Ongelmasyöjien mitä söit tänään/eilen

[petra]

Sindy, hyvä että tiedostat ainakin omat fiilikset ruokailun suhteen. Selvästikin tiedät ainakin, mihin tähdätä. Tuonlaiset muutokset kannattaakin tehdä ajan kanssa totutellen. Niin kasvavat kalorimäärätkään eivät ole eivätkä tunnu niin huimaavilta.

Mä sen sijaan kaipaisin teiltä vinkkiä. Oon ongelmasyöjä ja ruokailut vaihtelevat toodella. Jonain päivinä syön nihkeästi sen, minkä kulutan pelkästään urheilemalla, ja joskus ruoan mättämiselle ei näy loppua. Tiedän, että tasaisesti syömällä JÄRKEVIÄ, normaaleja kalorimääriä saisin verensokerin ja pään pysymään tasaisena, mutta pelkään saavani lisää painoa kuitenkin... Tiedän, typerää ajatella tällä tavalla, koska jos ruoka on ns. ''puhdasta'' ja monipuolista, kiloja ei luultavasti pääse tulemaan ja mieliteotkin pysyvät poissa paremmin.
Tällä hetkellä meneillään on vuorostaan syömäputki. Tänään on mennyt jo vähän paremmin kuin eilen, mutta silti syön mitä sattuu... En tiedä, miten pystyn lopettamaan! Verensokeri heittelee ylös alas, syön vaikka oksennus meinaa jo tulla, hiilarit saavat koko kropan turpoamaan ja alan tätä rataa inhota itseäni. Vahvoja sanoja, mutta tältä musta tuntuu. Kävin vetäisemässä puoliväkisin hölkkälenkin. Aluksi tuntui vastenmieliseltä, mutta onneksi hiki kirposi otsalle ja olo parani hiukan. Luulin, että pikku liikunta toisi rotia syömisiin, ja että liikunnan jälkeen ei enää tekisi mieli syödä, mutta hupsis, toisin kävi. Jätskiä, sämpylää, muroja, banaania ja muffinssia upposi tähän tyttöön.
Mitä siis teen?!?! Homma ei todellakaan ole hanskassa.

 

[Betzy]

Minä toivoin että ravitsemusterapautti olisi tehnyt minulle ruokavalion mitä pitää noudattaa, koska niin luulen että kaikki olisi helpompaa... Ei tarvitsisi itse pohtia kaloreita ja että voiko sitä ja tätä syödä. Mutta ei hän tehnyt... eli apua en saanut.

Ootko sä saanut muuta apua, kun yhen käynnin ravitsemusterapeutilla? Jos et, niin suosittelisin marssimaan uudestaan vaikka terveyskeskukseen ja sanomaan suoraan, että nyt ei homma toimi, mä tarviin apua!!!

Mä tein sen virheen, että tyydyin kaks vuotta sitten juuri siihen yhteen kertaan ravitsemusterapeutilla, mistä ei todellakaan ollut mulle mitään apua. Se käski syödä vähintään 1200kcal + liikunnan kuluttamat kalorit ja that's it noin niinkun karkeesti. Mulle siitä ei todellakaan ollut mitään apua, kyllä mä TIESIN että mun pitäää syödä ja mitä mun pitää syödä, mutta käytännön toteutus olikin sitten toinen juttu, kun ei oikeesti vaan pystynyt.

