Tutkija Kimmo Herttuan mielestä suomalaisessa alkoholipolitiikassa olisi luovuttava pelkästä hintaan tuijottelusta. Alkoholikuolemat keskittyvät entistä selvemmin työttömiin ja varhaiseläkeläisiin. Herttua painottaa, että parasta alkoholipolitiikkaa olisi pitää ihmiset työelämässä.
– Suomessa on sata vuotta harjoitettu kontrollipolitiikkaa, mutta näyttää siltä, ettei suomalainen juominen ole juuri muuttunut järkevämmäksi. Voikin kysyä, onko tämä politiikka ollut jopa esteenä, ettei ole syntynyt luonnollista suhdetta alkoholiin.
Keski-Euroopassa ihmisten juomista kontrolloi lähipiiri, kun Suomessa vahtii valtio. Niin kauan kuin valtio holhoaa näin, ei Suomi tässä suhteessa eurooppalaistu.
Helsingin yliopistossa työskentelevä Herttua on väitöskirjassaan tutkinut alkoholikuolemia vuosina 1996–2006. Koko tuona aikana niiden kokonaismäärä on ollut nousussa. Keskimäärin kuolemia on ollut vuodessa 3 000–4 000.
– Yllättävää on, kuinka vahvasti haitat kohdistuvat huono-osaisiin ihmisiin. Työikäisissä alkoholiin kuolleissa kolme neljäsosaa on työttömiä ja varhaiseläkeläisiä.
Kuolleisuus on kasvanut huono-osaisimpien ryhmässä, olipa mittarina koulutus, sosiaaliluokka tai tulotaso. Herttua myös havaitsi, että alkoholikuolemista valtaosa keskittyy 50–69-vuotiaisiin ja yleisimmin miehiin.
Veronalennus tappoi
Myös vuoden 2004 veronalennuksen vaikutukset näkyivät samassa porukassa. Herttua arvioi, että uudistus nosti kuolemia reilulla kuudella sadalla. Heistä lähes kaikki olivat työttömiä tai varhaiseläkeläisiä. Suurella osalla oli maksakirroosi, joka kehittyy pitkäaikaisesta juomisesta.
– Alkoholiveron alennus olisi voitu toteuttaa toisin ja suosia mietoja juomia. Ei se ole myöhäistä vieläkään.
Veroa on kevennyksen jälkeen hissattu ylöspäin. Herttua ei odota suuria alkoholiveronkorotuksilta, jotka lisäävät vain kaljan ja viinan kärräämistä Virosta. Tärkeämpää olisi puuttua juomisen syihin.
– Tämäkin tutkimus osoittaa, että työttömyyden hoito ja ennaltaehkäisy on todella tärkeää. Ihmisille tulee ongelmia, kun ei ole töitä. Se on pahin syrjäytymisen tielle johtava asia. Kun tiedetään, mihin joukkoon haitat kohdistuvat, nyt olisi mahdollisuus panostaa heihin.
Herttua pitää yllättävänä, ettei ainakaan pääkaupunkiseudulla poliisille raportoitujen väkivallantekojen määrä noussut veronalennuksen jälkeen. Tätäkin hän pitää todisteena siitä, että alennushuuma lisäsi suurkuluttajien juomista.
Tapa muuttumassa
Suomalaisissa juomatavoissa on kuitenkin tapahtumassa liikettä, enemmänkin kuin aataminomenan verran.
– Tässä lohdullisimpia tuloksia on, että nuorten ja alle nelikymppisten alkoholikuolleisuus on mennyt koko tarkasteluajan alaspäin, myös 2004 vuoden veronkevennyksen jälkeenkin. Kasvu keskittyi yli 50–69-vuotiaisiin.
Tähän Herttua löytää monia syitä. Yhtenä merkittävänä selittäjänä hän pitää nuorten koulutustason nousua. Tästä syystä olisikin estettävä nuoria putoamasta koulusta.
– Alkoholikulttuuri on muuttumassa. Nuoremmat ovat nähneet maailmaa enemmän, ja he ovat ehkä tottuneet siihen, että alkoholia on esillä. Ei ole samanlaisia kokemuksia kuin vanhemmilla ikäluokilla, jotka näkivät viinapullon nurinpäin Alkon hyllyllä.
Tässä Herttua näkisi myös perusteen miettiä uudelleen alkoholipolitiikan linjauksia.
