Nuoriso irtisanoutuu vauhdilla SDP:stä!

[Weeboom]

Sitten kuitenkin joku työtön kotona lorvaaha puolijuoppa yh saa viedä lapsensa ilmaseen täysipäiväiseen hoitoon. Eikä tästä kannata kenenkään yh:n vetää herneitä nokkaan.

Toi on musta kyllä käsittämättömin epäkohta lapsenhoidossa. Kuka tosta on vastuussa?

Samaan aikaan hoitopaikat on lujilla noitten loisten takia.

 

[Inska]

No sais ton porvaripuolueenkin johonkin kuuhun ampua. Taas sitten kiittävät keskitulosta perheellistä reilulla hoitomaksujen korotuksilla. Hirveetä jeesustelua oli siitä, ettei noita ole tarkistettu vuosiin, no ei ole tarkistettu lapsilisiäkään, eikä näköjään tarkistetakkaan.

Alkaa oleen himpan verran kannattamatonta edes molempien vanhempien olla töissä, kun kahdesta lapsesta joutuu maksamaan 440 euroa hoitomaksuja, kun kotona hoitamalla saa KELAsta rahaa samanverran.

Sitten kuitenkin joku työtön kotona lorvaaha puolijuoppa yh saa viedä lapsensa ilmaseen täysipäiväiseen hoitoon. Eikä tästä kannata kenenkään yh:n vetää herneitä nokkaan.

Mitähän hyvää tämä porvaripuolue on tähän asti tavalliselle palkansaajalle tehnyt? Todellakin äänestän ehkä SDP:tä seuraavissa vaaleissa!

Mulle ei kyllä nyt jotenkin ollenkaan auennut tämä viesti. Kai tuo oli sarkasmia.

 

[Crusader]

Mitähän hyvää tämä porvaripuolue on tähän asti tavalliselle palkansaajalle tehnyt? Todellakin äänestän ehkä SDP:tä seuraavissa vaaleissa!

Se on usein vaikeaa nähdä erot lyhyen aikavälin populismissa ja pitkän aikavälin edussa. Varmasti vasemmistopuolueet ovat kiivaammin jakamassa niiden rahoja, jotka eivät heitä kuitenkaan äänestä. Olisiko hyvä jos hallitus löisi vaikka jokaiselle 20000 euroa käteen valtion lainalla otettua rahaa?

Vasemmistolaisen politiikan jäljet on pitkälti se asia mikä ajaa tuotantoa Suomesta as we speak, ja porvarihallitus saa tietysti syytteet niskoilleen. Kannattamattomuus sekä esim. tuotantovarmuuden verrattainen heikkous ovat asioita joita vastaan ei järjestetty kansanliikkeitä paperilakkojen aikoihin, mutta nyt kun suuryritykset toimivat kuten niiden riskinsä minimoidakseen kuuluu, kansan syvistä riveistä kuuluu vaatimuksia siitä että hallituksen pitäisi jotenkin puuttua yritysten toimiin. Tuotantovälineiden sosialisointi kuuluu erääseen toiseen doktriiniin, mutta koska kaikenlainen punikkivihjailu otetaan täällä niin herkkänahkaisesti, en kerro mihin.

Jos haluat näyttää esimerkkiä eettisestä omistuksesta, aloita kieltäytymällä osingoista.

 

[sivis]

Vasemmistolaisen politiikan jäljet on pitkälti se asia mikä ajaa tuotantoa Suomesta as we speak, ja porvarihallitus saa tietysti syytteet niskoilleen. Kannattamattomuus sekä esim. tuotantovarmuuden verrattainen heikkous ovat asioita joita vastaan ei järjestetty kansanliikkeitä paperilakkojen aikoihin, mutta nyt kun suuryritykset toimivat kuten niiden riskinsä minimoidakseen kuuluu, kansan syvistä riveistä kuuluu vaatimuksia siitä että hallituksen pitäisi jotenkin puuttua yritysten toimiin. Tuotantovälineiden sosialisointi kuuluu erääseen toiseen doktriiniin, mutta koska kaikenlainen punikkivihjailu otetaan täällä niin herkkänahkaisesti, en kerro mihin.