Nyt sit pari vuotta myöhemmin taisin vaan kyllästyä lopullisesti tähän ikuiseen ruoka-paino-helvettiin ja lampsin uudestaan terveyskeskukseen. Oma lääkäri on tällä hetkellä tosi loistava, joka ottaa asiat tosissaan, eikä vähättele mun ongelmia, niinkun aikasemmin tehtiin. Ei sillon niitä kiinnostanut, nyt kiinnosti. Ehkä osaltaan vaikutti se, että mä todella sain sanotuksi, että nyt homma EI ole hallussa. Noh, enhän mä siitä periaatteessa muuta hyötyä kuitenkaan saanut, kun ravitsemusterapeutin numeron (josta ei taaskaan mitään hyötyä ollut, nyt tosin olisin saanut kontrollikäyntekjäkin sinne!) sekä suosituksen mennä juttelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Noh, se psykiatrinen sairaanhoitaja nyt ei oikein muuta saanut mulle sanottua, kun että sillä ei oo resursseja auttaa mua. Olisin varmasti saanut lääkäriltä lähetteen psykiatriselle polille tai lapinlahteen, mutta lappariin tiedän, että olisin saanut jonottaa varmaan sen vuoden, kun en ole tarpeeksi sairas. Päätin sitten varata ajan yksityiselle psykiatrille. Sen luona kävin kaks kertaa ja nyt sitten kerran viikossa syömishäiriökeskuksessa terapiassa. Kaikki rahat siihen tosiaan menee, onneksi äiti on luvannut maksaa mun kanssa käynnit puoliksi.

Näin pitkän sepustuksen jälkeen, missä ei varmaan ollut juuri päätä eikä häntää ;), halusin vaan sanoa, että jos tuntuu, ettei homma vieläkään toimi ja ei oo yksityiselle mahdollisuutta mennä, niin mene ihmeessä terveyskeskukseen ja vaatimalla vaadit sitä apua! Läheskään kaikki syömishäiriöiset ei saa kunnalliselta apua, mutta sitä kannattaa todellakin vaatia. Ja sulla on kuitenkin se "hyvä" puoli, että olet alipainoinen, voisit siis oikeesti jopa saada sitä apua! Hyvähän juttu se alipaino ei missään nimessä ole, mutta ymmärsit varmaan pointin.. (Mä kun olen normaalipainon keskivaiheilla, niin olen todennäköisesti ns. liian terve saadakseni apua, tai ainakin joutuakseni odottelemaan sitä hyvinkin pitkään).

 

[Sindy]

Joo tosiaan, yhden kerran kävin ravitsemusterapeutilla ja eihän se nyt tarpeeksi tietenkään ollut. Terveyskeskuksen lääkärillä kävin 4 kertaa. Painoa tarkkailtiin ja lääkäri vain kyseli miten menee. Olen nyt täällä Ruotsissa ja jännittää ihan hirveesti mennä lääkäriin täällä. Ruotsia en hyvin puhu ja jne...

Täytynee mennä takas Suomeen ja hoitaa itsensä ensin kuntoon ja sitten tulla takas Ruotsiin tai jotain...

Tänään en ole vielä syönyt mitään, kun en tiedä mitä söisin... *huokaa*

Kiitos Betzy.

 

[Sindy]

Voi voi... Olen koittanut parantaa syömisiäni, mutta nyt tuli taas stoppi kun on kuukautiset. Koko ajan ihan turvonnut olo ja mitä enemmän syön sen huonompi olo tulee.

Voiko kuukautisten aikana turvota niin paljon, että reisiin ja lantiolle tulee 1 cm lisää? Vai olenko lihonut, vaikka syönyt olen vain 1250 kcal päivässä? Lihottaako se esim. että syön rahkan, porkkanan ja omenan vielä kello 24 jälkeen ja sitten menenkin suoraa nukkumaan?

Ei pitäs näin paljoo taas stressata, mutta kun on niin vaikeeta...

 

[Jepu]

Voi voi... Olen koittanut parantaa syömisiäni, mutta nyt tuli taas stoppi kun on kuukautiset. Koko ajan ihan turvonnut olo ja mitä enemmän syön sen huonompi olo tulee.

Voiko kuukautisten aikana turvota niin paljon, että reisiin ja lantiolle tulee 1 cm lisää? Vai olenko lihonut, vaikka syönyt olen vain 1250 kcal päivässä? Lihottaako se esim. että syön rahkan, porkkanan ja omenan vielä kello 24 jälkeen ja sitten menenkin suoraa nukkumaan?

Ei pitäs näin paljoo taas stressata, mutta kun on niin vaikeeta...

