Opintotuki ei nouse taaskaan

[modified]

No näinhän sitä täälläkin päin tehdään. Tuolla tavalla jää juuri siihen rajalle, että tuet ehkä lähtee. Kun ite teen 10-15h viikossa töitä, niin siitähän tulee 40-60h per kk, eli juuri sen verran kuin sinullakin. Kesällä toki täydet tunnit. Lähes kaikki opiskelukaverini tekevät samoin, että en sitten tiedä, missä niitä laiskoja opiskelijoita on...

Ja kyllä, itselläni on ainakin nyt ensimmäisen kahden vuoden ajan mennyt keskimäärin 40h/vko opiskeluihin. Eroja voi olla eri opinnoissa ja eri vaiheissa, vaikea sanoa kun ei ole kokemusta.

Opiskella voi viikonloppuisin, mutta harvemmin tehdä töitä.

 

[Zealot]

Opiskella voi viikonloppuisin, mutta harvemmin tehdä töitä.

No ei se sitä työmäärää viikossa vähennä yhtään, vaikka siitä osan jakaisi viikonlopuillekin. Edelleen tuon 1800 e/kk tienaaminen vaatii sen noin 80h viikossa. Olet varmasti itsekin joskus tehnyt hiukan pidempää viikkoa, ei se siitä juuri kevene, vaikka työmäärästä osa oliskin viikonlopuissa.

 

[Zealot]

Itse näen ongelmaksi lähinnä sen gapin, mikä syntyy tuosta tulorajasta. Ei se toki mikään ylitsepääsemätön ongelma ole, mutta tiettyjä hankaluuksia siinä kyllä on.

Jos nyt teen keskimäärin 13h viikossa, tienaan kuukaudessa 624e (jää juuri alle rajan) + opintotuki 460e = 1084e kk

Jos taas ylitän tuon tulorajan, joudun tekemään keskimäärin 23 h viikossa jotta pääsen samaan tulotasoon, kuin opintotuen kanssa.

En valita, tulen ihan hyvin toimeen. Jos pystyisin tekemään yli 23h viikossa töitä, tekisin sen kyllä, vaikka menettäisinkin opintotuet. Ongelma-alueena on vain tuo välimaasto. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että voin tietyissä rajoissa valita oman työskentelymääräni, mutta kaikki eivät ole.

 

[jarhu]

Opintotuet vois ihan hyvin sitoa opintomenestykseen. Tutkinto x:sta maksetaan y määrä tukea, joka jaetaan opintopisteiden mukaan. Jos opiskelee hyvin -> rahaa enempi, jos ei edisty -> huonommin käy. Tuossa systeemissä ei mitään merkitystä tietenkään palkkatuloilla tms. Eli palkitaan tekemisestä eikä rankaista. Jos pystyy edistään opintoja ja tekemään samalla palkkatyötä niin siitä ei pidä rankaista.

Se sitten mikä määrä millekin tutkinnolle tulee tukea(ja mistä kursseista) pitäisi määrittää järkevästi. Lähtökohta voisi olla vaikka opintojen vaativuus eli kauemmin kestävästä tutkinnosta isompi potti. Lisäksi voisi olla jonkinlainen maksimimäärä sivuopintoja mistä saa rahaa ettei tule automaattia, jolla voi rahastaa kaikista johdanto xxx-kursseista rahaa.

Asumisen tukeminen nousee tietenkin jonkinlaiseksi ongelmaksi, koska asuminen maksaa saman verran joka kuukausi riippumatta siitä sattuiko sille kuulle tenttejä vai ei. Uskoisin kuitenkin, että tuolta pohjalta saisi rakennettua suhteellisen fiksun ja motivoivan tukipaketin kasaan.

ps. ja suomessa on kyllä eri luxusta opiskella nykysysteemilläkin... Saa edes jotain tukia ja lukukausimaksutkin ovat erittäin maltillisia.

