Ongelmasyöjien mitä söit tänään/eilen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mgw
  • Aloitettu Aloitettu
senni ehti ensin, mutta tässä nyt on kuiteski tääkin mitä ehdin Sindylle kirjoittaa vastaukseksi:
Kyllä voi ihan hyvin kunnon ruokaa syödä illalla! Se on vanhan kansan uskomus, "että ei saa sitten enää klo kuuden jälkeen syödä kun vähän jotain hedelmää". Anna mennä vaan, varsinkin kun olet tänään syönyt vasta noin vähän. Kun kokonaisuushan se on mikä merkitsee. Eli hyvin uskallat syödä (ja syö sit reilusti kans, kun päiväsi kalorimäärä on jäänyt noin pieneksi). Ja mitä miehiin tulee, niin ne ei nyt aina tiedä kaikkea ;).

Nim. Rahkapannari menossa juuri uuniin, ja sitten vielä jotain protskua ennen nukkumaanmenoa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kiitoksia nopeista vastauksista.
En mä ymmärrä mitä toi ukko tossa sössii...
Äitini aikoinaan ehdotti että tekisin esimerkiksi pastasalaatin iltapalaksi, siihen ukkoni sanoi että "hyvä idea". Nyt hän sitten on kumminkin sitä mieltä, että kunnon ruokaa ei kannata syödä yöllä... Voi luoja, mihin noiden ukkojen kanssa joutuukaan vielä. =)
Ja nyt hän sitten sanoi, että pastasalaatti olisi kevyempi kun seitikeitto... ja mitenköhän se on mahdollista? Ota siitä selvää...

Jane_O, mä aattelin kanssa huomenna koittaa ensimmäistä kertaa tuota rahkapannaria tehdä. Ollut meinaan mielessä jo monta päivää, et pitäskös tehdä.
 
^ Joo se rahkapannari on nannaa :kuola:!
Itse laitan siihen pannariin (on sellainen ~15x25cm lasivuoka) 2 munaa (tänään 1 munan+2 valkuaista), 130-150g rahkaa, hippusellinen suolaa, 1,5-2 rkl sokeria/makeutusainetta/hedelmäsokeria, ~2rkl jauhoja. 200 astetta ja 20-25min. Ja sama toimii siis letuina, teen sellaisia pikkuletun kokoisia, paistuvat teflonpannulla ihan ilman rasvaa. Ja sitten päälle kauhea kasa mansikoita. Toi on nykyään mun iltapala oikeastaan melkein joka ilta :nolo:. Useammin ehkä tosin teen tosta sitä puolikasta versiota ja paistelen lettuja.

Ja sori, tää oli ihan :offtopic:...
 
Kiitti Jane O. Nyt on käyty rahka ostoksilla eli siis tuo menee testiin tänään. Ei ole ainakaan kauheen epäterveellistäkään ja proteiinia löytyy.
 
Avaudun nyt siis itsekin tänne. Eli eilen tuli vedettyä ruokaa kahden edestä ainakin, mitä tapahtuu mulle ainakin sen kaksi kertaa viikossa, jos on siis hyvä viikko. Olen bulimiataustainen, joskin olen lopettanut oksentamisen.

Osaisiko kukaan antaa neuvoja, miten saa psyykkisen puolen hoidettua silloin, kun päässä meinaa napsahtaa ja tekee mieli tyhjentää jääkaapit?

Olen käynyt ravitsemusterapeutilla ja saanut ruokavalioni muilta osin kuntoon ja syön säännöllisesti ja monipuolisesti jne... "hyvinä" päivinä, joskin miinuskaloreilla. Paino on pysynyt suunnilleen samana noin vuoden verran. Tosin välillä paino on tippunut pari kiloa lähinnä nesteistä siitä normaali vaihteluvälistä. Mutta noin reilu vuosi sitten painoni nousi 12 kiloa parissa kolmessa kuukaudessa, kun jäin saikulle masennuksen vuoksi ja siitä olen yrittänyt tuloksetta pudottaa painoa lähemmäs omaa "normaali"painoa tuloksetta. Ahmimiseni onnistuvat nimittäin kompensoimaan täysin kaikki miinuskaloripäivät. Käyn myös puntilla 3xvko ja aerobista teen lisäksi lähes päivittäin. Lihasta ja voimaa on kyllä tullut puolessa vuodessa hyvin, sen jälkeen kun aloin käymään salilla. Olen myös hieman tyytyväisempi omaan kehooni, vaikka vielä meinaa itkettää, kun katsoo peiliin.