Kyllä mulle tulee vyötärölle paskalla mäihällä parikin senttiä turvotusta, että elä turhaan stressaa
Nimimerkillä "nytkin menkat ja olo on sen mukainen"

 

[ninia]

Sindy, noilla vajaa 1300 kcaloreilla ei ole mahdollista lihoa, vaikka en tiedä edes mittojasi. Sun sinnetänne 1 cm -turvotus on hormonaalista ja tapahtuu myös mulle ja varmaan vähintään joka toiselle joka tällekin palstalle kirjoittelee. Eikä varmaan edes toi sentti riitä.

Kellonajalla ei ole syömisen kannalta väliä, pääasia sun tilanteessasi on ylipäätään syödä. Porkkana ja omena ovat käytännössä kalorittomia, kokeile vaikka jättää ne laskuista kokokaan, ok? Rahkaa on todella hyvä yöpala, sisältää hidasta maitoproteiinia. Olisiko jo liian iso lisäaskel ottaa rahkan alle 1 rkl rypsiöljyä? Se hidastaa imeytymistä edelleen ja tekee kropalle hyvää unen aikana. Ajattele sitä panostuksena treeniisi.

Siis jos haluat sieltä puntilta tuloksia, on syötävä kanssa. Muuten lihaskasvu on mahdotonta. Minkä varmaan jo tiesitkin... Lihaskasvun myötä tulee sitten sentti jos toinenkin - pysyvästi. Jos se ei ole tavoitteenasi ainakin jossain määrin, en tiedä mitä haet tältä foorumilta. Luulen, että olet hoikka tyttö, jolla treenin ja riittävän syömisen (joka on siis reilusti enemmän kuin tuo 1250 kcal) myötä kehitys näkyy nopeasti ja tosi nättinä, kun ei ole isoja rasvoja päällä. Muutoksiin tarvitaan myös rohkeutta jättää entinen. Aurinkoista kevättä ja tsemppiä :haart:

 

[Sindy]

Kiitoksia Ninia viestistäsi. Ja todellakin olen hoikka tyttö. Yritän lisäillä tässä painoa ja sitten haluaisin myös jossakin vaiheessa aloittaa salin, mutta nyt ei ole tarpeeksi energiaa(ihme?). Pituus siis 166cm ja paino n. 46-47kg.
Nyt olen siis laihaläski ja olisi kiva jossakin vaiheessa olla se timmilikka, mutta siihen on vielä matkaa...
Kaikesta lasken kalorit, koska mulla on edelleen SH. Olen rasvan syömistä pikkasen nostanut ja ajattelen siitä jo hiukka rennommin.
Kaipa tämmönen pöhöttyminen on normaalia... Tuntuu vaan niin hullulta. =D
Iltapala on tuo rahka sen takia, että RAKASTAN sitä soijarouheen, vadelmien ja hunajan kanssa. Ilman sitä ei uni tule. =) Sekaan laitan VAIN 3g öljyä, mitä pitäs koittaa pikkuhiljaa nostaa reilummaksi. Täällä jossakin joku sanoikin, että rasvoja on hankala alkaa lisäämään kun senkin edestä voisi syödä vaikka mitä.

Tämän päivän syömiset on mennyt niin penkin alle kun vaan voi. Päätä särkee niin julmetusti, kun on nuo kuukautiset ja koko ajan ällöttävä turvonnut olo.
Aamulla söin puuron (40g ruishiutaleita ja kauraleseitä sekasin), 100g kananmunanvalkuaisia. Päivällä pala kesäkurpitsaa, pala kurkkua, 3 maapähkinää, n. 5 rusinaa, pikkasen salaattia, yksi kirsikkatomaatti ja vadelmia n. 10kpl jäisenä.
Äsken söin 100g seitifile, 200g wokvihanneksia, 2 Wasa Sport näkkäriä, 10g minilättaa, 1 kalkkunaleike ja 50g raejuustoa.
Illalla alkaa varmaan taas mättäminen... no ei... Puuro satsin syön parilla valkuaisella ja 100g raejuustoa, 5g minilättaa, vadelmia ja hunajaa... Sitten vielä myöhemmin omena, porkkanat ja rahka.