Kunhan se toimii niin, että etukäteen annetaan täysimäärä rahaa ja peritään takaisin jälkeenpäin, jos opintopisteet eivät ole kasassa. Kuten tällä hetkellä. Muuten systeemi kaatuu omaan mahdottomuuteensa, eli toteutuksen vaikeuteen ja ennen kaikkea kalleuteen. Toisaalta nykysysteemi toimii kohtuullisen hyvin ammattikorkeakoulussa opiskeleville. Vuoden aikana ei ole varaa hylsyttää kuin pari kurssia, muuten alkaa selvittely ja lopulta takaisin maksu. Suuri osa luokaltani joutui selvittämään, miksi oli yksi tai enemmän kurssia mennyt viime lukuvuonna hylsyksi. Muutamat joutuivat makselemaan kelalle takaisin. Mistä tämä johtuu? Kela vaatii 5 opintopistettä kuukaudessa(lasketaan lukuvuoden jälkeen), mutta koulutusohjelmasta riippuen voi suorittaa maksimissaan 4,66 opintopistettä. Tätä voi tietenkin nostaa ottamalla valinnaisia kursseja, joista yleensä yksikään ei edistä opintoja millään tavalla.

 

[Narkissos]

Vähän viitseliäisyyttä peliin nyt hei!
Minulta ei heru sympatiaa niille opiskelijoille, jotka valittaa ettei ole varaa eivätkä silti vaivaudu edes töissä käymään opintojen ohella.

Ahaa, se onkin omasta vaivautumisesta kiinni, että pääsekö töihin opiskelun ohella. Luulin ettei töitä olisi kaikille halukkaille.

 

[Tipra]

Monikos täällä kommentoivista on opiskellut jotain oikeasti haasteellista? Itsellä tentti tarkoittaa yleensä about 1000 sivua englanninkielistä matskua, siihen päälle muutama muu pakollinen kurssi ja seminaari niin kyllä helposti saa sen 40h viikossa siihen uppoamaan.

*Käsi pystyyn* Toisaalta, mitataanko haasteellisuus "öbaut 1000 sivulla englanninkielistä matskuu". Ammatinvalintakysymys sekin. Kaikkea minun mielestäni ei todella mitata sivumäärillä. Pienenä esimerkkinä esimerkiksi opetusharjoittelut. En halua provota, mutta kyseinen kommentti kuulosti lähinnä kapeakatseiselta brassailulta. Ei se valtion virkamieheksi opiskelu niin raskasta ole.

"Opintopiste on Bolognan prosessin yhteydessä Euroopan unionin sisäisesti luotu standardi opiskelun mittaamiseen. 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Suomessa opintopisteet otettiin käyttöön korkeakouluissa syksystä 2005 alkaen." Wikipedia.

 

[Andy]

Ahaa, se onkin omasta vaivautumisesta kiinni, että pääsekö töihin opiskelun ohella. Luulin ettei töitä olisi kaikille halukkaille.

Aina saa jotain töitä, jos on muuten särmä tyyppi. Jos on liian nirso niin se on voivoi. Töitä ei ole kaikille, mutta hyville tyypeille aina.

 

[thymorg]

Miksei ota molemmista parhaita vaihtoehtoja, eli Suomesta koulutus ja ulkomaille töihin paremman ostovoiman alle? Näin sivullekirjoittanut aikoo tehdä.

Joillakin nyt saattaa olla melko pakottavia syitä valita Suomi ulkomaiden sijaan. Täällä nyt kuitenkin on perhe, ystävät, mahdolliset puolisot ja lapset, jne. Tuosta kun miettii, niin kyllä siinä saa aika ison pinon rahaa säästää ennen kuin muutto tulee "kannattavaksi". Itse nyt en lähtisi täysin uuteen ympäristöön ja jättäisi kaikkea taakse vain sen takia, että säästöä kertyisi pari tonnia vuodessa. Jos laskennallinen varallisuus nousisi ~20%, niin tuota voisi jo alkaa harkita jos pysyy sinkkuna/löytyy reissuun lähtevä emäntä.

