Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Jaa. Pitäisi näitäkin taas jaksaa.

Pakko varmaan laittaa samaan tyyliin kuin vaikka Käikäleelle, että saa speksit kopsattua ettei tarvi joka kerta naputtaa.

Talo 2008, 1. kerros 191m2(21m2 puolilämmintä), ilmatilavuus n.550, asukkaita 4, Nibe 14208kw, Ilto Econo premium 440

Sähkö yhteensä: 984 kwh, josta lämmitys 450kwh ja käyttö 534kwh
Pumppu: Käynnistyksiä 459 ja päällä 180 tuntia, josta käyttövettä 60h. (säädin käyttöveden ylä- ja alarajaa 2c alaspäin jos saisi käynnistyksiä vähän alas). Vastus 3h
Puita poltettu noin 10 pesällistä.
Vettä meni vaan 12m3

Lämmityskustannukset ihan ok per neliö ja kuutio. Esim. Pohjapaavon lukuihin verrattuna. Mulla 2,4 / m2 ja paavolla 2,6 / m2, eli tyytyväinen saa olla,kun talokin vanhempaa mallia.

Käyttösähköä palaa edelleen, mutta eiköhän sekin käytöön tule :)

Jaa-a. Alkaisi taas olla kunnon lämmityskeli. Pari edellistä kuuta jäänyt ilmoittamatta, mutta tässä nämä.
Marraskuu:
Sähkö yhteensä: 1064 kwh, josta lämmitys 524kwh ja käyttö 540kwh
Pumppu: Käynnistyksiä 409 ja päällä 213 tuntia, josta käyttövettä 55h. Vastus 1h
Puita poltettu noin 20 pesällistä.
Vettä meni vaan 12m3

Joulukuu:
Sähkö yhteensä: 1313 kwh, josta lämmitys 669 kwh ja käyttö 644 kwh
Pumppu: Käynnistyksiä 480 ja päällä 285 tuntia, josta käyttövettä 66h. Vastus 2h
Puita poltettu noin 25 pesällistä.
Vettä meni vaan 13m3

Vuodessa meni sähköä 11914 kwh josta käyttöön 6249 kwh ja pumpulle 5666.
Vettä 153 m3.

Neliö on lämmennyt 2,85 kwh /kk ja kuutio 0,97 kwh /kk.

Sähkö maksaa keskimäärin 135€ ja vesi 48€ / kk.

Pumppu on jo haukkunut investoinnin ja vähän ylikin. Kaivon hintaa en laske kun se maksaa itsensä takaisin ilmaisena kasteluvetenä. Siitäkin on jo kolmannes / puolet hoitunut.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
Tyhmiä kysymyksiä:

Paritalo kolmio, kahdessa kerroksessa, suora sähkö lattiassa, takka + LTO.

Nyt kun kelit huitelee vielä aika viileenä niin erehdyin ajattelemaan yö/päiväsähkön eroja. Pitäisikö näillä keleillä kylmästi vaan lopettaa tuo pelkällä yösähköllä lämmitys ja siirtyä jatkuvaan lämmitykseen. Tämä toki olisi pitänyt hokata jo kun kelit pamahti alle -10C :face:

Yyösähköllä kun lämmittelee asuntoa niin nythän asunto jäähtyy (takkaa ja LTO esilämmitystä lukuunottamatta) sen 14-15 tuntia päivän aikana kunnes taas lattialämmitys pamahtaa yöllä päälle. Todennäköisesti siis lämmitykseen kuluu suhteessa enemmän energiaa kun lämmityksen ylläpitoon kuuluisi.

Eli lyhyesti, pitäisikö näin kylmillä keleillä siirtyä yölämmityksestä jatkuvaan lämmitykseen? Ja missä tuollainen näennäinen raja mielestänne menee koska tuollainen vaihto aina kannattaisi talvella tehdä?
 
Tyhmiä kysymyksiä:

Paritalo kolmio, kahdessa kerroksessa, suora sähkö lattiassa, takka + LTO.