Kaloreita ihan liian vähän... Ainoa liikunta mitä tänään tein oli kauppaan kävely ja takas eli n. 20 min.

 

[cilla]

Sindy, ennen kaikkea syömisen lisäämistä, sun kannattais saada tuo pää jotenkin kuntoon. Näin niin ku hyvin ilmaistuna. Mutta oikeesti ei tuosta kierteestä ikinä pääse irti. Sun pitäs vaan hyväksyä se tosiasia että tarvitset lisää kiloja ja annat niiden tulla. Ei se tietenkään helppoa ole, mutta mikäpä olis. Kun sä olet hetken kärvistellyt, huomaat aivan varmasti yleisen vireystilasi paremmaksi ja muutenkin olo paranee ja jaksat kaikkea erilailla kuin ennen. Siinä vaiheessa ehkäpä lisääntyneet kilotkin unohtuvat. Sulla taitaa olla vielä pitkä matka kuljettavana, joten kannattaa aloittaa pikimiten. Elämää on kuitenkin niin turhaa tuhlata johonkin tuollaiseen.

Nimimerkillä 5 ohielättyä vuotta kalorimaailmassa.

 

[Betzy]

Sindy Ootko lueskellut SYLI:n sivuja? Sieltä löytyis ainakin malliesimerkki ruokavaliosta: http://www.syomishairioliitto.fi/phpBB2/viewtopic.php?t=1084&start=0

Mä luulin, että syön paljon enemmän jo kun toi start, mutta tänään sain sitten ton start-ruokavalion terapeutilta, ja tuntuuhan se oikeestaan aika paljolta.. Ainakin leipää saa syödä
Koitan nyt sitten noudattaa sitä, tosin juustoa laitan leivän päälle, eli saattaa mennä jopa ylikin ton, mut se ei varmaan oo huono juttu, jälkkäreitä taas sitten tuskin tulee ihan joka päivä syötyä. Käsky kävi, että herkkuja 3-4 kertaa viikossa;) Tuntuu, että nyt uskallan syödä paremmin. Tänään kaupassa tuntu, että voisin ostaa vaikka 10 kassillista ruokaa, kun kaikkea hyvää ruokaa on tarjolla ja nyt saan jopa syödä niitä (toisin sanoen annan siis itselleni luvan syödä normaalia ruokaa, kun terapeutti niin käskee). Ja ehkä uskallankin, kun meen määrällisesti aluks ton listan mukaan. Oli vaan kovin vaikee päättää, että mitäs hyvää ruokaa sitä sitten söisi, kun on niin paljon vaihtoehtoja. Tein sitten tänään jauhelihakastiketta ja perunoita, huomenna olis kanttarellikeittoa lounaaks ja sit illalliseks kanasuikaleita ja riisiä. Njami! Vähäks tää on kivaa :D
Maha tosin tuntuu nyt aivan suunnattoman isolta, siltä kun olis lihonnut monta kiloa. Mutta eihän se oo mahdollista, joten koitan vaan suunnata ajatukset johonkin muualle. Kai tää tästä, pikku hiljaa!

Ruoasta nauttimisen lisäks (vaikka se toisinaan jälkeenpäin aiheuttaakin tällasia läski-possu -olotiloja) oon oppinut nauttimaan elämän pienistä mukavista asioista. Esimerkiks lauantaina näin ekan perhosen ja hymy nousi huulille ja oli mukava olo. Tällasta lisää, on se taistelu sen arvosta, jos saa vielä nauttia elämästä!

 

[Sindy]

Betzy... SYLI:n sivuilla käyn joka päivä lukemassa niitä juttuja. Ja olen katsellut sitä Start-ruokavaliota, mutta herkkuja en todellakaan pystyisi syömään VIELÄ noin paljoo eli siis joka päivä. En pysty siihen edes kerran viikkoon. Pystyn syömään karkin pari, mutta en nauttimaan esim. kokonaisesta suklaapatukasta tai pullasta tai tai tai...

