Omakotitalon energiankulutus

[LoftYokel]

Toukokuu oli tuota viikon lämmintä jaksoa lukuunottamatta oikeasti kylmä läpi Suomen. Nuo erot taitaa enemmän tulla tässä vaiheessa vuotta siitä että kuka on laittanut mitäkin lämmityspiirejä kiinni jne.

Kylmä on tosiaan ollut... Jos ajatellaan taloa missä on termostaatit, niin mikäli vapaakierrot laittaa pois, termostaatti säätää sitä omaa kiertoaan isommalle ja termosaaattipiirit lämmittää vaan suhteesesa enemmän eli mun ymmärtääkseni tuolla piirien sulkemisella pystyy käytännössä vaikuttamaan lämmön jakautumiseen pääasiassa näissä lämpötiloissa milloin lämmitykselle on vielä ollut tarvetta. Eli jos sisälämpö on vakio ja taloa ei tarvitse jäähdyttää, niin ajattelisin, että ei ole suuren suurta väliä mistä piireistä lämpö tulee.

Mulla olisi tallissa sellainen 15-18 asteen lämpö, mikäli ovet olisivat kiinni. Nyt ne kuitenkin on olleet auki varmaan jo kuukauden eli siellä on täysi läpiveto. Sen suhteen ajatellen Vilhon kulutus ei pitäisi kyllä olla noin suuri, kun se talvella on ollut lähempänäkin. Prosentuaalisesti on ero nyt vielä hurjempi. Jos ihmettelette miksi ovet on auki, niin ei siinä mitään järkeä ehkä ole, mutta kiinnikään ei jaksa laittaa, kun DIY-ovet on vielä kesken. Sulkeminen on vähän työlästä...

 

[LoftYokel]

Jep. Kaikki piirit on vielä ns. talvivaihteella. Autotallin voisi tosiaan laittaa kiinni (tai melkeen kiinni, sen verran jätän aina auki että edes vähän kiertää). Muutenkin taitaa olla vielä 3+2 käyrä käytössä, eli pyyntikin voi olla melko kova. Toisaalta ei voi kyllä vielä kovinkaan paljoa laittaa kiertoja kiinni, kun oli taas viime yönä käynyt 2 asteessa.

Olennaisin asia näin kesäisin taitaa kulutusvertailuissa olla käyttöveden osuus.

Olikos sulla pyynti "liian" iso jossain vaiheessa? Mulla on pyynti ollut kuukausikaupalla siellä alarajoittimella.

 

[vilho_kanuuna]

Olikos sulla pyynti "liian" iso jossain vaiheessa? Mulla on pyynti ollut kuukausikaupalla siellä alarajoittimella.

Pari päivää sitten kävin katsomassa pyynnin ja silloin se oli muistaakseni 26-27astetta. Laskin sen 24 asteen nurkille, mutta tämä tapahtui siis tämän kuun puolella.

 

[LoftYokel]

Pari päivää sitten kävin katsomassa pyynnin ja silloin se oli muistaakseni 26-27astetta. Laskin sen 24 asteen nurkille, mutta tämä tapahtui siis tämän kuun puolella.

Tuo varmaan selittää jonkin verran. Mulla oli 24 pitkän aikaa ja nostin se 25:een viikko sitten. Tai siis tuo on se laskettu menoveden lämpötila, eli se keskimääräinen minkä ympäriltä sitten lämmitetään ja huilataan.

 

[69T]

Kylmä on tosiaan ollut... Jos ajatellaan taloa missä on termostaatit, niin mikäli vapaakierrot laittaa pois, termostaatti säätää sitä omaa kiertoaan isommalle ja termosaaattipiirit lämmittää vaan suhteesesa enemmän eli mun ymmärtääkseni tuolla piirien sulkemisella pystyy käytännössä vaikuttamaan lämmön jakautumiseen pääasiassa näissä lämpötiloissa milloin lämmitykselle on vielä ollut tarvetta. Eli jos sisälämpö on vakio ja taloa ei tarvitse jäähdyttää, niin ajattelisin, että ei ole suuren suurta väliä mistä piireistä lämpö tulee.