Nyt kun kelit huitelee vielä aika viileenä niin erehdyin ajattelemaan yö/päiväsähkön eroja. Pitäisikö näillä keleillä kylmästi vaan lopettaa tuo pelkällä yösähköllä lämmitys ja siirtyä jatkuvaan lämmitykseen. Tämä toki olisi pitänyt hokata jo kun kelit pamahti alle -10C :face:

Yösähköllä kun lämmittelee asuntoa niin nythän asunto jäähtyy (takkaa ja LTO esilämmitystä lukuunottamatta) sen 14-15 tuntia päivän aikana kunnes taas lattialämmitys pamahtaa yöllä päälle.

Eli lyhyesti, pitäisikö näin kylmillä keleillä siirtyä yölämmityksestä jatkuvaan lämmitykseen? Ja missä tuollainen näennäinen raja mielestänne menee koska tuollainen vaihto aina kannattaisi talvella tehdä?

Eiköhän asumismukavuus ole se paras mittari. Jos rupeaa tuntumaan kylmältä niin sitten lämpöä lisää, eli tässä tapauksessa se päivälämmitys päälle. Yölämmityksessä on se ikävä puoli että silloin on kuuma kun pitäisi olla viileää ja päinvastoin. Yöllä laatta lämmitetään punaiseksi, mutta nukkuminen olisi mukavampaa kun olisi vähän viileämpää. No aamulla on tietysti mukava nousta kun laatta on vielä lämmin. Paras lämpö asettuu päivälle, kun väki on yleensä töissä ja lapset koulussa tai hoidossa. Sitten illalla onkin laatta jo sininen.

... ei muuta kuin lämpö päälle ja nauttimaan.
 
Eiköhän asumismukavuus ole se paras mittari. Jos rupeaa tuntumaan kylmältä niin sitten lämpöä lisää, eli tässä tapauksessa se päivälämmitys päälle. Yölämmityksessä on se ikävä puoli että silloin on kuuma kun pitäisi olla viileää ja päinvastoin. Yöllä laatta lämmitetään punaiseksi, mutta nukkuminen olisi mukavampaa kun olisi vähän viileämpää. No aamulla on tietysti mukava nousta kun laatta on vielä lämmin. Paras lämpö asettuu päivälle, kun väki on yleensä töissä ja lapset koulussa tai hoidossa. Sitten illalla onkin laatta jo sininen.

... ei muuta kuin lämpö päälle ja nauttimaan.

Joo mukavuushan se on pointti mikä pitäisi aina muistaa "säästöjen" keskellä. Tähän asti on tuolla yösähköllä ihan hyvin toiminut lämmitys kun ILPO vielä päivällä lämmittelee mutta nyt tosiaan alkaa tuntua, että pesuhuoneneen laatta alkaa olla aikas viileä kun illalla käy suihkussa.

Pitäisi varmaan vaan päättää missä kohtaa talvea heivaisi napin jatkuvaan lämmitykseen tuon yölämmityksen sijasta. Kesällä, keväällä ja sykysyllä tuo yölämmitys onkin toiminut ihan kivasti.
 
Kokonaiskulutus oli 2013
Sähköä 16473 kWh
Vettä meni 148m³
Puuta (koivua) n2m³
Talo 1½krs asuinneliöt 176m²(195m²) kuutioita muistaakseni 550m³
Lämminvarasto 15m²(n 15°C)

Alakerrassa lämpötilat 22-24°C
Yläkerrassa lämpötilat 22°C

Joulukuussa meni kaikkiaan sähköä 1482 kWh

Tälläisillä vehkeillä sekakäyttäjä menee:D
TehoWatti/Toshiban Premium ilp/Takka
 
Kokonaiskulutus oli 2013
Sähköä 16473 kWh
Vettä meni 148m³
Puuta (koivua) n2m³
Talo 1½krs asuinneliöt 176m²(195m²) kuutioita muistaakseni 550m³
Lämminvarasto 15m²(n 15°C)

Alakerrassa lämpötilat 22-24°C
Yläkerrassa lämpötilat 22°C

Joulukuussa meni kaikkiaan sähköä 1482 kWh

Tälläisillä vehkeillä sekakäyttäjä menee:D
TehoWatti/Toshiban Premium ilp/Takka

Mitä täällä on jengi lukuja ilmoittanut ja mitä on muualta kuullut niin vaikuttaa siltä että Jäspin Watit on melko energiataloudellisia sähkövaraajia verrattuna esim. CTCn vehkeisiin.
 