Ikinä en elämäni aikana ole syönyt kahta lämmintä ateriaa eli siis en osaisi sitäkään tehdä. Söin siis koulussa lämpimän ja sitten kotona mutta en koulun jälkeen aikuisiällä ole ikinä kahta lämmintä ateriaa syönyt.

Vitsi, vitsi ja vitsi, kun vaan saisi päähänsä että pitää SYÖDÄ!!! Ja saisin hyvällä omalla tunnolla nauttia kaikista ihanista ruoista ja vielä ottaa extra-annoksenkin jos tekee mieli.

Ihana kuulla Betzy, että sinä olet menossa oikeaan suuntaan ja tsemppiä sydämeni pohjasta. =) Perässä tullaan, toivottavasti pian.

 

[Betzy]

Ikinä en elämäni aikana ole syönyt kahta lämmintä ateriaa eli siis en osaisi sitäkään tehdä. Söin siis koulussa lämpimän ja sitten kotona mutta en koulun jälkeen aikuisiällä ole ikinä kahta lämmintä ateriaa syönyt.

Mäkään en oo ikinä ennen syönyt kahta kunnon lämmintä ateriaa. Vieläkin on puuro ollut se toinen, mutta siitäkin yritän pikku hiljaa päästä eroon..

Tsemppiä sinne! Paljon se vaatii, mutta sydämeni pohjasta voin sanoa, että se on sen arvoista. Vaikka onhan tässä itellänikin vielä tosiaan pitkä matka kuljettavana, että voi sanoa tän kalori-helvetin olevan entistä elämää. Hiljaa hyvää tulee

 

[Sindy]

^ Juh, mulle on kanssa puuro toinen lämmin ateria ja jos nyt totta puhutaan niin joskus itseasiassa syön kolmekin lämmintä ateriaa, jos iltapalana on vielä puuro. Mutta lämmintä ruokaa päivällä en ole juurikaan koskaan tykännyt syödä.

Tänään taas mennyt huonosti... Aamulla ei tehnyt mieli puuroa, joten pupelsin 100g raejuustoa, 170g porkkanaa, pari kirsikkatomaattia ja pari herkkusientä. Ja sitten söin n. 5 karkkia ja puolikkaan suklaapalan. Äsken söin sosekeittoa, katkarapuja, raejuustoa ja näkkäriä. Olen muuten huomannut, että juurikaan mikään muu ruoka kun sosekeitto ei pidä mun nälkää loitolla enään... Tai sitten sitä ruokaa tosiaan tarttee olla ihan hirveesti esim. (arvio) 8 perunaa, kaksi soijaleikettä, 100g raejuustoa, 2 näkkäriä ja salaatti.

Sosekeitto pitää nälkää aikas hyvin ainakin 3-4 tuntia. Tiedä sitten mikä pitää ja kuinka paljon, kun sosekeittoa olen syönyt viimeiset kaksi viikkoa päivällisenä.

Kaupassa taas oli kamala olo... Teki mieli suklaata ja jäätelöä, mitään en kuitenkaan pystynyt ostamaan. Noh, söin ainakin ne 5 karkkia poikaystävän pussista.

 

[Betzy]

Voisinpas laittaa tänne eiliset syömiset, kun ainakin omasta mielestäni sujui TODELLA hyvin ;)

(03.50: ruisleipä (minilätta, kinkku, juusto, kurkku), ProFeel jugurtti 175g. Heräsin joskus kolmen jälkeen enkä millään saanut unta, joten nousin sitten ylös ja nälkäkin oli aika kova, joten ajattelin syödä, että ehkä jossain vaiheessa vielä saattaisi nukahtaa.)

