Oletteko nähnyt kuolemaa?

[Phat]

Onhan noita lähtenyt läheltäkin, mutten ole itse kuolemaa nähnyt kertaakaan. Onnettomuustilanteet pistävät tosiaan miettimään.

 

[Randol]

Lapsena tuli nähtyä kuinka liitolentäjä tuli alas järven jäähän, oli aika karun näkösesti mutkalla koko mies. Mutta ei sitä viisivuotiaana nyt oikeen täysin tajunnut, ehkäpä parempi niin.

 

[Warheart]

En tiedä kuoliko poika, mutta olin varmaan 4-5 vuotias, kun mentiin päiväkodin kanssa bussilla Helsinkiin. Näin vain ikkunasta, kun pari ehkä 12-14 vuotiasta poikaa käveli reput selässä varmaankin koululle päin. Toinen kaveri leikkisästi tönäisi toista, mutta tämä horjahtikin suoraan kadulle ja joku auto tuli kovalla ylinopeudella suoraan päin. Näin vain, että kaveri lensi korkealle ilmaan ja rojahti konepellille. Minun lisäkseni vain yksi hoitaja näki tapahtuman. :(

 

[hash pipe]

Originally posted by MissFlightattendant
En itse ole koskaan nähnyt, mutta velipoika oli todistamassa itsemurhaa, kun joku hullu hyppäs Oulun Pikisaarensillalta. Olivat kaverinsa kanssa huomanneet tilanteen ja juosseet pitelemään miestä, ettei hyppäisi, mutta tyyppi oli saanut itsensä riuhdottua irti... Kiva siinä katsella, kun toinen riistää itseltään hengen suoraan silmien edessä...

Kyseinen henkilö oli minun kaveri. Yksi maailman hienoimmista ihmisistä, jonka tunsin/tunnen. Oli sitä mitä halusi. Ei mitään muuta.

:(

 

[RANKAISIJA]

Työssäni olen nähnyt kuolleita ja kuolevia aivan liikaa... Kymmeneneen vuoteen niitä mahtuu varmasti kymmenittäin. Vanhukset jotka kuolevat sairauskohtauksiin yms. ovat luonnollisia asioita. Lapset joita olen elvyttänyt ovat jääneet mieleen pitkiksi ajoiksi... kuuluu työn ikäviin puoliin. Työskentelen pelastuslaitoksella.

 

[D.W.A.M]

Koskaan en ole kyllä nähnyt kuollutta ihmistä, viime hetkillä kyllä olen ollut.
Useita tuttuja vanhuksia olen ollut tavallaan "saattamassa" jo suht nuoresta, asuttiin aika lähellä vanhainkotia. Muistan erään sukulaismummon, joka oli kuolemassa paksusuolen syöpään -ei pystynyt juomaan mitään viime aikoinaan vaan totaalisesti kuivui kasaan. Kasvot muistuttivat tyhjää paperipussia tai rusinaa. Häkellyin kun huomasin tuijottavani.

Myös molemmat mummot kuolivat hiljattain. Levollistahan se on parhaillaan, nukahtaminen ilman hengitystä.

Syöpä on ilkeä tauti.

 

[Nike_Air]

Originally posted by Nipsu
Äskeinen pyörämatka dressmaniin joka stoppasi liikenne onnettomuuspaikalle pisti miettimään elämän katoavaisuutta ja sitä , että joka päivästä jonka on hengissä saa kiittää onneaan ja ehkä jotain korkeampaa tahoa.
Oma kiireeni pysähtyi kun näin uhrin asfaltilla sekä kuolleeksi toteamisen.
Onkos pakkislaiset nähneet kuolemaa millaisissa tilanteissa? ja tunnelmissa? Entä, ovatko kuolleet olleet tuntemattomia vai lähipiiriä?
Mukavaa olisi myös kuulla kuoleman herättämistä tuntemuksista.

tapahtuiko tää jyväskylässä?

 

[VilleO]

Originally posted by Honey
Ettei vaan olisi ollut Ispoisten (vai onko senyt Uittamon) uimarannalla 1.8. kun minun 19 -vuotias pikkuveli hukku sinne. Olivat olleet illalla kaveriporukassa rannalla ja huonosti kävi.

Kuolema pisti ajattelmaan, että elämä voi päätyä minä hetkenä hyvänsä. Paljon jäi asoita sanomatta ja se harmittaa.