Mulla olisi tallissa sellainen 15-18 asteen lämpö, mikäli ovet olisivat kiinni. Nyt ne kuitenkin on olleet auki varmaan jo kuukauden eli siellä on täysi läpiveto. Sen suhteen ajatellen Vilhon kulutus ei pitäisi kyllä olla noin suuri, kun se talvella on ollut lähempänäkin. Prosentuaalisesti on ero nyt vielä hurjempi. Jos ihmettelette miksi ovet on auki, niin ei siinä mitään järkeä ehkä ole, mutta kiinnikään ei jaksa laittaa, kun DIY-ovet on vielä kesken. Sulkeminen on vähän työlästä...

Siis joo kyllä ja ei...

Meillä on Warmian lattialämmitys ja sen toimintaperiaate menee siten että jokainen piiri on mitoitettu tiettyyn lämmitystehoon. Teho perustuu virtausmäärään ja veden lämpötilaan. Oletuksena tietyllä menovesikäyrällä vapaakiertoiset antaa tietyn sisälämmön (jos ja kun suunnitelmat natsaavat). Vastaavasti termarilla varustetut piirit antaa maksimissaan tuon saman, mutta yleensä niillä pienennetään lämpöjä. Warmialla tarkoittaa käytännössä että termareiden perässä on makkarit ja muut tilat joissa halutaan pitää matalampaa lämpötilaa kuin yleinen taso. Kosteiden tilojen jakotukissa mitoitus on sitten piirun verran suurempi eli samalla menoveden lämpötilalla saadaan enemmän tehoa (tiheämpi putkitus ja isompi virtaus). Autotalleissa yms. puolilämpimissä mitoitus taas vastaavasti pienempi.
Eli tuossa systeemissä termostaatti ei voi säätää itseään isommalle tai kompensoida vapaakiertoisia. Lämpö kyllä tietysti leviää sikäli kun se on mahdollista, mutta ei se lämmitä kylmää kivilattiaa jos sieltä on kierto pois.

Toisaalta taas kun meillä on koko paketin perässä tarpeen mukaan säätyvä kv-pumppu (Grundfos Alpha2) joka säätää tehoaan sen mukaan miten piirejä on auki niin piirien sulkeminen vähentää lämmitystehon tarvetta. Ulkolämpötilan mukaan säätyvä suntti antaa kiertoon käyrän mukaista vettä ja sekoitussuhde (suntilla) riippuu sitten paluuveden lämpötilasta. Mutta se tehontarve tulee dT + lämmitettävä määrä.

Ja jotta kukaan ei ehdi viisastelemaan, tuo toimii vain omaan rajaansa saakka eli kun dT pysyy kohtuudessa ja että systeemit ja ohjausjärjestelmät on erilaisia joten niitäkään ei voi välttämättä suoraan verrata toisiinsa.

 

[LoftYokel]

Siis joo kyllä ja ei...

Meillä on Warmian lattialämmitys ja sen toimintaperiaate menee siten että jokainen piiri on mitoitettu tiettyyn lämmitystehoon. Teho perustuu virtausmäärään ja veden lämpötilaan. Oletuksena tietyllä menovesikäyrällä vapaakiertoiset antaa tietyn sisälämmön (jos ja kun suunnitelmat natsaavat). Vastaavasti termarilla varustetut piirit antaa maksimissaan tuon saman, mutta yleensä niillä pienennetään lämpöjä. Warmialla tarkoittaa käytännössä että termareiden perässä on makkarit ja muut tilat joissa halutaan pitää matalampaa lämpötilaa kuin yleinen taso. Kosteiden tilojen jakotukissa mitoitus on sitten piirun verran suurempi eli samalla menoveden lämpötilalla saadaan enemmän tehoa (tiheämpi putkitus ja isompi virtaus). Autotalleissa yms. puolilämpimissä mitoitu taas vastaavasti pienempi.
Eli tuossa systeemissä termostaatti ei voi säätää itseään isommalle tai kompensoida vapaakiertoisia. Lämpö kyllä tietysti leviää sikäli kun se on mahdollista, mutta ei se lämmitä kylmää kivilattiaa jos sieltä on kierto pois.

Toisaalta taas kun meillä on koko paketin perässä tarpeen mukaan säätyvä kv-pumppu (Grundfos Alpha2) joka säätää tehoaan sen mukaan miten piirejä on auki niin piirien sulkeminen vähentää lämmitystehon tarvetta. Ulkolämpötilan mukaan säätyvä suntti antaa kiertoon käyrän mukaista vettä ja sekoitussuhde (suntilla) riippuu sitten paluuveden lämpötilasta. Mutta se tehontarve tulee dT + lämmitettävä määrä.