Jos haluat näyttää esimerkkiä eettisestä omistuksesta, aloita kieltäytymällä osingoista.

Suomesta lähtee tuotantoa pois sen vuoksi, että pääomalle ei nykyisen markkinaliberaalin doktriinin mukaisesti saa asettaa minkäänlaisia rajoituksia. Pääoman "pakoreitti" täytyy jättää aina avoimeksi.

Mitä luulet että tapahtuisi jos poistettaisiin kaikki rajoitukset pääomalta tästä maailmasta? Tällöinhän markkinoiden pitäisi järjestyä sen erään taloustieteellisen (sisäisesti epäkoherentin) ajatusmallin mukaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Aina kun jossain päin maailmaa on vapautettu rahoitusmarkkinat, on tätä seurannut pienellä viivellä aikamoinen rytinä, kun spekulatiiviset sijoitukset menevät kerralla metsään. Näin kävi esimerkiksi Suomessa ja Itä-Aasiassa. Spekulatiiviset sijoitukset eivät kuitenkaan työllistä juuri ketään ja tuottavat hyötyä vain hyvin harvoille.

Entiset talousliberaalit, kuten Joseph E. Stiglitz, ovat todenneet, että vapaat markkinat ja Adam Smithin "näkymätön käsi" ovat täysin epärealistisia.

Näkymättömän käden periaate toimisi jos: kaikki saatavilla oleva tieto olisi täydellistä, tämä täydellinen tieto olisi kaikkien tiedossa, kilpailu olisi täydellistä ja kaikkia riskejä vastaan voisi ottaa vakuutuksen. Kenties "näkymätön käsi" on näkymätön siksi, ettei sitä ole olemassa. Näkymättömän käden periaate on kuitenkin ollut yritysjohtajille helpotus, koska he ovat kyseisen periaatteen avulla voineet perustella (itselleen ja muille) sen, että maksimoidessaan oman hyvinvointinsa he mystisesti maksimoivat myös yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Näin ei siis kuitenkaan ole. Markkinat eivät järjesty ilman julkisen vallan sääntelyä koskaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska eräs taloustieteellinen käsite joka (toisin kuin näkymätön käsi) PITÄÄ paikkansa, on "economies of scale" (en löytänyt tuolle pikaisesti suomalaista vastinetta, ei ole siis sama asia kuin mittakaavaetu).

Washingtonin konsensuksen mukainen uskomus oli, että valtion roolin alasajo, sääntelyn purkaminen sekä nopea liberalisointi ja yksityistäminen loisivat uutta hyvinvointia. Länsimaissa suurinta tuottavuuden kasvua ei ole kuitenkaan saatu aikaan yksityistämisellä vaan asettamalla yrityksille kovia budjettirajoitteita ja kaupallisia toimintamalleja niiden ollessa yhä valtio-omisteisia.

Talouden globalisaatio ei siis ole mikään eksogeeninen "voima" joka vaan tulee ja vie esimerkiksi työt Suomesta Kiinaan, vaan tarkoitushakuisen politiikan tulosta. Tällaista poliittista ajattelumallia ohjaa käsitys siitä, että markkinaliberaalit arvot ovat ylempiarvoisia muihin arvoihin nähden, kuten demokratiaan.

Typerimpiä poliittisia päätöksiä mitä tässä maassa on tehty, on ollut rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen, EU-jäsenyys sekä EMU-jäsenyys.

 

[Indica]

Näin ei siis kuitenkaan ole. Markkinat eivät järjesty ilman julkisen vallan sääntelyä koskaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska eräs taloustieteellinen käsite joka (toisin kuin näkymätön käsi) PITÄÄ paikkansa, on "economies of scale" (en löytänyt tuolle pikaisesti suomalaista vastinetta, ei ole siis sama asia kuin mittakaavaetu).

Vastine suomeksi mun käsittääkseni on tuotannon alenevat rajakustannukset

eli esim, luonnollinen monopoli voi syntyä tuotannon alenevien rajakustannusten vuoksi, eli mitä enemmän tuotetaan, sitä halvemmaksi se seuraava tuotettu yksikkö tulee.