Onko kenelläkään samanlaisia ongelmia?
 
Psyykkisen puolen asioiden hoitaminen riippuu varmaan henkilöstä, mutta ainakin mulle on ollut apua siitä, että olen tietoisesti pyrkinyt lopettamaan laihduttamisen tai ainakin lopettanut asioiden rajoittamisen ja tavallaan hyväksyn sen, että välillä tulee se olo, että vois repiä kaiken safkan kaapista. Kun sen olon antaa tulla, sen voi lopulta kuitata toteamalla, että jahas, taas musta tuntuu tältä ja keskittyä miettimään, m-i-k-s-i tuntuu siltä. Etenkin kun syömiset alkaa oleen säännölliset ja monipuoliset, kuten sulla tuntuu olevan, se olo muuttuu mun mielestä hyvinkin hallittavaksi.

Sen olon käsittely on sitten tosiaan mun mielestä henk.koht. ratkaistava asia. Mua auttaa kirjoittaminen ja asioiden pohtiminen/käsittely siten, sillä yleensä tuo olo kumpuaa jostain tunteesta, ahdistuksesta, stressistä tms. Joskus mua myös auttaa se, että oikeasti toteutan sen syömisen tarpeen, mutta pienemmässä mittakaavassa, eli jos tekee mieli vetää kaapit tyhjäksi, syön vaikka yhden leivän (jos se nyt sattuu olemaan se, mitä tekee mieli vetää napaan) ja kuulostelen oloa ja mietin, että auttoiko se nyt sitten jotain. Yleensä totean, että ei. Jos en heti usko, toinen leipä kokeiluun ja yleensä viimeistään siinä vaiheessa totean, että taidan keksiä jonkun toisen tavan ratkaista ongelmani...

Kuten mikä tahansa kielletty, myös ahmiminen mun mielestä muuttuu houkuttelevammaksi, jos sen kieltää itseltään. Kun antaa itselleen luvan syödä jotain himoitsemaansa, se koko idea tavallaan katoaa, koska silloin siitä ei tule sitä syyllistä oloa, joka peittoais ne tunteet, joita syömisellä yrittää tukahduttaa. Näin siis mulla...

Tsemppiä!
 
mqv:

Bulimiataustaa minulta ei löydy, mutta ahmimista kyllä.. Nyt on viikko paineltu menemään about 3000 kalorilla päivässä. Salilla kävin kerran, kävellyt lähes päivittäin ja ratsastellut.

3 vuodessa painoa tullut lisää lähes 10 kiloa, joista 2 kiloa vasta poissa. Itsensä katsominen peilistä itkettää melko usein. Ahmimiskausia tulee aina välillä, yleensä se jää yhteen tai kahteen päivään, nyt tosiaan jatkunut koko viikon.. Muulloin syön aivan normaalisti ja terveellisesti, yritän saada sen 8 kiloa vuoden loppuun mennessä pois.. Salin ansiosta olen kyllä kiinteytynyt, mittanauha kertoo omia tuloksiaan.
 
Kiitos vastauksista MiimaL ja Joutku!

Olen parantumisprosessissa siinä vaiheessa, että olisi aika alkaa pikku hiljaa päästämään irti tuosta ahmimisesta turvariepuna. Henkisellä puolella voin paljon paremmin, kuin vuosi tai puoli vuottakin sitten, mutta syöminen on edelleen yhtä hallitsematonta. Yritän seuraavan kerran ahmimishimon tullessa ihan oikeasti kestää yli sen pahimman hetken ja miettiä miksi tekee mieli syödä kolmen päivän ruuat kerta istumalta. Yleensä olen onnistunut välttämään tämän pohdiskelun täysin. En ikinä ole ajatellut, miksi haluan syödä. Ainoastaan että "ei saa ahmia, ei saa ahmia, ei saa ahmia", mikä ei tietysti auta asiaa ollenkaan. Jos saisin jonkinlaisen ruutinin siihen, mitä teen kun tulee ahmimishimo voisin ehkä päästä siitä irti. Olen onnistunut lopettamaan viiltelyn, itseni polttamisen ja oksentamisen siten, että vain kestin ahdistuneisuutta tarpeeksi monta kertaa kunnes ei enää tehnyt mieli tehdä sitä.