8.20: ProFeel jugurtti 175g

JUMPPA

10.15: 2 ruisleipää päällisineen, 1 dl appelsiinimehu, kuppi kahvia rasvattomalla maidolla

13.00: N. 2 dl peruna-kukkakaalisosetta (sis. 50/50 molempia), 2 kasvispihviä, 1 porkkana raasteena, 1 rkl kevyt-valkosipulikastiketta, pari lakupalaa jälkkäriks

16.15: Ruisleipä päällisineen, omppu

19.00: Kanttarellikeitto 400g, ruisleipä päällisineen, pari lakupalaa

22.30: Jogurtti 200g (40kcal/100g), ruisleipä (josta tosin söin noin puolet, kun väsytti niin pirusti eikä yhtään maistunut)

+omegat ja vitamiinit

Protskuja ei oo kauheesti, mutta opettelen tosiaan pois tästä hiilarikammosta ja muutenkin syömään enemmän, joten proteiinien määrä ei oo tällä hetkellä todellakaan tärkein asia (sitä voi alkaa miettiä sitten taas, kun voi sanoa olevansa terve). Mutta muuten kommenttia otetaan vastaan oikein mielellään!

 

[Sindy]

Voi ei kun masentaa. Päivällä söin 100g kananmunanvalkuaisia ja 7 karkkia.
Nyt sitten päivällinen oli 30 minuuttia sitten ja se sisälsi 1 Painonvartioiden kabanossin, 100g raejuustoa, 100g herkkusieniä ja kamala kasa kaikkia kasviksia (kesäkurpitsa, paprika, tomaatti, pinaatti, rucola, parsa)... Noh, mun ei lähtenyt nälkä ollenkaan tosta määrästä. ¨

Huomenna taas sosekeittopäivä, kun siitä ainakin lähtee nälkä pidemmäksi aikaa...
En varmaan muusta enään täytykkään kun keitoista ja niitäkin pitää syödä vähintään 5dl + näkkärit ja raejuusto.

 

[Kylli]

Voi ei kun masentaa. Päivällä söin 100g kananmunanvalkuaisia ja 7 karkkia.
Nyt sitten päivällinen oli 30 minuuttia sitten ja se sisälsi 1 Painonvartioiden kabanossin, 100g raejuustoa, 100g herkkusieniä ja kamala kasa kaikkia kasviksia (kesäkurpitsa, paprika, tomaatti, pinaatti, rucola, parsa)... Noh, mun ei lähtenyt nälkä ollenkaan tosta määrästä. ¨

Huomenna taas sosekeittopäivä, kun siitä ainakin lähtee nälkä pidemmäksi aikaa...
En varmaan muusta enään täytykkään kun keitoista ja niitäkin pitää syödä vähintään 5dl + näkkärit ja raejuusto.

Sori mutta mikä tässä nyt masentaa? Tässäkin näkyy olevan ihan liian vähän kaloreita, tosta sosekeitto-vaihtoehdosta puhumattakaan. Ei tehdä Pakkiksesta mitään pro-ana-sivustoa.

 

[Sindy]

Juu ei missään nimessä mitään pro-anaa...
Tässä siis masensi se, että määrällisesti ruokaa nykyään täytyy mättää ihan hirveitä kasoja ennen kun nälkä lähtee pitemmäksi aikaa kun tunniksi. Ja sen tiedän, että kaloreita tulee/tuli kummastakin vaihtoehdosta liian vähän.

 

[faerie]

Juu ei missään nimessä mitään pro-anaa...
Tässä siis masensi se, että määrällisesti ruokaa nykyään täytyy mättää ihan hirveitä kasoja ennen kun nälkä lähtee pitemmäksi aikaa kun tunniksi. Ja sen tiedän, että kaloreita tulee/tuli kummastakin vaihtoehdosta liian vähän.

Anteeksi, määrällisesti paljon ruokaa 100 g kananmunanvalkuaisia, ja pari karkkia tai makkara, raejuustoa ja rehuja? Ei hyvää päivää. Tuo siteerattu kohta on todellakin ristiriitainen: valitat, että nälkä ei lähde ja toteat, että kaloreita tulee liian vähän. En tiedä kuinka paljon rehuja olet mättänyt, mutta kuuntele nyt itseäsi.