 

[sivis]

Vastine suomeksi mun käsittääkseni on tuotannon alenevat rajakustannukset

eli esim, luonnollinen monopoli voi syntyä tuotannon alenevien rajakustannusten vuoksi, eli mitä enemmän tuotetaan, sitä halvemmaksi se seuraava tuotettu yksikkö tulee.

Kun ei nimenomaan ole juuri tuo, vaan tuo minkä itse esittelit on "returns to scale".

"Economies of scale" tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta.

Sieltä mistä aita on matalin... http://en.wikipedia.org/wiki/Economies_of_scale

Economies of scale are the cost advantages that a firm obtains due to expansion. Economies of scale can be enjoyed by any size firm expanding its scale of operation.

 

[Crusader]

Suomesta lähtee tuotantoa pois sen vuoksi, että pääomalle ei nykyisen markkinaliberaalin doktriinin mukaisesti saa asettaa minkäänlaisia rajoituksia. Pääoman "pakoreitti" täytyy jättää aina avoimeksi.

Mitä luulet että tapahtuisi jos poistettaisiin kaikki rajoitukset pääomalta tästä maailmasta? Tällöinhän markkinoiden pitäisi järjestyä sen erään taloustieteellisen (sisäisesti epäkoherentin) ajatusmallin mukaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Aina kun jossain päin maailmaa on vapautettu rahoitusmarkkinat, on tätä seurannut pienellä viivellä aikamoinen rytinä, kun spekulatiiviset sijoitukset menevät kerralla metsään. Näin kävi esimerkiksi Suomessa ja Itä-Aasiassa. Spekulatiiviset sijoitukset eivät kuitenkaan työllistä juuri ketään ja tuottavat hyötyä vain hyvin harvoille.

Entiset talousliberaalit, kuten Joseph E. Stiglitz, ovat todenneet, että vapaat markkinat ja Adam Smithin "näkymätön käsi" ovat täysin epärealistisia.

Näkymättömän käden periaate toimisi jos: kaikki saatavilla oleva tieto olisi täydellistä, tämä täydellinen tieto olisi kaikkien tiedossa, kilpailu olisi täydellistä ja kaikkia riskejä vastaan voisi ottaa vakuutuksen. Kenties "näkymätön käsi" on näkymätön siksi, ettei sitä ole olemassa. Näkymättömän käden periaate on kuitenkin ollut yritysjohtajille helpotus, koska he ovat kyseisen periaatteen avulla voineet perustella (itselleen ja muille) sen, että maksimoidessaan oman hyvinvointinsa he mystisesti maksimoivat myös yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Näin ei siis kuitenkaan ole. Markkinat eivät järjesty ilman julkisen vallan sääntelyä koskaan parhaalla mahdollisella tavalla, koska eräs taloustieteellinen käsite joka (toisin kuin näkymätön käsi) PITÄÄ paikkansa, on "economies of scale" (en löytänyt tuolle pikaisesti suomalaista vastinetta, ei ole siis sama asia kuin mittakaavaetu).

Washingtonin konsensuksen mukainen uskomus oli, että valtion roolin alasajo, sääntelyn purkaminen sekä nopea liberalisointi ja yksityistäminen loisivat uutta hyvinvointia. Länsimaissa suurinta tuottavuuden kasvua ei ole kuitenkaan saatu aikaan yksityistämisellä vaan asettamalla yrityksille kovia budjettirajoitteita ja kaupallisia toimintamalleja niiden ollessa yhä valtio-omisteisia.

Talouden globalisaatio ei siis ole mikään eksogeeninen "voima" joka vaan tulee ja vie esimerkiksi työt Suomesta Kiinaan, vaan tarkoitushakuisen politiikan tulosta. Tällaista poliittista ajattelumallia ohjaa käsitys siitä, että markkinaliberaalit arvot ovat ylempiarvoisia muihin arvoihin nähden, kuten demokratiaan.