En olisi hirveän huolissaan n. 3000 kcal per pv syömisistä. Ovuloidessa, jos nyt sattuu olemaan se aika kuukaudesta, kuluu 300 kcal enemmän kuin muulloin perusaineenvaihduntaan. Samoin jos touhuaa kotona ja on vielä vapaa-ajalla fyysisesti aktiivinen, ei vahinkoa todennäköisesti kovin paljon ole ehtinyt tapahtumaan. Ihmiskeho ei onneksi hyödynnä kaikkia ylijäämä kaloreita ja muuta niitä rasvaksi.
 
Laitan nyt eiliset syömiset tänne, ettei mene ihan offtopiciksi.

Eli lauantaina ahmin ja sunnuntaina heräsin vasta klo 13:00

13:00
50 g kauralese
150 g mustikka
monivitamiini
kalkki+D
E-EPAt
magnesium
läkerol-aski

15:40
220 g kypsennettyä broileria
250 g tomaattia
100 g salaattia
100 g kurkkua
24 g kevyt salaatti kastiketta

16:50
200 g kirjolohta
kermaviilikastiketta

Kuntopyörä: 30 min

21:00
70 g fetaa
125 g tomaattia
150 g kurkkua
21 g kevyt salaattikastiketta

1250 kcal 41%P/25%HH/34%

Aika alas jäi kalorit ja hiilarit, mutta ei kyllä ollut nälkäkään ja makasin koko päivän paitsi tuo puolituntinen pyöräily.
 
Laitan nyt tämän päivänkin. Vähän normaalimmin söin tänään kuin eilen.

7:00
50 g kauralese
200 g mansikka
110 g soijamaito (light)
4 dl kahvi

Kävely 25 min

11.20
155 g kananmunan valkuainen
kaneli
500 g mansikkajugurttia
240 g omena
150 g tonnikala
12 g saksanpähkinä
30 g All Bran muroja
66 g soijamaitoa
160 g kevyt mehukeittoa
(aika paljon söin kerralla :D, mutta oli nälkä ja tiesin, että pääsen vasta viiden maissa kotiin)

Kävely 25 min

Kävely 30 min

17:00
sokeriton Battery
200 g broileria
0,55 l sokeritonta sorbettia

1400 kcal tähän mennessä yhteensä 41%P/47%HH/12%R

Illalla vielä lisää rasvaa ja rehuja ainakin. Menen ehkä juoksemaan vielä 10 km :whip:, kun salille en jaksanut mennä tänään. Huomenna sitten sinne.
 
Tänäään ollut syömisten kanssa aika hyvä päivä :)
Eilen sovittiin terapeutin kanssa, että koitan syödä vähän isomman aamupalan kun normaalisti, ja niinhän mä myös tein! Eli:

8.30: 2 ruisleipää (molemmissa päällä minilätta, kinkku, aamupala 5%, salaatti, kurkku), Valion ProFeel jugurtti 175g, 1dl ananasmehua (tää oli kova paikka, mutta tein sen), kuppi kahvia rasvattomalla maidolla

12.30: Apetit Quick & Tasty Green Curry chicken 300g, salaatinlehtiä, 5 kirsikkatomaattia, n.3cm kurkkua ja kevyt valkosipulisalaatinkastiketta

15.30: omena, 1 cracotte (päällä valkosipulituorejuusto, EI kevyt..en meinannut ottaa sen takia kun ei oo kevyt, mutta päätin ottaa kuitenkin, kun teki mieli), teetä

16.15: kuppi kahvia rasvattomalla maidolla ja sokerittomalla vaniljasiirapilla

18.00: kaurapuuroa (hiutaleita vähän reilu desi), lesitiini n.1tl, raejuusto n.2rkl, jugurtti n.100g (kevyt), sok.ton mehukeitto n.2dl

ja joskus 21-22 aikoihin tulossa varmaankin joku jugurtti 175-200g ja 1 ruisleipä (samat päälliset kun aamulla)
 
Eikö tämä jo ole normaalia? Painoa tuskin saan tällä tippumaan, mutta olen liian väsynyt tehdäkseni juuri mitään asian hyväksi.

