Olipas paljon kysymyksiä! Vastaan omasta puolestani, muut kanssani samoilla linjoilla ovat vastailkoot omastaan. Muita tuskin kiinnostaa dear_a:n suhde meikkaamiseen. Kaikki mulle osoitetut kysymykset ovat kollektiivisesti tässä, pahoitteluni että niissä ei ole merkintää kysymyksen asettajasta – löytyvät toki tuosta ylempää ketjusta. Tänään tuskin ehdin enää muuta tästä kommentoida, joten enjoy…
* Meikkaisitko ja pukeutuisitko samoin, jos olisit yksin jossain erämökillä?
Ensimmäinen huomio: Se että meikkaan, ei tarkoita että teen meikin a:sta ö:hön, ts. että välimuotojakin on saunapuhtaan ja ”naamion” välillä, joten mökilläkin voi meikata monella tavalla. Välillä musta on ihanaa olla 2 päivää ihan ilman mitään; kulkea ilman meikkiä, tukka likaisena ja rumissa vaatteissa. (Eikä yhtään hävetä käydä esim. kaupassa Helsingin keskustassa sen näköisenä vaan päinvastoin, saan siitä silloin – eli noin kerran vuodessa - jotain kummaa nautintoa.. Vastauksena kysymykseen: ehkä yksi päivä menisi ilman, mutta jo toisena päivänä kyllä. (En kylläkään välitä mökkeilystä tippaakaan, mutta metsään menen mielelläni.
)
* Eli muiden ihmisten mielipide sinusta ei vaikuta itsearvostukseesi?
Muiden ihmisten mielipide ulkonäöstäni ei vaikuta itsearvostukseeni, mutta se että pidetäänkö (/pitääkö mulle tärkeät ihmiset) mua mukavana, kivana, ystävällisenä, luotettavana jne. vaikuttaa kyllä. Mun mielestä on tärkeämpää mitä mun henkisistä ominaisuuksistani ja käyttäytymisestä ajatellaan, kuin mitä ulkonäöstä ollaan mieltä.
* Miten uskot asian yleisesti olevan? Kärjistettynä: Onko naisen itsetunto erilainen, jos kaikki miehet haluaisivat hänet verrattuna tilanteeseen, jossa hän ei kelpaa kenellekään?
Riippuu naisesta. Toisille varmaan vaikuttaisi itsetuntoon kovastikin, sitä siis nostaen. Toisille taas asialla ei ole suurta väliä. Tuskin kukaan haluaa olla tilanteessa, jossa ei kelpaa kenellekään fyysisesti tai ”edes” psyykkisesti. :( Uskon että useimmille naisille tärkeintä on, mitä se oma mies/nainen ajattelee.
* Meikkaisitko jos meikkaaminen ei muuten olisi niin yleistä? Siis jos vaikka 90 % naisista olisi meikkaamattomia?
Vaikea sanoa, kun en ole sellaisessa maailmassa elänyt, mutta luulisin että kyllä. Meikkaaminen on tyttöjuttu ja
mä rakastan tyttöjuttuja joten kyllä. Meikkaan itseni vuoksi, enkä enemmistön tai vähemmistön. Toisaalta, jos meikkaaminen olisi sosiaalisesti ei-hyväksyttävää ja/tai rangaistava teko, tuskin sitä silloin tekisin, ei se mulle mikään pakkomielle ole.
* Jos yleinen kauneusihanne ei "vaatisi" meikkausta, meikkaisitko? Jos yleisesti ei ajateltaisi, että "laitettu" näyttää paremmalta, meikkaisitko ja laittautuisitko? Jos yleisesti arvostetuinta kauneutta olisi luonnollinen kauneus ja laittautuminen vähentäisi kauneuden arvoa, laittautuisitko?