Ja väärinkäsitysten välttämiseksi, ei ole tarkoitus olla ilkeä tai tyly, ei todellakaan ;) Silmiini vain sorahti tuon sanomasi ristiriitaisuus...

 

[Vidamic]

7 vuotta elämästäni hukkasin syömishäiriölle, siinä ohessa oli masennusta, ahdistuneisuushäiriötä ja paniikkikohtauksia. Voin nyt sanoa olevani aika hyvin parantunut, vaikka sielu onkin arpisia haavoja täynnä. Mutta voin rehellisesti kertoa tietäväni, miltä tuntuu pakkomielteinen suhtautuminen ruokaan, kalorien laskenta, punnitukset, painokäyrät, ympärysmittojen listaaminen... Miltä tuntuu kun repeää tuskaiseen itkuun ennen sukulaispojan 8-vuotispäiviä kun pelkää joutuvansa syömään jotain kiellettyä... Ja monta muuta katkeraa asiaa. Sairastin kauan yksin ennen pääsyäni hoitoon. Aloittaessani käynnit ravitsemusterapeutilla viime kesänä suunta alkoi vihdoin kääntyä oikeaan. Tulisi pitkä tarina, jos kertoisin koko häiriöhistorian, joten kerron vain nykyisestä ruokavaliostani.

Nykyään uskoisin syöväni riittävästi, noin 2000-2500 kcal päivässä. En laske enää kaloreita, mikä on todella vapauttavaa. Ruokavalioni on perus- muttei yltiöterveellinen. En mätä roskaruokaa ja herkkuja joka päivä, mutta en koe morkkista jäätelötuutista tai kaverin tarjoamasta pullasta, kun peruspalikat on kunnossa. Syön aamupalan, lounaan, pienen välipalan, ison välipalan /päivällisen, palautusjuomat ja iltapalan. Lihaa en syö eettisistä syistä, mutta muuten syön aika tavallista ruokaa, en mitään erityisiä puritaanisia fitness-hifistelyjä. Enkä punnitse ruokiani. Syön paljon vihanneksia, marjoja hedelmiä, käytän leivällä kasvimargariinia ja kevytjuustoa, leipä on useimmiten ruisleipää, joskus vaaleaakin, ei tosin ihan ranskanpullaa. Puuroon laitan rypsiöljyä, ja wokit ym paistan öljytilkassa, hyvää rasvaa tulee myös lohesta ja salaatinkastikkeista. Käytän rasvatonta maitoa, kevyttä ruokakermaa, kevytjuustoa ja jugurtti on useimmiten rasvatonta ja sokeritonta. Rahkan maustan marjoilla, makeutusjauheella tai hedelmillä, funlightilla... Proteiinia tulee raejuustosta, leivänpäällysjuustosta, maitotuotteista, palautusjuomasta, satunnaisista proteiinipatukoista välipaloina, pähkinöistä... Annokset ovat sellaisia, että maha tulee sopivasti täyteen mutta ilman ähkyä. Joskus herkuttelen jäätelöllä, lakuilla tai leivonnaisilla, ehkä kerran-pari viikossa, mutta en silloinkaan määrättömästi. En enää ota asiasta stressiä. Jos joskus tekee kamalasti mieli jotain tiettyä vähemmän terveellistä purtavaa, sitä voi kohtuudella syödä pihtaamatta muusta ruuasta eikä maailma kaadu. Saunan jälkeen voi ottaa joskus kaljan miettimättä turhia kaloreita. Juhlissa voi ottaa kermakakkua. Silloin harvoin kun käy baarissa (mulla ehkä pari kolme kertaa vuodessa, en ole bilehile...) voi kumota pari viinapaukkua eikä treeni ja elämä mene pilalle. Ei sitä mässyä ja muuta kuitenkaan edes himoitse niin paljon kun syö tarpeeksi monipuolista ruokaa. Ja yhtäkkiä se suuri mystiikka ja ihmeellisyys pikkupullan ympärillä katoaa...