Aamupala:

n. 2 dl rasvatonta piimää
½ dl vehnäleseitä
a:½ dl mansikoita

Välipala:

1 ruisleipäviipale (sis. 1 rkl raejuustoa, ½ aamupalajuusto, kurkkua)
½ porkkana
pala kurkkua
teetä

Lounas:

3 dl tomaattikeittoa
1 leipäviipale (sis. 1 rkl raejuustoa, ½ aamupalajuusto, kurkkua)
½ porkkana
½ mango/päärynäpiltti
1 tölkki sokeritonta redbullia

Välipala:

pieni tomaatti
1 tölkki battery strippedia

Välipala:

n. 5 dl pirtelöä (sis. rasvaton maito, n. 200 g rahkaa, n. 4 dl mansikoita)

Välipala:

1 leipäviipale (sis. 1 rkl reajuustoa, ½ aamupalajuusto)
2 dl ed lemon lightia

40 min kävelylenkki

Ruoka:

n. 300 g kasvispastawokkia
n. 100 g raejuustoa
n. 2 dl rasvatonta maitoa
pikkasen ketsuppia... ehkä rkl
pieni pala porkkanaa

Illalla ajattelin vielä syödä pari palaa ruisleipää raejuustolla ja juustolla + 2 dl rasvatonta piimää + banaani + kiiwi + ruisleseitä ½ dl.

Onko tässä jo liikaa? Anteeksi jos jotain ärsyttää. Olen vaan ihan hukassa...

:david:
 
Täällä kanssa yksi hukassa. Painoa oon pudottanut viime kesästä 70 kg:sta n. 62 kiloon, mutta nyt joulun jälkeen lukemat ovat jymähtäneet.. En oikeasti tiedä, mitä keinoa kokeilisin. Joskus tulee kamalia mässypäiviä, jolloin jääkaapista ja kaapinhyllyiltä vedetään kaikki mahdollinen ääntä kohti, mutta sitten se seuraavan päivän morkkis on aika tappava... Useimmiten mässypäivän iltana tulee oksennettua jotakin ruuista ulos. Muuten sitten ei-mässytyspäivinä syön hikisesti 1000kcal, riippuen siitä laskenko varmasti kalorimäärät oikein. En vaan uskalla syödä! Ns. kunnon ruoka; kaurapuuro, lihakastike, perunat tai mikään muukaan normaali ruoka ei ole mulle sallittua. Jos kuitenkin joskus sattuu olemaan, niin otan sitä sellaisen hiirenpaskan kokoisen köntin, josta ehkä rotta saisi vatsan täyteen... Urheilen siis kuitenkin koko ajan, aerobista tulee treenattua aika paljon.
 
Sanoisin kokemuksen syvällä rintaäänellä,että proteiinipitoinen, vähähiilarinen ruoka on hyvä idea syömisongelmaisille. Itselläni se oikeasti auttaa pitämään näläntunteen kurissa. Jos syö proteiinipitoista ruokaa, ei tule ikinä sellaista hillitöntä tarvetta syödä kaapit tyhjiksi.
Ideana low-carb-/vhh-/matalahiilihydraattisella ruokavaliolla on siis että syödään enemmän hyvälaatuista rasvaa kuin "tavis"ruokavaliolla ja jätetään hiilarit vähemmälle.. Eli noin 20-100g hh vrk.

Suosittelen tutustumaan :)
 
Sanoisin kokemuksen syvällä rintaäänellä,että proteiinipitoinen, vähähiilarinen ruoka on hyvä idea syömisongelmaisille. Itselläni se oikeasti auttaa pitämään näläntunteen kurissa. Jos syö proteiinipitoista ruokaa, ei tule ikinä sellaista hillitöntä tarvetta syödä kaapit tyhjiksi.
Ideana low-carb-/vhh-/matalahiilihydraattisella ruokavaliolla on siis että syödään enemmän hyvälaatuista rasvaa kuin "tavis"ruokavaliolla ja jätetään hiilarit vähemmälle.. Eli noin 20-100g hh vrk.

Suosittelen tutustumaan :)

Täytyy kyllä tähän kommentoida, että mä taas en sitä MISSÄÄÄÄÄN nimessä suosittelis, ennen kun on pääkoppa oikeesti kunnossa. Kokemusta on.. Kun alotin salitreenin kunnolla niin aloin kiinnittää huomiota siihen, että protskua tulis enemmän ja hiilareita vähemmän. Ja söin jopa ehkä vähän enemmän kun ennen, mutta tämä johti sitten siihen, että jos illalla annoin itelleni periksi ja söinkin iltapalaksi ruisleivän raejuuston/rahkan sijasta, niin pään löysi pöntöstä hetken päästä...