Typerimpiä poliittisia päätöksiä mitä tässä maassa on tehty, on ollut rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen, EU-jäsenyys sekä EMU-jäsenyys.

Niinkuin sinun pitäisi varmasti tietää, muuttujia on aivan liikaa että esim. Suomen lama voitaisiin yhdistää pelkästään johonkin yksittäiseen tekijään. Ja vaikka voitaisiinkin, muut, eri systeemeillä toimivat valtiot luovat biaksen kansainväliseen kauppaan tavalla, jonka vaikutusta ei voida täysin ennustaa.

Kun sanot "liian nopea vapauttaminen", se tarkoittaa by definition jotain muuta kuin optimaalista, kuten yleensäkin kaikki jossa lähtökohtaisesti negatiivissävytteinen sana "liian" esiintyy. Järjestelmien vapauttamisen nopeuteen en edes ottanut kantaa, ja on varmasti totta että nopeat mullistukset (eritoten liian nopeat) eivät ole hyvästä. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tuotannon esteet jossain ovat aivan yksiselitteinen syy siirtää tuotanto jonnekin toisaalle, jota koitat sanahelinälläsi peittää.

Ei-vasemmistolainen politiikka ei myöskään ole mikään vastakohta valtiojohtoiselle markkinakontrollille, ja tässäkin on olemassa harmaan sävyjä. Ylimitoitettu valtion kontrolli taloudessa ei ole tehokasta, mutta sillä on voi olla lyhyellä aikavälillä ilmenemismuotoja jotka saattavat vaikuttaa positiivisilta olematta kuitenkaan sellaisia.

Ylipäänsä "näkymätön käsi" ja muut kansantaloustieteen randomtekijät kuvaavat sitä että järjestelmää ei täysin ymmärretä. Kun ajatellaan sitä miten yhteiskunta oikeasti toimii ja miten sen toimintaa voidaan ohjata, kysymys on aika pitkälle tieteenfilosofinen, sikäli kun ainoastaan tiettyjä empiirisiä havaintoja on mahdollista tehdä ja nekin lähinnä jälkikäteen silloin kun homma on jo aikaa sitten mennyt päin persettä. Siinä kun marxilaisuus perustui ehkä pohjimmiltaan uskoon ihmisten hyvyydestä, kapitalistiset suuntaukset tunnustavat ihmisen toiminnan oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Mikäli valtio estää mahdollisuudet tähän, "näkymätön käsi" ei voikaan toimia.

 

[Indica]

eli siis laajentamisen takia ei pelkästään lisätuotannon kustannus alene, vaan koko tuotannon kustannus.?

Economies of Scale on jopa tradenomikoulun kurssilla joskus terminä esitetty, mutta siellä sitä ei tietenkään selitetty auki, että mitä se tarkoittaa, ainoastaan sitä on käytetty terminä, mikä piti osata kokeessa.

Mä ku ton tuotannon alenevat rajakustannukset ymmärsin vähän väärin käsittämään samaa asiaa kuin economies of scale

Ylimitoitettu valtion kontrolli taloudessa ei ole tehokasta, mutta sillä on voi olla lyhyellä aikavälillä ilmenemismuotoja jotka saattavat vaikuttaa positiivisilta olematta kuitenkaan sellaisia.

yritän olla kuulostamatta kokoomusnuortenoikeistosiiveltä tai republikaanilta: mikä valtion kontrollissa ja poliittisissa päätöksissä tekisi niistä kaukonäköisempiä ja viisaampia?


e: tulipas muute mielee toinenki tilanne mistä syntyy economies of scale etua! Nimittäin jos kiinteät kustannukset on kovin suuret, ei pienen mittakaavan tuotannolla voi kilpailla suuren mittakaavan tuotantoa vastaan.. Eli ei se pelkästään tosiaan alenevista rajakustannuksista johdu.

 

[Crusader]

yritän olla kuulostamatta kokoomusnuortenoikeistosiiveltä tai republikaanilta: mikä valtion kontrollissa ja poliittisissa päätöksissä tekisi niistä kaukonäköisempiä ja viisaampia?