En tähtää fitnesskisoihin tmv, mutta treenaan silti tosissani, vaan en vakavan ryppyotsaisesti. Elämäni on onnellista. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, kun ei ole jatkuva paniikki päällä. Painan noin 60 kiloa, pituutta on 166 senttiä, enkä nyt yritä aktiivisesti muokata itseäni mihinkään suuntaan. Salilta haen voimaa, hyvinvointia ja kestävyyttä... Lenkilläkin käyn, mutta liikunta ei ole enää yletöntä, kuten ennen. Olen kyllä ollut paljonkin laihempi ja timmimpi, mutta silloin kaikki oli pelkkää paskaa eikä elämässä ollut muuta sisältöä kuin ruoka, laihdutus, kalorit ja rasvanpoltto.

Hiukan taisi mennä offtopic, en nyt varsinaisesti listannut syömisiäni. Halusin vain tähän ketjuun tuoda esille näkökulman, että vakavastakin syömishäiriöstä voi parantua oikeanlaisen hoidon avulla ja vapautua sen orjuudesta. Ja voin sanoa, että tässä vaiheessa, kun se alkaa olla takana päin, tuntuu aivan helvetin hienolta! :hyvä: Parantuminen on taistelemisen arvoista.

 

[mgw]

Nyt vasta ymmärrän miksi moni oli tavallisella mitä söit tänään/eilen palstalla niin paljon tällaista palstaa vastaan. Ensinnäkin Sindy on hienoa, että yrität parantua ja syödä enemmän, mutta ruokamäärät mitkä ovat sinusta isoja ovat pieniä energiallisesti. Toisekseen, et pysty korjaamaan täysinäisyyden tunnettasi sillä, että syöt yhä enemmän ruokaa määrällisesti mutta vähemmillä/samoilla kaloreilla kuin tiiviimpää ruokaa. Vatsalaukku vaan venyy entisestään siitä. Kokeile syödä enemmän energiallisesti ja lisää energiatiiviitä ruokia enemmän ja syö niitäkin niin kauan, että olet täynnä. Itselläni on järjettömän iso vatsalaukku bulmian seurauksena. Sen kanssa oppii elämään. Aina ei tule olo täydeksi vaikka on jo syönyt tarpeeksi aterialla ja pystyn syömään talon isoimman salaattikipollisen kerralla tyhjäksi ilman suurempia ongelmia.

 

[Kylli]

En siis tosiaankaan halunnut edellisessä kommentissa olla tyly, mutta ihan oikeasti tuli mieleen nämä pro ana- ja thinspiration-sivut joita olen valitettavasti itsekin lukenut joskus lukioikäisenä. Luulen kuitenkin, että jos jollain on oikeasti syömishäiriö, niin kehonrakennukseen ja fitnessiin keskittyvä nettiyhteisö ei ole oikea pakko tee-se-itse-terapialle. Päinvastoin, näissä piireissäkin syömisen ja treenin kontrollointi on välillä aika tiukkaa - jos sinulla on jo valmiiksi ongelmia kehonkuvan ja itsekontrollin kanssa, on ehkä parempi olla innostumasta fitnessistä liikaa.

Kun lukee joitakin kommentteja täällä, niin rupeaa pakostakin miettimään että onko kyse vain "ongelmasyömisestä" vai oikeasta syömishäiriöstä. Tämä siis ulkopuolisen näkökulmana, koska edellä esitetyt ajatukset tuntuvat itsestäni niin vierailta. Minäkin pohdin syömisiäni ja poden välillä huonoa omaatuntoa lipsumisista, mutta ruoka ei ole minulle näin iso ongelma.

Pointtina oli siis vaan se että hakekaa rohkeasti apua jos siltä tuntuu, ei tarvitse odottaa ennen kuin sekoaa täydellisesti! Itse sairastan toista, ei syömishäiriöihin liittyvää, psyykkistä sairautta, ja päätös mennä vihdoin lääkärin puheille ja pyytää lähete psykiatrille oli todella vapauttava. Sain tarvitsemani lääkkeet ja avun, ja voin taas keskittyä muihin asioihin.