 

[charter]

Joillakin nyt saattaa olla melko pakottavia syitä valita Suomi ulkomaiden sijaan. Täällä nyt kuitenkin on perhe, ystävät, mahdolliset puolisot ja lapset, jne. Tuosta kun miettii, niin kyllä siinä saa aika ison pinon rahaa säästää ennen kuin muutto tulee "kannattavaksi". Itse nyt en lähtisi täysin uuteen ympäristöön ja jättäisi kaikkea taakse vain sen takia, että säästöä kertyisi pari tonnia vuodessa. Jos laskennallinen varallisuus nousisi ~20%, niin tuota voisi jo alkaa harkita jos pysyy sinkkuna/löytyy reissuun lähtevä emäntä.

Tätä on vähän hölmöä puida, koska jokaisella on niin yksilölliset preferenssit. Kuitenkin itselle on ollut selvää jo muutaman vuoden että pois Suomesta. Itseäni ainakin kiinnostaa ns. seikkailla, tavata avoimia kosmopoliitteja ajattelijoita ja saavuttaa korkea elintaso joka Suomessa olisi vaikeampi saavuttaa. Se että joku haluaa oman elämänsä pyörivän muutaman neliökilometrin alueella on hänen oma asiansa, mutta mulle ei sitten tartte tulla selittelemään että "kyllä minäkin olisin voinut lähteä ja tehdä sitä ja tätä blaa blaa".

Tuon 20% korkeamman nettovarallisuuden nyt saavuttaa kohtuu helposti esim. DI, ekonomi ja lääkäri monessa maassa. Monessa Itä-Euroopan maassa em. ammattilainen tienaa enemmän kuin Suomessa, hintatason ja verotuksen ollessa huomattavasti alhaisempi. Juntit suomalaiset vain kelaa vieläkin Itä-Eurooppaa joksikin 70-luvun kaatopaikaksi, vaikka siellä on tehty oikeat poliittiset ratkaisut aikoja sitten ja BKT tulee menemään 15-20v aikana heittämällä Suomen ohi.

Opiskelusta ja opintotuesta sen verran vielä, että opiskelu on vain investointi, mutta Suomeen jäädessänne paska sellainen. Loppuun sitten perspektiiviä:

Älä herranjumala lähde pois Tohmajärveltä! Maailmallahan on vaikka mitä sikainfluenssaa ja maidossakin ties mitä lisäaineita.

Älä tyttö hulluja puhu! Vai että jonnekin ulkomaille, kyllä se on paras pysyä täällä koto-Suomessa.

Apua! Ne tappaa sut siellä kun olet vääräuskoinen!

Eihän siellä saa edes puhdasta suomalaista ruokaa!

Mitä sillä rahalla tekee? Sullahan on perhe ja kaikki.

Mitää? Jonnekin Sussexiin? En mää vaan lähtis kun en osaa englanniksi muuta kuin jees ja nou.

 

[Ultimecia]

Noinhan se juurikin toimii? :D

Ihan itsestä kiinni miten sen järkkää. Jos tulot menee päälle tonnilla yli (taisi olla 06 rajoilla aika tarkalleen 500e vs 1500e tulorajat) niin nostaa tuet, pistää korkotilille säästöön 1 kuukauden tuki per ylittynyt tonni ja maksaa ne takaisin ennen kuin karhuamislaskeminen kelassa alkaa (oisko ollut maaliskuun loppuun mennessä?). Tuohan toimii juurikin portaittain. 100e ylitys ei tarkoita sitä, että kaikki loppuvuoden tuet pitää palauttaa....

Niin toimii vuositasolla. Minusta pitäisi toimia kuukausitasolla. Tiedän, että ideaalitilanteessa talouden voi suunnitella vuodeksi eteenpäin, mutta ihan rehellisesti sanottuna vituttaa ennakoida, kituuttaa ja säästää rahaa niin pennilleen. Jos olisin esim. pitänyt välivuoden ennen yliopistoa ja ehtinyt säästää rahaa töissä käymällä siten, että tilillä olisi aina varalta se kuukauden tai parin budjetti, olisi ollut ehkä helpompi suunnitella. Kun liikkeelle lähti kuitenkin nollasta ja alkuun ilman töitä niin eipä niitä säästöjä kertynyt, että olisi voinut 8 kk etukäteen ennakoida.