Kehoittasin todellakin eka saamaan normisyömiset sujumaan kunnolla pidemmän aikaa ja tuntemaan ittensä jo todellakin terveeksi, ennen kun mitään vhh- tai yhtään mitään muutakaan diettiä alkaa noudattamaan...

Mutta tämä toki vain oma mielipiteeni perustuen lähinnä omiin ajatuksiin (tosin terapeutti ja psykiatri samalla linjalla) ja omiin kokemuksiini..
 
Betzy, nyt on pakko vähäsen kyseenalaistaa: mitä edes on normisyöminen? Pitää erottaa toisistaan kansanterveys ja yksilö. Minulle on ainakin ihan sama mitä yleisesti suositellaan ravintoaineiden jakaumaksi, teen mieluummin niin kuin omalle kropalle sopii. Ja tämänkin asian voi sisäistää niin monella tavalla - joko korkeaproteiinisena dieettinä, tai matalahiilarisena. Ongelmasyöjän/toipuvan syömishäiriöisen on hyvä ohjata omaa ajatteluaan siihen suuntaan, että nyt syödään tarvittava määrä proteiinia jotta kroppa voi hyvin, ja vastaavasti hiilarien osuus on sitten vähän pienempi. Jos taas sattuu joskus syömään iltapalaksi ruisleipää, niin se ei ole maailmanloppu.

Kuten itsekin sanoit, ongelma piilee korvien välissä. Syömishäiriö on psykologinen sairaus jota ei voi parantaa ruokavaliolla, mutta toipumista saattaa auttaa kun syö ruokaa joka aiheuttaa vähän vähemmän verensokerin heilahteluja. Tällöin et ainakaan kärsi nälästä ja mieti ruokaa fyysisten syiden takia.
 
Ongelmasyöjän/toipuvan syömishäiriöisen on hyvä ohjata omaa ajatteluaan siihen suuntaan, että nyt syödään tarvittava määrä proteiinia jotta kroppa voi hyvin, ja vastaavasti hiilarien osuus on sitten vähän pienempi.

Minusta ongelmasyöjän tai syömishäiriöisen olisi hyvä ohjata omaa ajatteluaan siihen suuntaan, että syödään omaa elimistöä kuunnellen, tasaisin väliajoin ja riittävästi monipuolista, puhdasta ruokaa makroravinnejakaumista niin hirvittävästi välittämättä. Kyllä mäkin näen tuossa vhh:ssa sellaisen vaaran, että niistä hiilihydraateista tehdään ihan turhaan peikko, kun itsekontrolli on muutenkin jo vääristynyt.
 
Minusta ongelmasyöjän tai syömishäiriöisen olisi hyvä ohjata omaa ajatteluaan siihen suuntaan, että syödään omaa elimistöä kuunnellen, tasaisin väliajoin ja riittävästi monipuolista, puhdasta ruokaa makroravinnejakaumista niin hirvittävästi välittämättä. Kyllä mäkin näen tuossa vhh:ssa sellaisen vaaran, että niistä hiilihydraateista tehdään ihan turhaan peikko, kun itsekontrolli on muutenkin jo vääristynyt.


Tätä mä tarkoitin just. Niistä hiilareista meinaan tuli itelleni kyllä sellainen peikko, ettei enää kaurapuuro, ruispasta jne ollut "sallittuja" ruokia. En tarkoita, että pitäis syödä vaan vaaleeta leipää, sokeria yms. vaan toki terveellisesti ja monipuolisesti ja todellakin, kuten stash sanoi, omaa kroppaa kuunnellen.. Pitäen sen järjen siinä mukana (useat syömishäiriöiset kun varmasti tässä vaiheessa todellakin vasta opettelevat sitä oman kropan kuuntelua).

En usko, että ruoka-aineiden rajoittelu kovinkaan monella voi johtaa toivottuun tulokseen. Sitä voi sitten harkita parantumisen jälkeen, kun osaa oikeasti kuunnella omaa kroppaansa, eikä se peikko ole siellä päässä huutamassa ja sanomassa mitä saa syödä ja mitä ei. Uskoisin meinaa, että jos hiilareita alkaa rajoittamaan siinä vaiheessa, kun ei vielä ole terve, niin monista hiilaria sisältämistä ruoista tulee varmasti kiellettyjä (näin kun syömishäiriöisten päässä on tapana luokitella ruokia) ja sittenhän ei olla päästy toivottuun tulokseen..