Itse asiassa en sanonut että mikään, vaan sivis (käytännössä) sanoi niin. Tarkoitin että valtiojohtoisen talouspolitiikan virheliike saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä oikealta ratkaisulta, ja tuo lyhytnäköisyys on vasemmiston leipälaji.

Eipä silti, mikäli oletetaan että valtion tehtävä on ajaa kansalaistensa etua (esim. enemmistön, kuten demokratiassa), ei ole mitenkään ihmeellistä että sitä enemmistöä suositaan poliittisessa päätöksenteossa. Tämä ei tee siitä kuitenkaan tehokasta tai edes järkevää talouspolitiikkaa.

 

[Indica]

niin, en sitä itsekään tarkoittanut, että sä sanoit niin, vaan osoitin kysymyksen sivikselle.

Sillä, mikä tekisikään poliittisista päätöksistä yhtään sen kauaskatseisempia, järkevämpiä tai parempia, kuin mitä markkinat saisivat aikaan. Ja mikä on kansantaloudellisesti järkevää, on se ennenpitkää myös kansalaisten etu.

Kuitenkin nämä markkinoiden poikkeamat optimista ovat kuitenkin vaikeastiennakoitavia korjattavia, korjaavien toimenpiteiden vaikutukset saattavat purra aivan väärään aikaan aivan väärällä tavalla, eikä poliittiset toimijat ymmärrä kokonaiskuvaa, eikä aja koko talouden etua.

Vasemmiston olemassaolo perustuu epätasa-arvoiseen tulonjakoon yhteiskunnassa, vasemmiston etuna ei suinkaan täten ole parantaa ongelmaa, koska ennenpitkää vasemmisto muuttuisi tarpeettomaksi.

Tottakai taloudellisesti tehokkaimmasta talouspolitiikasta mielestäni tulee senverran tinkiä, ettei ketään jätetä aivan täysin heitteille, liian valtava eriarvoisuus aiheuttaa isoja ongelmia, vrt. etelä-afrikka.

kuitenkin järkevää olisi suurentaa nykyisestä tilanteesta tuloeroja mm. keventämällä hyvätuloisten verotusta, kannustimien takia, ja kotimaisen kysynnän ylläpidon ja ehdottomasti nostamisen vuoksi!

 

[Publikaani]

Vasemmistolaisen politiikan jäljet on pitkälti se asia mikä ajaa tuotantoa Suomesta as we speak, ja porvarihallitus saa tietysti syytteet niskoilleen.

Hyvin usein kuultu väite, mutta sanoisin, että tuossa on aika heikko totuuspohja. Jopa porvaripoliitikot ovat ainakin viimeiset 10 vuotta puhuneet ns. talouden rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta. On aika keinotekoista väittää, että tuotannon poistuminen Suomesta johtuisi jostain myyttisen mörön mittasuhteet saavuttaneesta "vasemmistolaisesta politiikasta".

Sitä paitsi Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu pitkälti näihin paljon parjattuihin "vasemmistolaisen politiikan jälkiin". Julkinen infrastruktuuri, vahva julkinen panostus teknologiaan & tutkimukseen, ilmainen korkeakoulujärjestelmä, yleinen terveydenhoito, tasa-arvopolitiikka ja toimiva valtiovalta ovat suomen kilpailukyvyn peruspilareita. Kukaan ei varmaan kiellä, etteikö korkea verotus olisi ongelma, mutta toisaalta verotuksella pystytään kustantamaan kaikki yllä mainitut kilpailukykyä nostavat tekijät.

 

[Indica]

Suomen kilpailukyky perustuu kyllä enemmänkin maltillisiin palkkoihin, varsinkin korkeakoulutetuilla.

vrt. mitä dippainssi tai ekonomi hankkii suomessa siihen, mitä kyseisen koulutustason herrasmiehet hankkii Englannissa tai U.S.A:ssa

 

[Publikaani]

Itse asiassa en sanonut että mikään, vaan sivis (käytännössä) sanoi niin. Tarkoitin että valtiojohtoisen talouspolitiikan virheliike saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä oikealta ratkaisulta, ja tuo lyhytnäköisyys on vasemmiston leipälaji.

Eipä silti, mikäli oletetaan että valtion tehtävä on ajaa kansalaistensa etua (esim. enemmistön, kuten demokratiassa), ei ole mitenkään ihmeellistä että sitä enemmistöä suositaan poliittisessa päätöksenteossa. Tämä ei tee siitä kuitenkaan tehokasta tai edes järkevää talouspolitiikkaa.

Niinpä. Tämän takia olenkin niin suivaantunut siitä, että esim. Yhdysvalloissa toimeenpantiin hiljattain Bushin oikeistohallituksen johdolla 168 miljardin dollarin taloudellinen elvytyspaketti. Puhdasta Keynesiläistä talouspolitiikkaa siis.

Perhanan punikkijenkit! Se koko maa on yksi vasemmistohörhöjen vetämä holhousyhteiskunta! Pitäisivät näppinsä erossa optimaalisesti toimivista asuntolainamarkkinoista... :curs:

 

[Timba79]

Se on usein vaikeaa nähdä erot lyhyen aikavälin populismissa ja pitkän aikavälin edussa. Varmasti vasemmistopuolueet ovat kiivaammin jakamassa niiden rahoja, jotka eivät heitä kuitenkaan äänestä. Olisiko hyvä jos hallitus löisi vaikka jokaiselle 20000 euroa käteen valtion lainalla otettua rahaa?

Vasurit varmasti jakaa rahaa enemmän kuin ne sitä mistään saa.

Mutta aikalailla järjetöntä on tämäkin meno, eli otetaan niiltä keneltä helpoiten saadaan. Edelleen ne joilla ei ole mitään ja joita ei kiinnosta mikään, saavat nuo hoitopalvelut ilmatteeks. Taasen keskituloiset lapsiperheet joutuvat maksamaan täyden taksan. No mikäs siinä, jos sitten löytyy sille naisellekin se kokoaikainen keskituloinen työ, mutta aina ei löydy ja tuo täysi hoitomaksu tulee jo käytännössä aikalailla täyteen sillä, että mies on keskituloinen. Eli vaimo ei voi mennä osa-aikasena töihin tai tekee työtä harrastuspohjalta, kun käteen ei jää mitään.

Ja jos kerran korotuspaineita on lastenhoitomaksuihin kustannusnousujen kautta, miksi ei sitten yhtälailla esim. lapsilisiin ole samoja paineita kun ne kustannukset nyt väistämättä kasvaa koko ajan? Tarkistellaanhan esim. opintotukia ja eläkkeitäkin edes joskus ylöspäin. Eipä tässä keskituloisen palkansaajan ostovoima muutakuin heikkene, palkankorotukset hävis jo nouseviin sähkölaskuihin ja ruokalaskuihin.

 

[sivis]

Niinkuin sinun pitäisi varmasti tietää, muuttujia on aivan liikaa että esim. Suomen lama voitaisiin yhdistää pelkästään johonkin yksittäiseen tekijään. Ja vaikka voitaisiinkin, muut, eri systeemeillä toimivat valtiot luovat biaksen kansainväliseen kauppaan tavalla, jonka vaikutusta ei voida täysin ennustaa.

Suomen lama on mielestäni jälkikäteen purettu ihan hyvin osiin. Rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen ja idänkaupan romahtaminen ovat ne kaksi keskeisintä syytä, mutta tämän varmaan tiesitkin.

Kun sanot "liian nopea vapauttaminen", se tarkoittaa by definition jotain muuta kuin optimaalista, kuten yleensäkin kaikki jossa lähtökohtaisesti negatiivissävytteinen sana "liian" esiintyy. Järjestelmien vapauttamisen nopeuteen en edes ottanut kantaa, ja on varmasti totta että nopeat mullistukset (eritoten liian nopeat) eivät ole hyvästä. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tuotannon esteet jossain ovat aivan yksiselitteinen syy siirtää tuotanto jonnekin toisaalle, jota koitat sanahelinälläsi peittää.

En mielestäni ole yrittänyt peittää mitään. Tuotantoa ei ole aina ollut mahdollista siirtää halvempien tuotantokustannusten maihin niin teknologiasta johtuen kuin myös erilaisista pääoman liikkuvuuden rajoitteista johtuen.

Poliittisilla päätöksillä on tuotettu "oikeanlainen kilpailukyky-ympäristö" yrityksille, joka tarkoittaa verojen ja sääntelyn minimoimista. Sääntelemättömien talouksien lisääntyminen on ruokkinut valtiollisten toimijoiden käsitystä siitä, etteivät he voi enää säännellä talouksiaan. Nykyisin vallitsee konsensus sen tiimoilta, että valtion tulee purkaa sääntelyään ja verotustaan, jotta taloudelliset toimijat eivät lähtisi pois alhaisemman sääntelyn ja verotason omaaviin maihin.

Valtioiden "sopeutuminen" globalisaatioon tapahtuukin näin ollen valtion kovassa ytimessä, valtion suvereeneissa oikeuksissa, kuten kyvyssä verottaa alueellaan tapahtuvaa toimintaa. Prosessin tuloksena suvereeni valtio korvautuu kilpailukykyvaltiolla, joka on prostituoinut omat suvereenit oikeutensa.

Ja tuohon toiseen juttuun:

Kansainvälinen valuuttarahastokin on myöntänyt, että rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ei ole (erityisesti kehitysmaissa) johtanut talouskasvuun vaan entistä suurempaan epävakauteen.

Ei-vasemmistolainen politiikka ei myöskään ole mikään vastakohta valtiojohtoiselle markkinakontrollille, ja tässäkin on olemassa harmaan sävyjä. Ylimitoitettu valtion kontrolli taloudessa ei ole tehokasta, mutta sillä on voi olla lyhyellä aikavälillä ilmenemismuotoja jotka saattavat vaikuttaa positiivisilta olematta kuitenkaan sellaisia.

Kuulisin ihan mielelläni, että millaista talouspolitiikkaa valtion tulisi mielestäsi harjoittaa.

Ylipäänsä "näkymätön käsi" ja muut kansantaloustieteen randomtekijät kuvaavat sitä että järjestelmää ei täysin ymmärretä. Kun ajatellaan sitä miten yhteiskunta oikeasti toimii ja miten sen toimintaa voidaan ohjata, kysymys on aika pitkälle tieteenfilosofinen, sikäli kun ainoastaan tiettyjä empiirisiä havaintoja on mahdollista tehdä ja nekin lähinnä jälkikäteen silloin kun homma on jo aikaa sitten mennyt päin persettä.

Tästä olen samaa mieltä. Tosin historia kertoo monia asioita, mutta näitä ei silti välttämättä oteta huomioon talouspolitiikkaa linjattaessa.

Markkinat ovat globalisoituneet, mutta sääntely ei. Tämä mahdollistaa erilaiset epäeettiset toimintatavat monikansallisten yritysten osalta. Täydellistä kilpailua ei ole, koska markkinat pyrkivät järjestymään joko oligopolistiseksi tai monopolistiseksi järjestelmäksi (ts. firmat ostavat toisiaan tukahduttaakseen kilpailun, kartellit yms.)

Siinä kun marxilaisuus perustui ehkä pohjimmiltaan uskoon ihmisten hyvyydestä, kapitalistiset suuntaukset tunnustavat ihmisen toiminnan oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Mikäli valtio estää mahdollisuudet tähän, "näkymätön käsi" ei voikaan toimia.

Tuota ihmisen perusluonnettahan on yritetty taloustieteessäkin ymmärtää vaikka kuinka kauan. Benthamin hyöydykkeiden preferoimista koskevaa utilitarismia pyritään todistamaan edelleen, vaikka on osoitettu, ettei hyödykkeiden mittaaminen onnistu, ts. ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin

"Näkymätöntä kättä" ei voida millään ilveellä yhdistää yhden tai useamman teollisen vallankumouksen jälkeiseen maailmaan, jossa markkinat ja pääomaliikkeet ovat globalisoituneet. Pikemminkin sääntely pitäisi viedä globaalille tasolle. Tämä taas tökkää valtiosuvereniteettiin, joka taas toisaalta on juuri se nimenomainen seikka, joka mahdollistaa kapitalistisen talouden. Eli valtion rooliksi nähdään tässä "uudessa ajattelumallissa" vain yksityisomaisuuden suojeleminen kuuluisaan "legitiimin fyysisen väkivallan monopoliin" turvautumalla. Markkinoihin valtio ei saisi puuttua (en väitä että sinä, Crusader, sanoisit siis näin, mutta markkinafundamentalistinen ajattelutapa on juuri mainitsemani kaltainen).