Ja jotta kukaan ei ehdi viisastelemaan, tuo toimii vain omaan rajaansa saakka eli kun dT pysyy kohtuudessa ja että systeemit ja ohjausjärjestelmät on erilaisia joten niitäkään ei voi välttämättä suoraan verrata toisiinsa.

Juuri näinhän se menee lämmönjaon kannalta. Erittäin havainnollisesti taas kirjoitettu Itse yksinkertaistin niin, että tietyn sisälämpötilan ylläpitämiseen tarvitsee tietyn määrän energiaa ja (maalämpötalossa) se energia syntyy sitten pumpun ottamasta sähkömäärästä tietyllä hyötysuhteella. Mikäli lämpöä ei hukata, ylilämmitetä tiloja tai muuten pumppua pidetä huonoissa asetuksissa, pitäisi sähkölasku pysyä samana riippumatta siitä kuinka lämmönjako säätelee itseään.

EDIT: toki lämmönjako siinä mielessä vaikuttaa, että jos on esim. 10% prosenttia piireistä käytössä, niin joutuu niitä sitten ajamaan ylikuumana, jotta saa tarvittavan lämpömäärän siirtymään. Mutta pointti koski siis noita suunnilleen järkeviä toimintatilanteita...

 

[Timba79]

Pumppu käynnistynyt 505 kertaa ja kompura käynyt 167h (Kuinka paljon Timba sulle tuli nämä luvut viime kuussa?)

Käyttösähköön menee edelleen melko paljon, eli noin 100kwh enemmän kuin esim. Timballa tai Loftiksella, mutta nyt näytti lämmitykseenkin menneen selkeesti enemmän. Toisaalta näytti olleen vuosi sitten samaan aikaan pumpun kulutus olleen 100kwh vähemmän. Toisaalta lämmitystarvelukukin oli vuosi sitten melkein puolta pienempi. Tampereen tarveluku oli 20 - 25 prossaa pienempi. Voiko ero selittyä sillä että meri viilentää ilmaa täällä rannikolla vielä. Missäs päin Loftis ja Timba nyt taas elelikään?

- Käynnistyksiä 460 kertaa

- Käyttötunteja 105 h

- Käyttötunneista vedenlämmitystä 35 h


Ja itse asun Jyväskylässä.

 

[vilho_kanuuna]

- Käynnistyksiä 460 kertaa

- Käyttötunteja 105 h

- Käyttötunneista vedenlämmitystä 35 h


Ja itse asun Jyväskylässä.

Kiitos tiedosta. Tuntui meikäkäisen käynnistyskerrat taas kovilta, mutta ihan linjassa sun käynnistyskertojen kanssa.

 

[Timba79]

Kiitos tiedosta. Tuntui meikäkäisen käynnistyskerrat taas kovilta, mutta ihan linjassa sun käynnistyskertojen kanssa.

Kyllähän tuo tahtoo käynnistyä useasti ja kertakäynti jää pieneksi. Voisi tuossa tietty kesäksi reivata asteminuutteja rajusti alaspäin jos haluaisi tuota käynnistysmäärää pienemmäksi...

 

[69T]

Kiitos tiedosta. Tuntui meikäkäisen käynnistyskerrat taas kovilta, mutta ihan linjassa sun käynnistyskertojen kanssa.

Hyvä seurata että pysyy linjassa (yleisesti). Yhtenä asiana on hyvä muistaa se, että käynnistysten määrään yms. liittyy aina se "sumea osuus" eli milloin käytetään kuumaa vettä vs. pumppu ladannut edellisen kerran jne. Ihan vaan sillä kun tallissa tehnyt hommia ja periaatteessa ei ole juurikaan ollut kulutusta ja siltikin poltin käy seinän takana suht usein. No, johonkin sitä energiaa on tarvittu vaikka näennäisesti luulisi ettei (koska taivaan tuuliin se ei ole kuitenkaan mennyt). Vastaavasti sitten kun olisi luullut että käy niin ei käykään ... eli noilla laitteilla on "oma" sielunelämä. :wtf:

 

[Timba79]

Pidensin tuota asteminuuttiaikaa. Näin kesällä sillä ei ole isoa merkitystä. Kun käytännössä lämmitetään vain kosteiden tilojen lattioita. Saapi jäähtyä vähän enempi tuo kiertovesi ja sitten lämmittää sitä hetken pidempään. Pitää vaan syksyllä muuttaa se takas vanhaan asetukseensa.

