MITÄ KANNABIKSEN LAILLISTAMISESTA SEURAISI?
VAIKUTUS TALOUTEEN
Suomessa lienee jopa yli puoli miljoonaa kannabista kokeillutta henkilöä. Näistä satunnaiskäyttäjiä lienee noin 100’000 henkilöä. Jos oletetaan satunnaiskäyttäjän ostavan keskimäärin 50 eurolla kannabista vuodessa, kannabikseen käytettäisiin vuosittain Suomessa 5’000’000 euroa. Siis viisi miljoonaa euroa. Nämä laskelmat ovat vain suuntaa-antavia, mutta järkeviä. Koska kannabiksen tuotantokustannukset ovat teen luokkaa teollisessa tuotannossa, voidaan tuotantokustannusten sanoa olevan hyvin pieniä, jopa mitättömiä. Jos kannabis olisi laillista ja sen myynti olisi valtion kontrollissa, siitä voitaisiin siis saada verotuloina pyöreästi tuo viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Kannabiksen hinta voisi olla helposti sama tai jopa korkeampi kuin nykyään pimeillä markkinoilla. Laatu korvaisi hinnan. Suomen kokoiselle maalle ei olisi mikään ongelma olla täysin itsevarainen kannabiksesta. Kannabiksen ystävät ovat ympäristötietoista väkeä ja muutenkin ajattelevia ihmisiä. Kannabiksen ystävät osaavat arvostaa tuotteen kotimaisuutta. Toki varmasti myös intialainen reilun kaupan musta hasis tekisi kauppansa.
Kannabiksen pimeät markkinat voitaisiin nististää helposti kannabiksen laillistamisella. Tuo viisi miljoonaa euroa olisi suoraan pois itämafian pohjattomasta rahasalkusta. Tämä viisi miljoonaa olisi samalla pois itämafian puolipimeiltä markkinoilta ja rahanpesulta. Voidaankin kysyä, voidaanko mafialle sallia vielä nykypäivänä soluttautuminen huumerahoineen normaalin liiketoiminnan sekaan? Onko Suomella todella varaa olla laillistamatta kannabista? Muistakaa; VIISI MILJOONAA EUROA VUODESSA SUORAAN VEROKERTYMÄNÄ JOS KANNABIS LAILLISTETAAN ja kerrannaisvaikutuksina vielä enemmän.
Nyanssina lopussa mainittakoon poliisi, jonka ei tarvitsisi enää ratsata kannabiksen viihdekäyttäjiä. Voimavarat voitaisiin kohdistaa tärkeämpiin asioihin.
VAIKUTUS MUIDEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN
Kannabis on päihde ja sen saatavuus ja käyttö epäilemättä vaikuttaa muiden päihteiden käyttöön. En ole löytänyt aiheesta tutkimustietoa, ehkäpä asiaa ei olla edes tutkittu.
Kuitenkin kannabiksen käyttäjien keskuudessa alkoholia tunnutaan käyttävän tavallista vähemmän päihtymistarkoituksiin. Varsinkaan väkeviä viinoja ei suosita kannabiksen käyttäjien keskuudessa. Sen sijaan sosiaalisessa kannabiksen käyttötilanteessa käytetään usein kohtuudella joko olutta tai viiniä.
Yllättävän moni kannabiksen käyttäjä on pystynyt lopettamaan tupakoinnin kokonaan tai vähentämään tupakointinsa määrää. Tosin on myönnettävä, että mikäli kannabista poltetaan, siihen sekoitetaan usein tupakkaa, joten kannabiksen käyttö saattaa jossain tapauksissa myös lisätä satunnaistupakointia. Kuitenkin kannabis on tuskin merkittävä tekijä arvioitaessa altistumista tapatupakoinnille.
Porttiteoria on yhtä vanha kuin päihdevalistuskin. On totta, että moni heroiiniin siirtynyt addikti on aloittanut laittomien päihteidensä käytön kannabiksella. Toinen kysymys onkin, että onko kannabis sinällään edesauttanut käyttäjän siirtymistä kovempiin huumeisiin, vai olisiko henkilö siirtynyt koviin aineisiin siitä huolimatta, että onko maapallolla kannabista vaiko ei.