Sen sijaan että demokratia olisi se ylin arvo tässä uudessa (tai oikeastaan 1800-luvulta revityssä talousliberalismissa) on nimenomaan yksityinen omistusoikeus, johon valtio ei saisi koskea tikullakaan, eikä varsinkaan veroillaan.

 

[rullaverho]

Pikemminkin sääntely pitäisi viedä globaalille tasolle. .

Tähän kun edes pyrittäisiin

 

[Publikaani]

Suomen kilpailukyky perustuu kyllä enemmänkin maltillisiin palkkoihin, varsinkin korkeakoulutetuilla.

vrt. mitä dippainssi tai ekonomi hankkii suomessa siihen, mitä kyseisen koulutustason herrasmiehet hankkii Englannissa tai U.S.A:ssa

Juuri äsken peräänkuulutit korkeakoulutettujen palkkatason nostamista ja tuloerojen kasvattamista. Heti sen jälkeen toteat, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu korkeakoulutettujen maltillisiin palkkoihin.

Ymmärsinkö siis oikein, että haluat rapauttaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn nostamalla korkeakoulutettujen palkkoja?

Sivuhuomautus: Luuletko, että ne ekonomit ja dippainssit olisivat ekonomeja ja dippainssejä ellei valtio olisi tarjonnut heille mahdollisuuden ilmaiseen koulunkäyntiin ja yliopistoon?

 

[Crusader]

Sitä paitsi Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu pitkälti näihin paljon parjattuihin "vasemmistolaisen politiikan jälkiin". Julkinen infrastruktuuri, vahva julkinen panostus teknologiaan & tutkimukseen, ilmainen korkeakoulujärjestelmä, yleinen terveydenhoito, tasa-arvopolitiikka ja toimiva valtiovalta ovat suomen kilpailukyvyn peruspilareita. Kukaan ei varmaan kiellä, etteikö korkea verotus olisi ongelma, mutta toisaalta verotuksella pystytään kustantamaan kaikki yllä mainitut kilpailukykyä nostavat tekijät.

Suomen paperilla kova kilpailukyky nimenomaan perustuukin tähän, mutta oikeastihan Suomen todellinen kilpailukyky nähdään siinä mitä tahtia tuotanto siirtyy muualle. Ei paljon auta jos suunnittelu on halpaa jos tuotanto on ylihinnoiteltua, sikäli kun suunnittelukin pitkälti siirtyy tuotannon mukana.

Vasemmistolainen politiikka on kyllä pitkälti tasapäistämistä, ahkerien kuppaamista ja muuta sellasta mikä varmasti vähentää tuloeroja, varsinkin kun tuloerojen vähentämisestä on tullut itsetarkoitus, ja niitä vastustetetaan kaiketi kansalaisten taholta lähinnä siksi ettei naapurin reiska ainakaan ansaitsisi enempää kuin itse.

 

[Crusader]

Mutta aikalailla järjetöntä on tämäkin meno

Voi hyvin olla järjetöntä, mutta ei se mikään porvarihallituksen visio taida lopulta olla.

 

[rullaverho]

. Ei paljon auta jos suunnittelu on halpaa jos tuotanto on ylihinnoiteltua

Suomeksi siis työntekijät saavat liikaa palkkaa verrattuna Aasiaan ja Itä-Eurooppaan.

Ei tuloerojen kavennus ole varmastikaan mikään itsetarkoitus mutta valitettavan usein taitaa käydä niin että kakku pysyy samana, jako vain muuttuu.