heikentävät hermotusta. Ja lyhyillä palautuksilla ei oikein kannata mitään tehdä, kun ATP ja KP-tasot eivät ehdi palautua, jos paussit ovat lyhyitä. Näin vaikutus voimaan ja nopeuteen on heikompi.
Bodauksessa failure-sarjat on hyödyllisiä - näkeehän sen mm. Dorian Yatesin ja muiden HIT-miesten saavutuksista. Taitaapa Markus Ruhlkin vetää useimmat sarjansa hamaan loppuun saakka. Tosin monet eivät tee sarjoja loppuun saakka kuten Jay Cutler ja Ronnie Coleman. Tässäkin eri tyypeille toimii eri jutut. Bodauksellehan olisi hyvä tehdä välillä sekä suurella volyymillä, että HIT-treenillä. Volyymitreenillä suurta työmäärää ja pohjaa. HIT/Failure-treenillä sitten maksimaalista rasitusta lihaasoluille lyhyessä ajassa.
Vikat toistot failure-sarjoissa rasittavat myös eri lihassoluja. Eli niitä lihassoluja, joita ei saisi treenattua jos jättää aina toiston tai kaksi varastton. Kaikki lihassolut eivät ole aktiivisia ennen kuin noita viimeisiä toistoja ja jos ne eivät ole aktiivisia eikä mukana toistossa, niin ne eivät rasitu. Lihassoluthan rasittuvat ns. size principlen mukaan. Eli ekaksi hitaimmat (heikoimmat) solut ja sitten nopeimmat. Nopeat/nopeimmat solut eivät rasitu jos niitä ei tarvita. Näin keho säätelee lihassolujen toimitaa ja niiden rekrytointia tai käyttöönottoa - vähemmän lihassoluja käytetään kun nostetaan lusikkaa ja enemmän kuin nostetaan 300 kilon tankoa. Tosin olen kyllä lukenut, että joissain erittäin nopeissa ja lyhyissä suorituksissa tämä size principle kumoutuisi, mutta siitä ei taida olla todisteita. Tästä oli keskusteltu pakkiksellakin jokunen vuosi sitten Jhulmi taisia sanoa, että 'kokoperiaatetta' ei ainakaan vielä voi kumota.
Sivarikingille - kuinka ne sarjapainot ovat pienempiä jos jätät viimeisen tai pari viimeistä toistoa tekemättä? Jos normaalisti tekisit 50 kilolla 7 toistoa niin nyt tekisit 4-6, mutta sarjamäärä olisi suurempi. Ja siitähän ei ole hyötyä jos vetelet 1-3 toistoa ja aina failureen. Westside Barbelilla tosin tehdään niin, mutta se ei ole aloittelijoiden systeemi. Noin lyhyet sarjat ottavat eniten hermostoon - ja sinulla ei ole aloittelijana vielä oikein mitään mitä hermottaa. Samoin vaikutus pohjaan/peruskuntoon on paljon huonompi. Pyramidin korkeutta rajoittaa sen pohjan leveys. Luo alussa leveä pyramidi, niin sitten lopulta pääset korkeammalle.