Muutamassa asiassa porttiteoria kyllä toimii. Kaikilla kannabiksen käyttäjillä ei ole mahdollisuutta kasvattaa hamppua itse, eikä kaikilla välttämättä ole halua perehtyä hampun kasvatuksen saloihin, eikä ehkä rahaakaan investoida hampun kasvattamiseksi tarvittaviin laitteisiin. Niinpä kannabis ostetaan pimeiltä markkinoilta.
Huumevälittäjille kannabis on kuitenkin vain sisäänheittotuote, josta he eivät saa yhtä hyvää katetta kuin kovemmista aineista. On siis välittäjän etu tarjota kannabiksen ostajalle kovempia aineita. Välittäjät ovat oikeastaan aika kieroja ja heillä on keinot saada kannabiksen käyttäjä haksahtamaan kovempiin aineisiin. Tässä suhteessa porttiteoria toimii kiistatta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kannabis olisi porttihuume, vaan se portti on kieltolain aikaansaama, ei kannabiksen. Lisäksi katuhasiksen laatu on täysin vailla kaikkea tuotevalvontaa. Katuhasista saatetaan jatkaa millä tahansa aineella autonrenkaista kokaiiniin. Kokaiinin lisäämisestä hasikseen ei ole näyttöä, mutta ei ole poissuljettua, ettei niin tapahtuisi. Huumeparonille kaikkien huumeiden tuottaminen on hyvin halpaa. Lisäämällä hasikseensa kovempia aineita paroni saa hasikselleen käyttäjien keskuudessa ”tujun” maineen ja sekoite aiheuttaa riippuvuutta ja altistaa kovempien huumeiden käyttöön. Kannabis tulisi mielestäni saada tuotevalvonnan piiriin.
Mielestäni kannabiksen käytön vaikutusta muihin päihteiden käyttöön olisi syytä tutkia. Itse olen kuitenkin (kunnes toisin on todistettu) mielestäni perustellusti sitä mieltä, että kannabiksen laillistaminen vähentäisi muiden päihteiden ongelmakäyttöä.
VAIKUTUS KULUTUKSEEN
Tästäkään aiheesta on hankala saada kiistatonta tutkimustietoa. Jotain tietoa kuitenkin löytyy. Kannabiksen dekriminalisointi johti Amsterdamissa kannabiksen (ja mm. heroiinin) käytön laskuun. Dekriminalisaatio kyllä lyhytikäisesti lisäsi kannabiksen kulutusta, mutta sittemmin kulutus on sahannut ylös-alas, mutta missään tapauksessa kannabiksen dekriminalisaatio ei ole lisännyt pitkällä aikavälillä kannabiksen kulutusta.
Kannabis on monelle sellainen päihde, että kun sitä on, niin sitä kuluukin. Huumevälittäjältä ostaessa taas pyritään ostamaan suuria kertaeriä, jotta ei tarvitsisi heti taas asioida välittäjän kanssa. Niinpä tässä mielessä kieltolaki saattaa lisätä kannabiksen käyttöä. Nykyään kun kannabiksen hankkiminen pimeiltä markkinoilta ei ole käyttöä rajoittava tekijä. ALKOsta olisi hyvä käydä ostamassa sopivia ajanvieteannoksia viikonloppuna mikäli kannabis olisi laillista.
Ylä-asteikäiset koululaiset mainitsevat, että heille huumeiden (muunkin kuin kannabiksen) hankkiminen on jopa helpompaa kuin alkoholin. Tästä ongelmasta ollaankin nykyään melkoisen huolestuneita. Mielestäni kieltolaki on edesauttanut tilannetta luomalla välittäjille hyvät toimintaedellytykset. Mikäli kannabiksen markkinat otettaisiin välittäjiltä pois laillistamalla kannabis, välittäjiltä vähenisivät markkinat, ja alaikäisten olisi hankalampi asioida välittäjien kanssa, joiden määrä luonnollisesti vähenisi. Siis kannabiksen laillistaminen ilmeisesti vähentäisi alaikäisten kannabiksen käyttöä.
VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN
Kannabiksen haittavaikutuksia ollaan tarkoitushakuisesti liioiteltu (kuten Duodecim –lehdessä Pekka Heinälä kirjoittaa). Samassa artikkelissa kerrotaan, ettei kannabis ole myrkyllistä suurinakaan annoksina, eikä kenenkään tiedetä kuolleen kannabikseen. Kuitenkaan kannabis ei ole täysin haitaton. Kannabiksen kerrotaan voivan aiheuttaa muun muassa ahdistushäiriöitä, masennusta, psykooseja sekä laukaista skitsofreniaa siihen alttiilla henkilöillä. Kannabiksen käytön akuutit vaikutukset ovat kohtuudella selvitettyjä.