Jokainen toki valitkoon omat aseensa taistelussa peikkoa vastaan, mutta en itse voi muuta kun kehottaa ensin selättämään sen peikon ja sitten vasta terveellä päällä miettimään, että olisiko joku muu ruokavalio itselle paremmin sopiva.
 
Jenkeissä on joskus 50-luvulla tehty tutkimus armeijaikäisille miehille. Heille annettiin juuri ja juuri sen verran ruokaa, että pysyivät hengissä (testattiin millä ruokamäärällä ihminen tulisi toimeen, esim. sotatilanteessa). Lähes kaikille näille miehille kehittyi vastaavanlaisia oireita kuin anoreksiaa sairastaville, vaikka olivat siis täysin terveitä ennen tutkimusta. Osa ei enää halunnutkaan nostaa painoaan.

Näin ollen yksi tärkeimmistä asioista parantumisessa on se, että ravitsemus olisi kunnossa. Nälkä pitää oireita yllä ja muuttaa psyykettäkin. Toki syömishäiriön taustalla on lähes poikkeuksetta aina jotain syvällisempääkin ongelmaa kuin pelkkä syömättömyys/ylen syönti, mutta olen työssäni huomannut, että asiakkaat jotka kykenevät alkamaan syömään tarpeeksi ja säännöllisesti parantuvat nopeammin ja "helpommin".

Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että ravintoa pitäisi saada 3-4 tunnin välein, 4-6 ateriaa päivässä. (Yö on poikkeus) Voimakas näläntunne kertoo siitä, että nälkä on mennyt jo ns. liian pitkälle. Luin useamman päivän syömiset, mitä olitte kirjanneet ja usealla oli vain pari kolme ateriaa päivässä, mikä väistämättä jossain vaiheessa yleensä ajaa siihen, että tekee mieli ahmia. Tämä on luonnollista, koska elimistö yrittää pitää itsensä hengissä. Mikäli tätä viettiä kuitenkin uhmataan, muuttuu tila nälkiintymiseksi, mikä tuo erilaisia ongelmia vielä lisää.

Toinen huomioni oli henkilöt, jotka söivät joku päivä vain vähän ja toisena taas enemmän. Tämä tila on periaatteessa sama kuin mitä aiemmin kuvasin. Pitkällä aikavälillä energiamäärä on vakio, mutta pienienergisinä päivinä olo ei varmasti ole kovin hyvä, eikä sen paremmin ahminta päivinäkään, joten edelleen kannustaisin säännölliseen ruokailurytmiin..

Liikaa tekstiä kerralla.. Toivottavasti saitte selvää:)
 
Epäterveellisten ruoka-aineiden syöminen säännölisesti ei ole sen turvallisempaa syömishäiriöisellekään edes sillä perusteella, että hänelle on tärkeämpää ratkoa ensin ruokaan liittyvät psykologiset ongelmat. Päinvastoin, pitkään kestänyt syömishäiriö riuduttaa kroppaa niin pahasti, että on hyvä opetella ihan alusta alkaen antamaan elimistölle kunnon rakennusaineita. Mielestäni natalie ei mitenkään väittänyt, että pitäisi korvata yksi pakkomielle toisella, vaan että runsaan proteiinin syöminen saattaa helpottaa ongelmasyöjän oloa. Ja kyllä mielestäni syömishäiriöiselläkin pitää olla ns. sallittuja ja kiellettyjä ruoka-aineita. Syömishäiriöinen ei kykene käsittelemään "repsahduksia" syömisessä yhtä huolettomasti kuin terve ihminen, jolloin tervehtymistä varmasti auttaa, kun oppii syömään terveellisesti ja hyvin. Ja jos kehon ja mielen välillä on yhteys, on täysin epäloogista että syömishäiriöinen ensin kävisi terapiassa ja vasta sitten rupeaisi syömään terveellisesti.

Sitten on varmaan hyvä ottaa rajanveto syömishäiriöisen ja "ongelmasyöjän" välillä. En ole itse kärsinyt oikeasta syömishäiriöstä, joten en osaa sanoa miten vakavasti sairastuneen ihmisen kannattaisi toimia. Jos kuitenkin kärsii vain jostakin syömishäiriön light-versiosta, tuo proteiinidieetti saattaa oikeasti auttaa, kun verensokerin heilahtelut eivät aiheuta mitään äkillisiä syömäpuuskia.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom