Juu en oo 13v finninaamatrolli tms ja varmasti topikki alkuun kuulostaa aika naurettavalta, mutta tämmöinen kysymys tuli vaan mieleen ja haluaisin saada vastauksia.
Eli kun kerran harrastat puntillä käyntiä, niin varmasti tunnet itsesi vahvaksi ja tavoitteesi on tulla vahvaksi. Toinen päämäärä varmasti on parempi ulkonäkö lihaksien tullessa esiin.
Kuinka usein tunnet itsesi oikeasti vahvaksi ja liittyykö se vain numeroihin painopakassa, vai myös henkiseen vahvuuteen?
Onko kehitys tärkein asia ja silloin vain tunnet itsesi voimakkaaksi kun kehityt? Viekö kilpailutilanteet ilon harrastuksesta? Kumpi sinulla on tärkeämpää egopainot, vai symmetrinen lihaksikas kroppa ja miksi?
Mun mielestä ei numeroilla ole se suurin vaikutus treenauksessa, vaan oma henkinen tila. Pitää olla vahva henkisesti. Varsinkin harrastelijana voin näin miettiä. Itse aloittelevana toivoisin, että en myöhemmin joutuisi siihen tilaan, että kun nostan ennätyksen se ei enää tuo paljoakaan iloa vaan taas pitää pyrkiä hinnalla millä
hyvänsä parempaan (noidankehä).
Jokainen treenikerta voi olla hieno kokemus. Itsellä ei ole tullut vielä semmoista tunnetta, että mun pitäisi verrata silmittömästi itseäni muihin salilla kävijöihin. Olen asettanut itselleni tavoitteet ja se ehkä motivoi eniten ja tietenkin, että naiset tykkää hyväkroppaisista miehistä.
! - sitä hyvää kroppaa ei vaan voi ostaa mistään, vaan pitää tehä hitosti hommia.
Toivoisin vaan, että en olisi sokea omalle kehitykselle ja osaisin nauttia jokaisesta hetkestä. Ei siitä mitään tule, jos asettaa jonkun tavoitteen, jonka saavutettuaan ei siltikään ole tyytyväinen. Joitakin tämän foorumin juttuja lukiessa tulee semmoinen kuva, että jotkut ottaa liiankin vakavasti asiat ja voi olla että se verisuoni katkeaa päästä ennenku pääsee sinne ultratavoitteeseensa.
Miten itse koet oman tilanteesi?