Mitä täällä on jengi lukuja ilmoittanut ja mitä on muualta kuullut niin vaikuttaa siltä että Jäspin Watit on melko energiataloudellisia sähkövaraajia verrattuna esim. CTCn vehkeisiin.

Olihan ruotsin mlp testissä ctc:n mlp ~200l varaajan(huonoin) häviöt vuodessa ~1050kWh. Parhailla hiukan yli 200kWh. Keskimäärin 300-400kWh luokkaa..
 
2013 sähköä meni 8127kwh.
-Omakotitalo 88m2. Keski-suomessa.
-Vanhimmat osat 1930 luvulta, puolet talosta laajennettu 2004.
-Lämmityksenä Ivt 495 Twin poistoilma/maalämpöpumppu vesikiertoisella lattialämmityksellä ja pönttöuuni jota lämmitetty kylmänä aikana.
-2 hengen talous.
-Sähkösauna
 
Mielenkiintoista tehdä kohta vertailua ison remontin vaikutuksesta rintamamiestalon energian kulutukseen. Kolmisen vuotta tullu seurattua kulutusta, joten vertailupohjaa löytyy. Remontissa korotettiin kattoa ja vintille lisättiin eristettä, lisäksi vaihdettiin ikkunat uusiin. Täytyy laittaa infoa kun eka kokonainen kuukausi on kasassa remontin jälkeen.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Olihan ruotsin mlp testissä ctc:n mlp ~200l varaajan(huonoin) häviöt vuodessa ~1050kWh. Parhailla hiukan yli 200kWh. Keskimäärin 300-400kWh luokkaa..

Onkos noilla häviöillä oikeasti suurikaan merkitys? Omalla maalaisjärjellä pähkäiltynä sisällä oleva varaaja hävittää lämpönsä siihen huonetilaan jossa on. Mulla esim. teknisessä tilassa seisova 180 litranen Niben pumpussa oleva varaaja luovuttaa oman hävikkinsä teknisen tilan lämmöksi.
 
Onkos noilla häviöillä oikeasti suurikaan merkitys? Omalla maalaisjärjellä pähkäiltynä sisällä oleva varaaja hävittää lämpönsä siihen huonetilaan jossa on. Mulla esim. teknisessä tilassa seisova 180 litranen Niben pumpussa oleva varaaja luovuttaa oman hävikkinsä teknisen tilan lämmöksi.

Yli lämmöntarpeen lämmittämisestä taas ei ole mitään hyötyä. Esim itsellä ei ole ilmanvaihtoa teknisestä tilasta iv-koneelle ja mitään yhteyttä muuhun asuntoon ei ole. Käyttöveden cop on muutenkin huonompi joten ei sitä kannata lämmityksen takia tehdä. Suuret häviöt myös lisäävät käynnistysten määrää käyttövesipuolelle joka taasen jossain määrin lyhentää kompuran ikää... ;)
 
Yli lämmöntarpeen lämmittämisestä taas ei ole mitään hyötyä. Esim itsellä ei ole ilmanvaihtoa teknisestä tilasta iv-koneelle ja mitään yhteyttä muuhun asuntoon ei ole. Käyttöveden cop on muutenkin huonompi joten ei sitä kannata lämmityksen takia tehdä. Suuret häviöt myös lisäävät käynnistysten määrää käyttövesipuolelle joka taasen jossain määrin lyhentää kompuran ikää... ;)

Juu. Tottakai varaajan sijoittaminen vaikuttaa asiaan. Käyttöveden cop on tosiaan vähän suurempi ja jokainen käynnistys tottakai syö koneen elinikää. Tarkoitan vaan sitä että melko marginaalinen asia kuitenkin. Käyttöveden cop ehkä 10% suurempi kuin lattiakierron. No 1000 kwh:hon mahtuu jo jokunen käynnistys, eli tämä ehkä se vaikuttavin tekijä.

Faktinen vaikutus, varsinkin energiataloudellisesti, kuitenkin vain murto osa varaajan hävikistä.
 
Harvalla varmaan on se tilanne, että mitään yhteyttä ei lämminvesivaraajalta / teknisestä tilasta ole muuhun asuntoon. Jos sinne tilaan jotain ylimääräistä lämpöä tosiaan tulee, ja tila on talon sisällä, niin kyllähän se siellä talossa vaikuttaa. Ei se lämpö mihinkään olemattomiin katoa...
 
