Nuoriso irtisanoutuu vauhdilla SDP:stä!

[Publikaani]

Suomen paperilla kova kilpailukyky nimenomaan perustuukin tähän, mutta oikeastihan Suomen todellinen kilpailukyky nähdään siinä mitä tahtia tuotanto siirtyy muualle. Ei paljon auta jos suunnittelu on halpaa jos tuotanto on ylihinnoiteltua, sikäli kun suunnittelukin pitkälti siirtyy tuotannon mukana.

Sanoisin edelleen, että tuotannon siirtyminen muihin maihin johtuu pitkälti globalisaatiosta ja talouden rakennemuutoksesta. Eli mielestäni suomalaista tuotantoa ajaa ulkomaille niin isot tekijät, että siihen ei yhden pienen maan oikeistolaisella tai vasemmistolaisella talouspolitiikalla voida paljoa vaikuttaa. Olennaista ei siis ole yrittää estää tuotannon siirtymistä ulkomaille, vaan pyrkiä sopeutumaan ja kehittämään tilalle uusia työpaikkoja ja teollisuudenaloja.

Koska olen vain tyhmä punikki niin pitää myöntää, että en keksinyt noita ajatuksia itse. Luin ne netistä, tietenkin. Esim. tästä alla olevasta osoitteesta:

http://www.jyrkikatainen.fi/main.site?action=news/view&id=54&ngid=1

 

[Crusader]

Suomen lama on mielestäni jälkikäteen purettu ihan hyvin osiin. Rahoitusmarkkinoiden liian nopea vapauttaminen ja idänkaupan romahtaminen ovat ne kaksi keskeisintä syytä, mutta tämän varmaan tiesitkin.



En mielestäni ole yrittänyt peittää mitään. Tuotantoa ei ole aina ollut mahdollista siirtää halvempien tuotantokustannusten maihin niin teknologiasta johtuen kuin myös erilaisista pääoman liikkuvuuden rajoitteista johtuen.

Poliittisilla päätöksillä on tuotettu "oikeanlainen kilpailukyky-ympäristö" yrityksille, joka tarkoittaa verojen ja sääntelyn minimoimista. Sääntelemättömien talouksien lisääntyminen on ruokkinut valtiollisten toimijoiden käsitystä siitä, etteivät he voi enää säännellä talouksiaan. Nykyisin vallitsee konsensus sen tiimoilta, että valtion tulee purkaa sääntelyään ja verotustaan, jotta taloudelliset toimijat eivät lähtisi pois alhaisemman sääntelyn ja verotason omaaviin maihin.

Valtioiden "sopeutuminen" globalisaatioon tapahtuukin näin ollen valtion kovassa ytimessä, valtion suvereeneissa oikeuksissa, kuten kyvyssä verottaa alueellaan tapahtuvaa toimintaa. Prosessin tuloksena suvereeni valtio korvautuu kilpailukykyvaltiolla, joka on prostituoinut omat suvereenit oikeutensa.

Ja tuohon toiseen juttuun:

Kansainvälinen valuuttarahastokin on myöntänyt, että rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ei ole (erityisesti kehitysmaissa) johtanut talouskasvuun vaan entistä suurempaan epävakauteen.



Kuulisin ihan mielelläni, että millaista talouspolitiikkaa valtion tulisi mielestäsi harjoittaa.



Tästä olen samaa mieltä. Tosin historia kertoo monia asioita, mutta näitä ei silti välttämättä oteta huomioon talouspolitiikkaa linjattaessa.

Markkinat ovat globalisoituneet, mutta sääntely ei. Tämä mahdollistaa erilaiset epäeettiset toimintatavat monikansallisten yritysten osalta. Täydellistä kilpailua ei ole, koska markkinat pyrkivät järjestymään joko oligopolistiseksi tai monopolistiseksi järjestelmäksi (ts. firmat ostavat toisiaan tukahduttaakseen kilpailun, kartellit yms.)



Tuota ihmisen perusluonnettahan on yritetty taloustieteessäkin ymmärtää vaikka kuinka kauan. Benthamin hyöydykkeiden preferoimista koskevaa utilitarismia pyritään todistamaan edelleen, vaikka on osoitettu, ettei hyödykkeiden mittaaminen onnistu, ts. ihmiset preferoivat eri hyödykkeitä eri tavoin

"Näkymätöntä kättä" ei voida millään ilveellä yhdistää yhden tai useamman teollisen vallankumouksen jälkeiseen maailmaan, jossa markkinat ja pääomaliikkeet ovat globalisoituneet. Pikemminkin sääntely pitäisi viedä globaalille tasolle. Tämä taas tökkää valtiosuvereniteettiin, joka taas toisaalta on juuri se nimenomainen seikka, joka mahdollistaa kapitalistisen talouden. Eli valtion rooliksi nähdään tässä "uudessa ajattelumallissa" vain yksityisomaisuuden suojeleminen kuuluisaan "legitiimin fyysisen väkivallan monopoliin" turvautumalla. Markkinoihin valtio ei saisi puuttua (en väitä että sinä, Crusader, sanoisit siis näin, mutta markkinafundamentalistinen ajattelutapa on juuri mainitsemani kaltainen).

Sen sijaan että demokratia olisi se ylin arvo tässä uudessa (tai oikeastaan 1800-luvulta revityssä talousliberalismissa) on nimenomaan yksityinen omistusoikeus, johon valtio ei saisi koskea tikullakaan, eikä varsinkaan veroillaan.

Tiivistän koko kirjoituksesi niin, että mielestäsi valtion sisällä tasa-arvon pitäisi voida toteutua, mutta toisaalta maailmanlaajuisesti valtioiden pitäisi toimia perusyksikköinä jotka ajavat omaa etuaan. Eikö solidaarisuus olekaan maailmanlaajuinen ilmiö?

Eli jos nyt ajatellaan että valtio ajatellaan omana eristettynä systeeminään, ja kansalainen sen perusyksikkönä, kaltaisesi vasemmistointellektuellit mieltävät systeemin päämääräksi sen, että hyvinvointi jakautuisi systeemissä.

Kun taas ajatellaan maailmaa globaalina systeeminä, jossa toimii Suomen kaltaisia pareto-optimista keinotekoisesti poikkeutettuja valtioita, ja kun on aivan selvää että maailmaa ei voida avata vapaalle kilpailulle jos suomalainen paperimies ansaitsee viikossa enemmän kuin kiinalainen paperimies puolessatoista vuodessa, tämä tasa-arvo unohtuu jonnekin ja se korvataan tulleilla ja markkinoiden sisäisellä sääntelyllä. Jos ajatellaan että vaikkapa kolmasosa maailman väestöstä elää köyhyysrajan (mitä se sitten tarkoittaakaan) alapuolella, system within system -talousajattelijat eivät löydä vastauksia sille miten globaali järjestelmä saataisiin vastaamaan jonkun tietyn valtion järjestelmää, ja tätä ei haluta edes ajatella. Käsittääkseni se puolalainen putkimies, kiinalainen paperimies tai filippiiniläinen hoitaja on niin suuri kauhistus kotoiselle vasemmistosektroille juuri siksi, että kysyntä ja tarjonta ohjaisi täkäläisten duunarien palkkatasoa alaspäin. Kuitenkin näyttää aika selvältä, että duunarieliitin on tultava palkoissa vastaan hyvinkin selvästi jotta työpaikkojen katoa saataisiin edes hillittyä. Kiinan tapaus osoittaa myös selvästi, että globalisaatio toimii vahvasti elintasoerojen tasaajana.

 

[Crusader]

Sanoisin edelleen, että tuotannon siirtyminen muihin maihin johtuu pitkälti globalisaatiosta ja talouden rakennemuutoksesta. Eli mielestäni suomalaista tuotantoa ajaa ulkomaille niin isot tekijät, että siihen ei yhden pienen maan oikeistolaisella tai vasemmistolaisella talouspolitiikalla voida paljoa vaikuttaa. Olennaista ei siis ole yrittää estää tuotannon siirtymistä ulkomaille, vaan pyrkiä sopeutumaan ja kehittämään tilalle uusia työpaikkoja ja teollisuudenaloja.

Koska olen vain tyhmä punikki niin pitää myöntää, että en keksinyt noita ajatuksia itse. Luin ne netistä, tietenkin. Esim. tästä alla olevasta osoitteesta:

http://www.jyrkikatainen.fi/main.site?action=news/view&id=54&ngid=1

Auts. Tai siis auts olettaen, että Katainen edustaisi minulle jotain ylintä auktoriteettia, miten asian laita ei kuitenkaan ole.

Katainen sanoo noin koska tietää, että ei ole hallituksessa ensi kaudella jos rummuttaa avoimesti kasvavien tuloerojen puolesta. Toki on olemassa ainakin jonkinlainen mahdollisuus siihen että suomalaisille löytyisi jonkinlaista duunia jonka mahdollistaisi ainoastaan suomalaisten korkea koulutustaso, mutta ennenpitkää sekin ero otettaisiin vaikkapa kiinalaisten toimesta kiinni. Tämä "hankitaan hienommat duunit niitten kiinalaisten viemien paskaduunien tilalle" -ajattelutapa on mielestäni myös aika lyhytnäköinen.

Työmarkkinoiden pitäisi globaalissa taloudessa myös pystyä hintajoustoon olosuhteiden mukaan.

 

[sivis]

Tiivistän koko kirjoituksesi niin, että mielestäsi valtion sisällä tasa-arvon pitäisi voida toteutua, mutta toisaalta maailmanlaajuisesti valtioiden pitäisi toimia perusyksikköinä jotka ajavat omaa etuaan. Eikö solidaarisuus olekaan maailmanlaajuinen ilmiö?

Tällaisissa tiivistyksissä on se ongelma, että ne menevät päin persettä.

Tärkeintä tuossa omassa tekstissäni oli nimenomaan sääntelyn nostaminen maailmanlaajuiseksi. Omasta mielestäni valtiosuvereniteetti on aikansa elänyt käsite, josta pitäisi päästä eroon.

Eli jos nyt ajatellaan että valtio ajatellaan omana eristettynä systeeminään, ja kansalainen sen perusyksikkönä, kaltaisesi vasemmistointellektuellit mieltävät systeemin päämääräksi sen, että hyvinvointi jakautuisi systeemissä.

Olisin itse valmis hyväksymään esimerkiksi maailmanparlamentin, jossa asioista päätettäisiin. Kuten sanottua, valtiosuvereniteetti ei tällaista mahdollista, koska liian monet valtaapitävät joutuisivat luopumaan nykyisestä ylivallastaan. Veto-oikeuksia ei pitäiis mielestäni sallia kenellekään.

Kun taas ajatellaan maailmaa globaalina systeeminä, jossa toimii Suomen kaltaisia pareto-optimista keinotekoisesti poikkeutettuja valtioita, ja kun on aivan selvää että maailmaa ei voida avata vapaalle kilpailulle jos suomalainen paperimies ansaitsee viikossa enemmän kuin kiinalainen paperimies puolessatoista vuodessa, tämä tasa-arvo unohtuu jonnekin ja se korvataan tulleilla ja markkinoiden sisäisellä sääntelyllä. Jos ajatellaan että vaikkapa kolmasosa maailman väestöstä elää köyhyysrajan (mitä se sitten tarkoittaakaan) alapuolella, system within system -talousajattelijat eivät löydä vastauksia sille miten globaali järjestelmä saataisiin vastaamaan jonkun tietyn valtion järjestelmää, ja tätä ei haluta edes ajatella. Käsittääkseni se puolalainen putkimies, kiinalainen paperimies tai filippiiniläinen hoitaja on niin suuri kauhistus kotoiselle vasemmistosektroille juuri siksi, että kysyntä ja tarjonta ohjaisi täkäläisten duunarien palkkatasoa alaspäin. Kuitenkin näyttää aika selvältä, että duunarieliitin on tultava palkoissa vastaan hyvinkin selvästi jotta työpaikkojen katoa saataisiin edes hillittyä. Kiinan tapaus osoittaa myös selvästi, että globalisaatio toimii vahvasti elintasoerojen tasaajana.

Kuten sanottua, mun mielestä asioista pitäisi päättää esimerkiksi maailmanparlamentin toimesta. Valtiosuvereniteetti on aikansa elänyt maailmassa, jossa talous on globalisoitunut, mutta sääntely ei.

Kiina kykenee houkuttelemaan erilaisia talouden muotoja omalle suvereenille alueelleen, prostituoimalla omia suvereeneja oikeuksiaan (alhainen verotus, alhainen sääntely).