 

[LoftYokel]

Pidensin tuota asteminuuttiaikaa. Näin kesällä sillä ei ole isoa merkitystä. Kun käytännössä lämmitetään vain kosteiden tilojen lattioita. Saapi jäähtyä vähän enempi tuo kiertovesi ja sitten lämmittää sitä hetken pidempään. Pitää vaan syksyllä muuttaa se takas vanhaan asetukseensa.

Mikäs sulla on lattiakierron nopeus? Ootko sitä jo hidastanut ja onko lattiakierron dt kuinka paljon?

Kuinka paksu laatta sulla olikaan?

 

[Timba79]

Mikäs sulla on lattiakierron nopeus? Ootko sitä jo hidastanut ja onko lattiakierron dt kuinka paljon?

Kuinka paksu laatta sulla olikaan?

Lattiakierron nopeus on säädetty pumpulta 70 vai 75% mutta tuo kiertovesipumppu tuossa säätää vissiin Oumanin tahdissa sitä sitten vielä itsekseen. Dt pitäs kattoo, mulla on tikulla dataa kun ehtis purkaa joskus. Tänään ja huomenna ei ehdi paneutua. Piti tulla vaan hetkeks sadekuuroa pakoon ja sitten takas nosturiin. Vielä huominenkin pitkä päivä siellä. Jos ei kelit pilaa niin saa sen jo sitten huomisen jälkeen pois. Viitti turhasta maksella.

Laatta on n. 9 cm. Piirretty kahdeksan, mutta aina tuo sentin vähintään painuu, siis eristeet, kun valetaan. Betonimenekin mukaan se 9 cm on aika lähellä.

Pitäiskös tuota lattiakierron nopeutta sitten hidastaa? Oon ajanut sitä samalla koko ajan.

 

[LoftYokel]

Pitäiskös tuota lattiakierron nopeutta sitten hidastaa? Oon ajanut sitä samalla koko ajan.

Joo kyllähän sitä olis ihan hyvä kesäksi tiputella. Ei tarvi kuitenkaan muuta kuin ylläpitolämpö. Talvella joku 90-95% ja kesällä 60-65% vaikka. Tai riippuu tietenkin taas kaikki kaikesta, mutta noilla todennäköisesti istuis aika hyvin.

 

[69T]

Lattiakierron nopeus on säädetty pumpulta 70 vai 75% mutta tuo kiertovesipumppu tuossa säätää vissiin Oumanin tahdissa sitä sitten vielä itsekseen. Dt pitäs kattoo, mulla on tikulla dataa kun ehtis purkaa joskus. Tänään ja huomenna ei ehdi paneutua. Piti tulla vaan hetkeks sadekuuroa pakoon ja sitten takas nosturiin. Vielä huominenkin pitkä päivä siellä. Jos ei kelit pilaa niin saa sen jo sitten huomisen jälkeen pois. Viitti turhasta maksella.

Laatta on n. 9 cm. Piirretty kahdeksan, mutta aina tuo sentin vähintään painuu, siis eristeet, kun valetaan. Betonimenekin mukaan se 9 cm on aika lähellä.

Pitäiskös tuota lattiakierron nopeutta sitten hidastaa? Oon ajanut sitä samalla koko ajan.

En ole ihan varma mitä tuossa keskenänne tarkoitatte lattiakierron nopeudella, mutta ... kyseessä lienee kuitenkin virtausmäärän säätö tavalla tai toisella.
Elikkäs yleisohje on ollut että jos kv-pumppu on II- tai III-nopeudella lämmityskaudella niin I-nopeus riittää kesäksi. Loppupelissä on kyse lattiakierrossa virtaavasta vedestä eli sen määrästä ja jos kesällä osa piireistä kiinni niin säädetty määrä menee läpi sitten vain avoinna olevista piireistä ts. niissä virtausnopeus/piiri kasvaa, luovutusteho ei välttämättä ja on muutenkin turhaa sähkönkulutusta (jos pumppua voi ajaa pienemmällä teholla).