Mitä täällä on jengi lukuja ilmoittanut ja mitä on muualta kuullut niin vaikuttaa siltä että Jäspin Watit on melko energiataloudellisia sähkövaraajia verrattuna esim. CTCn vehkeisiin.

Joo, kyllähän CTC:n kun vaihtaisi Jäspiin niin maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa. Eikä tartteis enää lämmitellä puulla.

- - - Updated - - -

Kokonaiskulutus oli 2013
Sähköä 16473 kWh
Vettä meni 148m³
Puuta (koivua) n2m³
Talo 1½krs asuinneliöt 176m²(195m²) kuutioita muistaakseni 550m³
Lämminvarasto 15m²(n 15°C)

Alakerrassa lämpötilat 22-24°C
Yläkerrassa lämpötilat 22°C

Joulukuussa meni kaikkiaan sähköä 1482 kWh

Tälläisillä vehkeillä sekakäyttäjä menee:D
TehoWatti/Toshiban Premium ilp/Takka

Paljonko näyttää Jäspin kulutushistoria? Itsellä CTC vei vuodessa hieman reilu 10.000kWh.

Tällä hetkellä, -20 --- -25 astetta pakkasta, kuluu semmosta 120-150kWh per päivä. Talo lämpeää puilla ja ilpillä.
 
Marraskuun viimenen päivä muutettu kerrostalosta 2008 rakennettuun omakotitaloon. Lämpölähteenä IVT 490 PILP vesikiertosella lattialämmityksellä. Pinta-ala n.100m2 toistaiseksi yhdessä tasossa. Joulukuun kulutus 1300kw/h luokkaa. Lämmityksen säätökäyrä vielä ihan hakusessa, mitä teillä menoveden lämpötilat näin -20-25 pakkasilla? Säädin nyt 33 asteeseen, sisälämpötila n.21'C kun takkaa lämmitetty.

Edit: 33 astetta menovesi kun ulkona -25.
 
Tällä hetkellä, -20 --- -25 astetta pakkasta, kuluu semmosta 120-150kWh per päivä. Talo lämpeää puilla ja ilpillä.

Siis pelkkään käyttöveteenkö CTC haukkaa noin paljon sähköä päivässä? Onko nuo ihan normaaleja lukuja vai onko laite rikki? Meillä kaikki sähkönkulutus pyörii keskimäärin 40-45kWh/päivä haarukassa.
 
Siis pelkkään käyttöveteenkö CTC haukkaa noin paljon sähköä päivässä? Onko nuo ihan normaaleja lukuja vai onko laite rikki? Meillä kaikki sähkönkulutus pyörii keskimäärin 40-45kWh/päivä haarukassa.

Ihan sama onko rikki vai ei, kärräisin itte kaatarille ja jotain muuta tilalle...
 
Zone-sarja -42%
Joo, kyllähän CTC:n kun vaihtaisi Jäspiin niin maksaisi itsensä takaisin parissa vuodessa. Eikä tartteis enää lämmitellä puulla.

Kyllähän tuo CTC:n kulutus on niin kova että jotain kannattaa tehdä. Mulla esim. käyttöveteen menee alle 2000 kwh vuodessa ja kuutiot on kuitenkin jonkinlaisia.

Sitä vaan miettisin että kannattaako tehdä tuhansien investointia (mikä tehowatti todennäköisesti on) samanlaiseen laitteeseen, jolla toki saadaan hyötyjä, mutta periaate on kuitenkin sama.

Uskoisin että säästäisit ehkä maksimissaan noin 4000 kwh vuodessa tuolla liikkeellä. Takaisinmaksu olisi siis kuitenkin vuosia. Mietin vaan että jos sen maalämmön nyt kuitenkin viimein laittaisit :)

Pelkän käyttöveden osalta siis säästö olisi kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 4000 kwh, lämmityksestä puhumattakaan.
 
Huppehan saisi kotitalousvähennyksen kaivon poraamisesta käsittääkseni? Että Nibeltä toimiva perushyvä ja edukas pumppu...
 
Back
Ylös Bottom