En siis kiellä, etteikö nykyisellä systeemillä olisi mahdollista elää ihan ok-tasoisesti jopa pääkaupunkiseudulla, mutta se vaatii kyllä aika onnistuneet olosuhteet. Huomattavasti paremminkin voisi olla. Ja tosiaan vastineeksi tästä kannattaisin opintopistevaatimusten kiristämistä (määrän sekä laadun).

 

[modified]

Onhan tässä nykyisessä mallissa ongelmansa. Jos menee juuri jonkun rajan yli niin käytännössä voi jäädä käteen vähemmän rahaa.

Mitenköhän toimisi sellainen malli, että tämän vuoden tulot määräisi seuraavan vuoden tuet?

 

[TroynPaluu]

Tulorajojen tulisi tosiaan joustaa siinä mielessä, ettei ole ihan oikein että tuet menee jos tienaat euronkin yli tietyn rajan. Tuki voisi laskea samassa suhteessa kuin tuloraja ylitetään.

 

[Reno^^]

*Käsi pystyyn* Toisaalta, mitataanko haasteellisuus "öbaut 1000 sivulla englanninkielistä matskuu". Ammatinvalintakysymys sekin. Kaikkea minun mielestäni ei todella mitata sivumäärillä. Pienenä esimerkkinä esimerkiksi opetusharjoittelut. En halua provota, mutta kyseinen kommentti kuulosti lähinnä kapeakatseiselta brassailulta. Ei se valtion virkamieheksi opiskelu niin raskasta ole.

"Opintopiste on Bolognan prosessin yhteydessä Euroopan unionin sisäisesti luotu standardi opiskelun mittaamiseen. 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Suomessa opintopisteet otettiin käyttöön korkeakouluissa syksystä 2005 alkaen." Wikipedia.

No niin sieltähän se "ammatinvalintakysymys" sitten tulikin. Asia kuitenkin on niin että tämä valtio tarvitsee jokaisen koulutusalan ihmisiä eikä kaikista voi tulla mitään markkinointia lukeneita leikki-innovoijia. Enkä minä väitä että minulla olisi jotenkin superraskasta, mutta kyllä näihinkin valtiotieteiden opintoihin saa helposti aikaa kulumaan vaikka millä mitalla.

Ja tuo opintopistekommentti onkin sitten kaiken tyhjentävä, aplodit vaan. Siinä millä työllä se opintopiste irtoaa on aivan älyttömiä eroja.

 

[Jub]

"Opintopiste on Bolognan prosessin yhteydessä Euroopan unionin sisäisesti luotu standardi opiskelun mittaamiseen. 60 opintopistettä vastaa lukuvuoden työmäärää tai 1 600 tuntia työtä. Yksi opintopiste vastaa siis noin 27 tunnin työpanosta. Suomessa opintopisteet otettiin käyttöön korkeakouluissa syksystä 2005 alkaen." Wikipedia.

Opintopisteen vaatima työpanos riippuu koulusta. Joissain paikoissa saa pisteitä paljon vähemmän kuin muista. Varsinkin teknisissä korkeakouluissa joissa opintojen pituus oli yli 5v ennen Bolognaa ja nyt Bolognan jälkeen kun tuli lisävaatimuksia (kandi) on opintojen pituus rajattu siihen standardi viiteen vuoteen. Käytännössä tämä näkyy siinä että kurssin pisteiden määrä riippuu enemmänkin siitä kuinka paljon pisteitä muut moduulin sisältämät kurssit vaatii eikä siitä todellisesta työmäärästä. Eli siis moduulin pitää olla tietty määrä pisteitä ja kurssien pistemäärät määräytyvät tämän mukaan, ei työmäärän.