Edellämainittujen haittojen lisäksi kannabiksen on mainittu voivat altistaa liikenneonnettomuuteen. Jotta haitan voisi suhteuttaa, mainittakoon WHO:n kannabisraportissa kerrotun kannabiksen aiheuttavan vain vähäisen riskin joutua tieliikenneonnettomuuteen jos sitä verrataan alkoholiin. Kuitenkin on sanomattakin selvää, ettei päihtyneenä ajaminen ole hyväksyttävää. Kannabiksen käytön ei ole raportoitu aiheuttavan riskiä joutua onnettomuuteen muutoin kuin kannabiksen vaikutuksen aikana. Poliisilla on ongelma kannabiksen testauksessa. Heidän nykyiset testinsä mittaavat kannabiksen aineenvaihduntatuotteiden määrää elimistössä. Kannabiksen aineenvaihduntatuotteilla taas ei ole todettu aiheuttavan päihtymystä. Kannabiksen kohdalla on kyllä mainittu ns. flashbackeistä, mutta tutkimukset tältä osin ovat ristiriitaisia. Muun muassa itse en usko ollenkaan flashbackien mahdollisuuteen, sillä niitä on kritisoitu tieteellisissä julkaisuissa, enkä ole kuullut kenenkään maininneen kokeneensa flashbackejä. Niinpä tutkimusta kannabiksen vaikutuksesta tieliikenneturvallisuuteen olisi syytä tutkia lisää. Ilmeistä kuitenkin on, ettei kannabiksen laillistaminen tekisi tieliikennettä turvattomammaksi, vaan päinvastoin se loisi tutkimukselle paremmat edellytykset ja poliisin testejä voitaisiin kehittää paremmaksi. Tieliikennekin tulisi siis turvallisemmaksi.
Koska kannabiksen käytön haittavaikutukset ovat suhteessa käyttömäärään, ja käyttömäärän ei olla todettu lisääntyvän vaikka kannabis laillistettaisiin, vaan käyttömäärät ennemminkin vähenevät, joten laillistaminen ilmeisesti vähentäisi kannabiksen välittömiä haittavaikutuksia.
Mielestäni olisi syytä tutkia, mikä suhde noista edellämainituista kannabiksen haittavaikutuksista on suoraan aiheutunut kannabiksesta, ja mikä määrä on suoraan aiheutunut kieltolaista. Kannabiksen aiheuttaman ahdistuksen on sanottu olevan verrannollinen sosiaalisesta tilanteesta, jossa kannabista käytetään. Ei ole kaukaa haettua, että kieltolaki (joka ajaa käyttäjät maan alle) lisäisi kannabiksen aiheuttamaa ahdistusta. Tältäkin osin laillistaminen vähentäisi haittoja.
Kannabiksen laiton status vaikeuttaa tai kokonaan estää (esim. työpaikan menettämisen pelossa) käyttäjää hakemasta apua ongelmiinsa, ja ongelmat pahenevat. Voidaan hurskastella sanoen, ettei itseaiheutettuja sairauksia tule hoitaa valtion varoin. Kuitenkin on huomattava, että yllä mainituilla miljoonilla euroilla (jotka saataisiin kannabisveroista jos kannabis olisi laillista) kattaisi hoitoja aika hyvin. Lisäksi on havaittu, että päihdesairauksien hoitoon panostettu euro tulee takaisin 3:na eurona.
Yllä esitin, että kannabiksen laillistaminen saattaisi vähentää muiden päihteiden ongelmakäyttöä. WHO:n sensuroidussa kannabisraportissa todetaan, kannabis on paljon vähemmän vakavasti otettava kansanterveysongelma kuin alkoholi ja tupakka. Uskon, että huomioiden tämä kannabista haitallisempien päihteiden ongelmakäytön väheneminen, kannabiksen laillistamisella olisi positiiviset kansanterveysvaikutukset. Asiaa olisi syytä tutkia huolella.