Meillä tuo Alpha pudottelee nopeuksiaan itse sitä mukaan kun piirejä/tukkeja on laitettu kiinni eli kesäaikana tarvittava virtausmäärä putoaa 30-40%.

 

[LoftYokel]

En ole ihan varma mitä tuossa keskenänne tarkoitatte lattiakierron nopeudella, mutta ... kyseessä lienee kuitenkin virtausmäärän säätö tavalla tai toisella.
Elikkäs yleisohje on ollut että jos kv-pumppu on II- tai III-nopeudella lämmityskaudella niin I-nopeus riittää kesäksi. Loppupelissä on kyse lattiakierrossa virtaavasta vedestä eli sen määrästä ja jos kesällä osa piireistä kiinni niin säädetty määrä menee läpi sitten vain avoinna olevista piireistä ts. niissä virtausnopeus/piiri kasvaa, luovutusteho ei välttämättä ja on muutenkin turhaa sähkönkulutusta (jos pumppua voi ajaa pienemmällä teholla).

Meillä tuo Alpha pudottelee nopeuksiaan itse sitä mukaan kun piirejä/tukkeja on laitettu kiinni eli kesäaikana tarvittava virtausmäärä putoaa 30-40%.

Justiin tästä on kyse. Meillä on vaan eri termit käytössä.

Osaatko muuten sanoa onko I-, II- ja III-nopeudet kuinka paljon maksimista? Eli onko ne n.33%, n.66%, 100% vai luokkaa 60%, 80%, 100%? Haluaisin tarkistaa omat tietoni taas, koska vain yhdestä (tosin aika luotettavasta) olen saanut omat tietoni...

Paljonkos tuo Alpha muuten mahtaa suunnilleen kustantaa? Mietin, että jos vaihtais sellaisen, jos konvektorille pitää oma pumppu laittaa kuitenkin tässä jossain vaiheessa kesää.

 

[69T]

Justiin tästä on kyse. Meillä on vaan eri termit käytössä.

Osaatko muuten sanoa onko I-, II- ja III-nopeudet kuinka paljon maksimista? Eli onko ne n.33%, n.66%, 100% vai luokkaa 60%, 80%, 100%? Haluaisin tarkistaa omat tietoni taas, koska vain yhdestä (tosin aika luotettavasta) olen saanut omat tietoni...

Paljonkos tuo Alpha muuten mahtaa suunnilleen kustantaa? Mietin, että jos vaihtais sellaisen, jos konvektorille pitää oma pumppu laittaa kuitenkin tässä jossain vaiheessa kesää.

Pumppujen tehot yms. on syytä tarkistaa valmistajan käyristä, ainakin Grundfos'in pumppuihin löytyy netistä (manuaali). Käyrästöt on muotoa nostokorkeus ja virtaus josta pumpun tuotto löytyy. Pieni nopeus tuottaa pienemmän noston vaikka max. virtausmäärä saattaa olla 60% suurimmasta. Sähkönkulutus on joko nopeuden mukaan kiinteä tai omalta käyrältä (Alphat).

Alpha2 kustantaa koosta riippuen nykyään varmaan haarukassa 150-230e.

 

[Timba79]

Tuollainen Alpha2 se meilläkin pumppuna on. Enpä ole nyt seurannut että millä tehoilla se kehrää. Mutta täytyy huomenna säätää tuolta maalämpöpumpulta niitä kierron prosentteja. Enää ei jaksa, just tulin nosturin nokasta alas. 13 h maalauspäivä oli tänään.

 

[Ripee]

Nyt oli päivittynyt Vattenin sivuille tuo toukokuun kulutus:jahas:
Sähköä 825 kWh meni.
Vettä meni 13m³
Ilmeisesti kulutuksen kasvu johtuu autojen pesusta.
Painepesurilla tosin, joka käsittääkseni säästää jonkin verran vettä vrt letkupesuun.

 

[Timba79]

Painepesuri ei vie juuri mitään verrattuna letkulla lorotteluun... Saas nähdä paljonko on tän ja enskuun vedenkulutus. Jonkinverran kasteluja ollut jo tässä kuussa, mutta jos nyt ensviikolla kylvetään nurmet nin sitten kuutiot laulaa. Tosin ei varmaan silti saa kyllä 13 m3 meneen vaikka yrittäis. ;)