Kaiken lisäksi jos opiskelijoille sallitaan lomaa niin keskivertotyöviikko olisi 48h pitkä. Tämä siis 60op vuodessa tahdilla. Toisaalta, en kyllä sanoisi että yleensä oma työmääräni riittää yleensä pistemääriin mutta kyllä se vituttaa kun ei saa tunnustusta siitä että joutuu tekemään enemmän töitä samoihin pistemääriin kun muissa kouluissa. Niitä vituttaa varmasti vielä enemmän jotka menettää opintolainan verovähennysmahdollisuuden koska ei ollut mahdollista valmistua 5 vuoden rajan sisällä.

 

[Mika1979]

Onhan tässä nykyisessä mallissa ongelmansa. Jos menee juuri jonkun rajan yli niin käytännössä voi jäädä käteen vähemmän rahaa.

Mitenköhän toimisi sellainen malli, että tämän vuoden tulot määräisi seuraavan vuoden tuet?

No ihan vitun hyvin..:jahas:

Tulorajojen tulisi tosiaan joustaa siinä mielessä, ettei ole ihan oikein että tuet menee jos tienaat euronkin yli tietyn rajan. Tuki voisi laskea samassa suhteessa kuin tuloraja ylitetään.

Kätevää olisi, mutta äkkiseltään tulee mieleen, että saattaisi aiheuttaa lisäpuljaamista Kelan kanssa. Niin tiedän, hyvin yksinkertainen asia toteuttaa (yhteenlaskukaava taulukkoineen eikä juuri muuta), mutta sano se vaikkapa juuri Kelalle..

 

[Integrandi]

Tulorajojen tulisi tosiaan joustaa siinä mielessä, ettei ole ihan oikein että tuet menee jos tienaat euronkin yli tietyn rajan. Tuki voisi laskea samassa suhteessa kuin tuloraja ylitetään.

No juuri tuolla tavallahan homma nykyisellään menee. Ensimmäisestä ylityksestä lähtee 1 tukikuukausi, toisesta 2 jne. Tuossahan tuki laskee portaittain. Ihan toimiva systeemi tällaisenaan. Lisäksi Kela antaa 180 €:n toleranssin, joten ei tuo ihan yhdestä eurosta jää vuositasolla kiinni.

 

[TroynPaluu]

No juuri tuolla tavallahan homma nykyisellään menee. Ensimmäisestä ylityksestä lähtee 1 tukikuukausi, toisesta 2 jne. Tuossahan tuki laskee portaittain. Ihan toimiva systeemi tällaisenaan. Lisäksi Kela antaa 180 €:n toleranssin, joten ei tuo ihan yhdestä eurosta jää vuositasolla kiinni.

Niin, koko kuukausi lähtee jos menee euronkin yli rajan.

 

[LaihaLohtu]

Jos tulosi ylittävät tulorajan korkeintaan 220 eurolla (vuodesta 2008 alkaen), sinulta ei peritä tukea takaisin.

On siinä tuo 220 euron toleranssi tosiaan. Mutta on se silti vittumaista, kun koko kuukausi otetaan pois, jos menee 221e yli.

 

[Integrandi]

Mutta on se silti vittumaista, kun koko kuukausi otetaan pois, jos menee 221e yli.

On varmasti, mutta johonkin ne rajat on porrastuksissa vedettävä. Jos menee kympin välein niin joku itkisi, että lähtee koko kymppi kun menee raja euronkin yli. Toinen ääripää on se, että menee koko vuoden tuet kun tulee euron ylitys. Ihan hyvä välimalli tämä. Varsinkin kun tulorajat ovat sen verran korkeat, että jos yhden kuukauden tuet menettää niin todennäköisesti sillä palkalla kuitenkin pärjää mainiosti.

 

[modified]

Jos tulosi ylittävät tulorajan korkeintaan 220 eurolla (vuodesta 2008 alkaen), sinulta ei peritä tukea takaisin.

On siinä tuo 220 euron toleranssi tosiaan. Mutta on se silti vittumaista, kun koko kuukausi otetaan pois, jos menee 221e yli.

Aika naurettavaa byrokratiaa tuo on. "Tämä on tuloraja, mutta oikeasti se on 220€ enemmän."