Päihteiden aiheuttama riippuvuus ei ole mikään sivuseikka. WHO:n raportissa kerrotaan kannabiksen aiheuttaman riippuvuuden olevan vähäistä verrattuna esimerkiksi alkoholiin tai tupakkaan. Jotkut sanovat, ettei kannabiksen kohdalla tulisi puhua riippuvuudesta, vaan tottumuksesta.
MAHDOLLISUUS VALISTUKSEEN
Tieto on valtaa. Onneksi valistus menee eteenpäin isoin harppauksin. Nykyään suoranaista pupputietoa on hankala esittää. Kuitenkin alalla on osin ristiriitaisesta tutkimustiedosta johtuen edelleen vallalla vanhasta maailmasta olevia uskomuksia, jotka eivät pohjaudu juuri mihinkään. Lisäksi kannabiksen laiton status antaa mahdollisuuden shokkivalistukseen, joka ei ainakaan minun mielestäni kuulu enää nykypäivään. Uskon sen pikemminkin lisäävän laittomien päihteiden ympärillä pyörivää myyttiä ja siten lähinnä lisäävän nuorten kiinnostusta kokeilla erilaisia päihdeaineita. Kannabiksen laillistaminen lisäisi tosiasioihin pohjautuvaa valistusta ja hälventäisi vihreän yrtin ympärille rakennettua myyttiä.
LÄÄKKEITÄ
Hamppu on todettu tehokkaaksi lääkkeeksi useisiin sairauksiin, joihin tämän päivän lääkkeet ovat puutteellisia. Hampulla on vähäiset sivuvaikutukset verrattuna moneen lääkkeeseen. Hampulla voidaan hoitaa mm. viherkaihia, syöpää ja sitä voidaan käyttää yleisenä kipulääkkeenä. Kieltolaki kuitenkin käytännössä estää lääkäriä määräämästä kannabista lääkkeeksi. Kautta aikain maailmassa on ollut tahoja, joiden etuihin on kuulunut kannabistutkimuksen haittaaminen. Suomessakin olisi syytä alkaa tutkimaan hampun lääkekäyttöä samoin kuin minkä tahansa muun rohdoksen. Lisäksi hampun lääkekäytöstä saataisiin arvokasta ja ajan tasalla olevaa tutkimustietoa hampun vaikutuksesta pitkäaikaiskäytössä.
TEOLLISUUTTA
Kieltolaista johtuen hampun mahdollisuudet teollisuudessa on jätetty käytännössä kokonaan käyttämättä. Hamppu on kuitenkin monia muita viljelykasveja ekologisempi vaihtoehto ja siitä voidaan valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita. Hamppu on erittäin nopeasti kasvava kasvi, ja sen sato voidaan korjata joka vuosi. Perinteisesti hampusta on tehty muun muassa köysiä ja purjeita. Hampun pitkä ja kestävä luonnonkuitu antaa mahdollisuuden valmistaa ekologisia kankaita ja vaatteita. Hampulla on paljon mahdollisuuksia, ja niistä huomattavaa osaa ei olla edes tutkittu.
LOPPUSANAT
En ehdota kannabiksen välitöntä ja täyttä vapautusta kieltolaista. Sen sijaan ehdotan, että valtio huomioisi hampun mahdollisuudet. Ehdotan, että ensi alkuun valtio myöntää viidenneksen kannabiksen laillistamisesta oletettavasta saatavista veroista (eli 1000’000 euroa vuodessa) kannabista koskevaan puolueettomaan tutkimukseen ja projektia jatketaan viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen voitaisiin vapauttaa kannabiksen lääkekäyttö ja jatkaa tutkimuksia. Kannabiksen täydellinen laillistaminen on järkevää vasta kun enemmistö Suomen kansalaisista ei pidä sitä enää uhkana. Nykyisenkaltainen kannabiksen uhkana pitäminen johtuu ennen kaikkea tiedon puutteesta ja vanhoista uskomuksista. Toki en vastusta, jos joku haluaa dekriminalisoida kannabiksen kotikasvatuksen ja vapauttaa siten poliisin resursseja järkevämpään toimintaan. Mitään suoranaista haittaa ei tämän kaltaisesta dekriminalisaatiosta olisi, paitsi että asiaa tuntemattomat ihmiset saattaisivat kokea turvattomuutta. Tieto on valtaa.