Meikkaisin, vaikka yleinen kauneusihanne ei sitä vaatisi. Itseasiassa, luulen että
miesten yleinen kauneusihanne on päinvastainen kuin meikattu nainen, eli että pitävät parempana ’saunasta suoraan’ –lookia. Mulle on monesti sanottu kuinka ihanannäköinen olen ilman meikkiä – ja silti meikkaan, koska teen sen itseäni varten. Olen siis vähentänut mulle tärkeiden ihmisten silmissä oman kauneuteni arvoa meikkaamalla. (En tarkoita että eivät tykkäisi musta meikattuna, vaan että olen heidän mielestään kauniimpi ilman.)
* Yhteiskunta vaatii laittautumaan, ja helppo on itselleen sitten sanoa, etä ihan itseäni varten tässä laittaudun. Ei se kivaa, kun baarissa tullaan sanomaan, että "hei, miks sullei oo meikkejä?+??". Eikä ole kiva myöntää, että muiden takia tai yhteiskunnan "vaatimusten" takia laittautuu.
Ei varmastikaan ole kivaa, jos joku idiootti tulee noin sanomaan. Mun mielestä pitäisi olla jokaisen oma juttu, meikkaako vai ei, eikä muilla pitäisi olla siihen mitään sanomista. :curs: Minä meikkaan, sinä et – hyvä niin. Eikä varmaan ole kivaa jos ”joutuu” yhteiskunnan vaatimusten takia meikkaamaan. Siksipä en sitä suosittele kenellekään, kuten en myöskään anorektiseksi itsensä laihduttamista, silikonirintoja tai seksuaalisesti tyrkylläoloa. Näitä kaikkia tunnutaan nykymaailmassa arvostettavan, mutta irtisanoudun itse noista, koska ne eivät ole mun juttu. Ne joiden juttu se on, tehkööt, mutta mä en muiden mielipidettä palvele. Jokainen kukoistakoon omalla tavallaan. :thumbs:
* Voitko rehellisesti myöntää ettet ole koskaan meikannut sen takia, että saisit paremmin miehiä tjsp? Kyllä uskoisin että suurinosa naisista kuitenkin meikkaa juuri sen takia että saisi paremmin miehiä tai tekisi ainakin paremman vaikutuksen niihin.Vähän eri homma jossain seurustelusuhteessa jossa tuolla jokapäiväisellä pänttäyksellä ei enää ole pidemmän ajan kuluttua juuri mitään merkitystä.
Kyllä mä varmaan teininä tein niin, mutta aika pian opin huomaamaan, että miehet tykkää nimenomaan niistä meikkaamattomista naisista, joten ainakaan miesten takia ei kannata meikata. :arvi: Toisaalta, meikkaamistakin on niin monenlaista. Meikata voi muutenkin kun tekemällä tosi voimakkaan meikit (kuten esim. BB Sari). Mun mielestä paras meikki korostaa omaa ulkonäköä eikä muuta sitä.
Tarkoitit varmaan pynttäämistä? Anyway, sadannen kerran: mun mielestä tärkeintä on että olen itseni mielestä ihanannäköinen. Jos mies on erimieltä (saa olla) ja on silti kanssani, ilmeisesti ne henkiset ominaisuudet ratkaisevat, niin kuin pitääkin. Ihan muun keskustelun paikka onkin se, että miten paljon "pitää" parisuhteessa omaan ulkoiseen (tai henkiseen) olemukseen panostaa. Siitä on enemmän juttua tuolla parisuhde-osiossa, thread muistaakseni nimeltään pari- ja ihmissuhdeongelmat. ;)
Ne jotka jaksoivat lukea tähän asti ovat luultavasti vakuuttuneita siitä, että olen joko susiruma tai maailman ihanimmannäköinen. Referenssejä ulkonäöstäni tällä foorumilla ette saa, mutta ihan tavallisen näköinen olen. Sitä paitsi, ulkonäkö ja laittautuminen tilanteen mukaan: mun mielestä on vain hauskaa olla salilla tosi tyhmännäköinen, kuuluu mulla asianluonteeseen, joillakin muilla ehkä ei. Hyvä niinkin.
Ja joo, keskustelu vois jatkua varsinaisen aiheen tiimoilla.