Osanottoni, sama tapaus kyseessä. :(

 

[Jack the ripped]

Joskus kuudennella luokalla oltiin luokkaretkellä Unkarissa. Oltiin tulossa bussilla Budapestiin, kun nähtiin oikeen ISO PAHA ketjukolari kolari, varmaan jotain 100m säteellä. Ruumiita lepäsi pitkin poikin katuja...:urjo:
Verta oli joka paikassa.

Kolariin oli osallistunut mm.paikallinen kuorma-auto, moottoripyörä,henkilöautoja..
Stau oli melkoisen pitkä

 

[Taha]

Maaliskuussa -97 todistin pommi-iskua ostoskeskuksessa Tel-Avivissa.

13 kuollutta ja 130 haavoittunutta.

Uskomaton näky.

 

[8Balls]

Originally posted by viltteri
Joskus 90-luvun alussa oltiin porukalla juhannuksena Oulun Nallikarissa. Syötiin alkuillasta hampurilaisia leirintäalueen portin grillillä kun siinä paikalla olleille mustalaisporukoille tuli jotain riitaa. Yhtäkkiä joku näistä tempaisi pistoolin esiin ja ampui kahta muuta. Se ampuminen ja niiden ammuttujen maahan kaatuminen näytti niin mitättömältä, aivan muulta kuin on elokuvista opittu, että ei millään meinattu uskoa mitä tapahtui. Vertakaan ei näkynyt. Lähinnä ensin tuli mieleen, että mitäs teatteria tämä on. Kesti tolkuttoman kauan ennenkuin kukaan meni siihen edes katsomaan niitä raatoja ja elvyttämään. Lopulta alkoi ihmisiä kerääntyä paikalle ja samalla kun piipaa-autojen ääni alkoi kuulua, tyhjeni koko leirintäalue salamana heimolaisista.

Myöhemmin jostain uutisista kuulin/luin, että ainakin toinen niistä ammutuista olisi kuollut. Muista taustoista ei tietoa.

Heh, olin noin 20 metrin päässä teltassa tirsoilla ku tuo tapahtu...

Pari hukkumis juttua oon nähnyt ja mopolla auton alle "tempun"
:(

 

[roope]

Vainajiin olen kyllä täysin tottunut.Niitä olen nähnyt työssäni useita tuhansia vuosien varrella.Kaikenkuntoisia ja kaikenikäisiä.Joitakin tapauksia on jäänyt mieleen, mutta eipä nuo ole koskaan uniin tulleet kummittelemaan.Hyvin läheisen ihmisen näkeminen kuolleena olisi tietysti aivan toinen juttu.

 

[Timantti]

Originally posted by 8Balls
Heh, olin noin 20 metrin päässä teltassa tirsoilla ku tuo tapahtu...

Pari hukkumis juttua oon nähnyt ja mopolla auton alle "tempun"
:(

samoissa paikoissa on näköjään tullut jussit vietettyä!
olin sillon nallikarissa kun se tapahtu tais olla v 91

 

[uga]

Originally posted by naksu
Mulla on kaksikin tapausta... ensimmäinen oli kampin metroasemalla jokunen vuosi sitten kun joku päätti hypätä metron eteen. Seisoin siinä sopivasti vieressä ja aika lihamureketta tulikin lopputuloksena.

En ymmärrä tätä junan alle hyppäämistä. Ensinnäkin siinä aiheutetaan traumoja aivan turhaan täysin sivullisille ihmisille, ja toisekseen itsari nyt on muutenkin tyhmintä mitä voi tehdä.

Jos on ihan pakko päättää päivät oman käden kautta, olisi kohteliasta tehdä se edes niin että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän harmia muille. Esim. kirjoittaa kauniin kirjeen omaisille, pistää painot vyölle ja dyykkaa suohon. :D

Miksi yleensäkään pitäisi päättää päivänsä? Sehän on vähän kuin ottaisi hylätyn älykkyystestistä jossa tehtävänä oli oman elämänlaadun parantaminen. Vähän niin kuin voimailussa, elämässä pitää tehdä töitä että saisi tuloksia. Jos ei natuna jaksa niin sitten voi vaikka dropitella. On prozac aina parempi vaihtoehto kuin pendolino.

