Ei kai opiskelu takaa mitään hyvää liksaa, hyvää liksaa maksetaan henkilölle, joka on firmalle tärkeä resurssi, ja tärkeäksi resurssiksi pääsee, jos omistaa jotain sellaista arvoatuottavaa, joka on vaikeaa jäljitellä, kallista korvata toisella tekijällä ja joka on strategisesti tärkeää. Eli jos tyyppi on sellainen avainhenkilö, jota on vaikea löytää yhtä pätevää, kaveri tuottaa työnantajalle tulosta ja ketään muuta henkilöä ei ihan äkkiä saada viikon kirjekurssilla istutettua edellisen saappaisiin.
Korkea koulutustaso on tietenkin sellainen resurssi, jollaista kaikilla ei ole, ja se on suhteellisen paljon harvinaisempaa, kuin osaamattomat juopot jossain lähiöpubissa, ja sellaisen henkilön tilalle uuden yhtä hyvän hankkiminen saattaa olla aika kallista ja tietenkin jos se sama oikeasti hyvä ja tärkeä henkilö päättää lähteä kilpailijalle, menettää yritys merkittävänkin osan omista henkilöstöresursseistaan, joka taasen hyödyttää vastustajia.
Se sitten on sellainen juttu, että ehkei roomalaisen kirjallisuuden ja latinankielen tohtorin osaamisalue ole kovinkaan relevanttia kilpailullisessa yhteiskunnassa, ja ei siitä ole mikään firma halukas maksamaan, kun se ei mitenkään liity toimialaan, eikä sillä henkilöllä ole tarpeellista osaamista.
Sentakia ammattiliittojen (eli koulutusalakohtaisten kuten lakimiesliitto tai sefe) tärkeä ellein tärkein jäsenistönsä edunvalvontatapa on koulutusmäärien pitäminen kurissa, koska ylitarjonta markkinoilla laskee palkkatasoa. vrt. vaikka merkonomit vs. juristit tai rahoituksen ekonomit ja oikeustradenomit vastaan varatuomarit ja lähihoitajat vs. erikoislääkärit.. Toiset henkilöt on paljon harvinaisempia ja kyvykkäämpiä kuin toiset, siitä palkkauserot.
Ja ei minusta voida niinkään puhua politiikan oikeistolaistumisesta, vaan enemminkin realististumisesta. Vasemmistolaisuus, tasapäistäminen, samapalkkaisuus ja korkeat verot on yhteiskuntaa tuhoavia kannustimien tappajia, jotka pilaa kilpailukykyä ja yrittämisen ja itsensäkehittämisen halua.
Suomen koko yhteiskuntaideologian pahin ongelma on liian pienet tuloerot ja liian vähäiset mahdollisuudet yhteiskunnalliseen luokkanousuun, koska yhteiskuntaluokkien välillä ei ole tarpeeksi isoja eroja. Sosiaalidemokratiassa kaikilla on vuokra-asunto, 20vuotias corolla ja kansallisharrastuksena kossunjuonti sosiaaliturvan rahoilla.
Sensijaan suomessa pitäisi olla ihanteena rikastuminen tai ainakin vaurastuminen, matalammat verot, pitäisi ihailla menestyneempiä, eikä kadehtia, ja yleinen mentaliteetti siitä että varattomuus on tila, josta pitää omin pyrkimyksin yrittää päästä eroon, eikä luottaa mihkään sossuturvaverkkoihin ja yhteisiin kassoihin.
Sosiaaliturvaa ei tulisi missään olosuhteissa maksaa rahana, vaan maksuseteleinä, joilla EI saa alkoholia, tupakkaa eikä syödä ulkona.
Peruskouluihin pitäisi saada tasoryhmät.
Onhan nämä aika lailla mielipidekysymyksiä mutta ei saatana...