Sitten jos kaikki on jo koettu ja maailmasta ei tosiaan löydy enää mitään nähtävää, ikää on niin paljon että dementia kalvaa ja lääkäri sanoo syövän tappavan muutaman kuukauden päästä, niin eikö sittenkään muka maailmasta löydy ketään muuta tapettavaa kuin oma itsensä? Kyllä minä ainakin keksisin isommin yrittämättäkään pitkän listan mulkeroita jotka teilaisin ennen kuin itseni tappaisin. Ja sitten testaisin kaikki ne huumeet jotka olisi pitänyt testata jo kauan sitten, siinä voisi olla mukavaa ja kivutonta tekemistä viimeisille päiville, ei pelkoa koukuista tms. Aina löytyy jotain kivaa jota ei ole vielä kokeillut, kun ei ajattele liian ahtaasti. :thumbs:

 

[Tical]

Re: Re: Oletteko nähnyt kuolemaa?

Originally posted by Nike_Air
tapahtuiko tää jyväskylässä?

Kyllä, väinönkadulla. Keskisuomalainen uutisoi aiheesta

 

[Eiche]

Originally posted by uga

Miksi yleensäkään pitäisi päättää päivänsä? Sehän on vähän kuin ottaisi hylätyn älykkyystestistä jossa tehtävänä oli oman elämänlaadun parantaminen. Vähän niin kuin voimailussa, elämässä pitää tehdä töitä että saisi tuloksia. Jos ei natuna jaksa niin sitten voi vaikka dropitella. On prozac aina parempi vaihtoehto kuin pendolino.

Ei se kuitenkaan ihan noin simppeliä ole, ei sitä itsemurhaa hautova ajattele että prozacilla tästä, eikä sitä edes ajattele että ois jotain muuta vaihtoehtoa, sitä vaan miettii että vittu, ei mitään järkee, ei mitään missään, ei kiiinnosta mikään jne.

Prozacceja ennen kyllä kannattaa hakeutua johonkin puhumaan ongelmistaan, vaikka tuntuisikin että ketään ei nappaa sun asiat, eikä sulla oo oikeasti ongelmia jne.

Masennus on paska juttu eikä sitä saa päästää menemään pitkälle, paska juttu jos ei mahdolliset kaverit sun muut sitä huomaa. Sitten tulee näitä junan alle hyppyjä jne.

 

[rintafile]

Originally posted by uga
Aina löytyy jotain kivaa jota ei ole vielä kokeillut, kun ei ajattele liian ahtaasti. :thumbs:

Oon ajatellu aika samalla tavalla, mut kelaa, jos se lekuri sanoiskin kaiken tän jälkeen: "Sun syöpäs on parantunu." Vois olla, että sit tappajanarkkarina toi itsari vois olla ihan viilee juttu :D

 

[ronnie21]

mä nään kuolleita ihmisiä rottenissa.

 

[jamaan]

Originally posted by uga
En ymmärrä tätä junan alle hyppäämistä. Ensinnäkin siinä aiheutetaan traumoja aivan turhaan täysin sivullisille ihmisille, ja toisekseen itsari nyt on muutenkin tyhmintä mitä voi tehdä.

Kyllä minä ainakin keksisin isommin yrittämättäkään pitkän listan mulkeroita jotka teilaisin ennen kuin itseni tappaisin.

Lol! eiks toi nyt oo vähän ristiraataista? :D

 

[uga]

Originally posted by jamaan
Lol! eiks toi nyt oo vähän ristiraataista? :D

Onhan se. Pointti on ettei pitäisi tappaa itseään eikä ketään muuta, mutta jos on ihan pakko tappaa itsensä, voisi yrittää edes vähän parantaa maailmaa siinä samalla. Löytyy ihan riittävästi tapauksia joihin päänsilittelyoikeusvaltio ei pysty puuttumaan, tai edes halua puuttua.

Tietysti murhan jälkeen voi vielä katua ja tehdä parannuksen, Jumala armahtaa :lol2: ja elämä jatkuu (itsellä) kaltereiden takana; saa roppakaupalla uusia elämyksiä. :D

En nyt tässä halua provota ketään sarjamurhaajaksi, mutta esim. jos joku koulukiusattu potentiaalinen itsensä tappaja päättää ottaa mutkan kouluun ja ampua ensin kiusaajansa, niin minä en ole ensimmäisenä moralisoimassa. Systeemin vika, turha tuomita yksilöä. Tietysti fiksumpiakin ulospääsyteitä tuollaisesta tilanteesta olisi, ei epäilystäkään.