Odotan muuten edelleen sun vastausta, että millaista talouspolitiikkaa Suomen tulisi mielestäsi harjoittaa?

 

[Indica]

Suomeksi siis työntekijät saavat liikaa palkkaa verrattuna Aasiaan ja Itä-Eurooppaan.

Ei tuloerojen kavennus ole varmastikaan mikään itsetarkoitus mutta valitettavan usein taitaa käydä niin että kakku pysyy samana, jako vain muuttuu.

Tuloerojen kavennus nimenomaan on itsetarkoitus vasemmistolaisessa yhteinen kassa-ideologiassa, jota Tarja Haloska ja SDP ja SAK ajaa..

Sehän peruskateelliselle tuulipukuun sonnustautuneelle norttia polttavalle vuokralla asuvalle corollakuskille sopii ku nenä päähän. Mikään ei ole niin vastenmielinen ajatus heille, ku se että joku tienaa enemmän rahaa ku itse.

 

[Publikaani]

Auts. Tai siis auts olettaen, että Katainen edustaisi minulle jotain ylintä auktoriteettia, miten asian laita ei kuitenkaan ole.

Mikä pettymys! :D

 

[jantunen7]

Tuloerojen kavennus nimenomaan on itsetarkoitus vasemmistolaisessa yhteinen kassa-ideologiassa, jota Tarja Haloska ja SDP ja SAK ajaa..

Sehän peruskateelliselle tuulipukuun sonnustautuneelle norttia polttavalle vuokralla asuvalle corollakuskille sopii ku nenä päähän. Mikään ei ole niin vastenmielinen ajatus heille, ku se että joku tienaa enemmän rahaa ku itse.

Verotus on kieltämättä perseestä. Jenkeissä uusi Vette maksaa alle 32 tonnia ja Suomessa reilut 115 tonnia.

Ei ole ihme, että täällä Corolloilla ajellaan.

Tuloverotuksen eroilla on hyvin vähän merkitystä, jos verrataan kulutushyödykkeiden verotukseen, siellä se todellinen virhe on.

 

[Indica]

Niin, no, kun nyt otettiin puheeksi taas mun lempiasia eli autoverotus: Ei tulotasoa tule verrata reaalisummaisesti eri maiden välillä, vaan ostovoimallisesti. Aika kauan enemmän aikaa saa tehdä suomessa töitä ostaakseen Veten, ku amerikassa.

Kulutusverotuksen kannattaminen sosialistipiireissä kytkeytyy vahvasti kateuteen, jos ei itsellä ole varaa ostaa vaikka sitä hienompaa autoa, ei pidä kellään toisellakaan olla.

 

[Crusader]

Odotan muuten edelleen sun vastausta, että millaista talouspolitiikkaa Suomen tulisi mielestäsi harjoittaa?

Joitain suuntaviivoja: verotuksen progressio pitäisi hiljalleen poistaa (alapäähän tosin jokin vähennyksillä toteutettava progressio olisi ihan paikallaan), verohelpotuksia työllistäville yrityksille, sosiaalietuuksien tarkempi kontrolli vapaaehtoisen työttömyyden suhteen, palkkatulojen vaikutusta sosiaalietuuksiin olisi samalla syytä vähentää. Kuntaliitoksia, yleisesti byrokratian poistamista, valtion ja kuntien toimintojen kilpailuttaminen mahdollisuuksien mukaan jne. Siirtolaispolitiikan luominen.

Työmarkkinapuolella työnantajaosapuolen asemaa esim. laittomien lakkojen tapauksessa tulisi parantaa.

 

[jantunen7]

Kulutusverotuksen kannattaminen sosialistipiireissä kytkeytyy vahvasti kateuteen, jos ei itsellä ole varaa ostaa vaikka sitä hienompaa autoa, ei pidä kellään toisellakaan olla.

Jenkit ovat siis maailman pahimpia sosialisteja? Hmm..

 

[Indica]

Jenkkien alv-verokantahan tunnetusti on korkeampi kuin suomessa, samoin autovero, samoin polttoainevero.. tai tupakka tai alkoholivero..

 

[Man78]

Alkaa oleen himpan verran kannattamatonta edes molempien vanhempien olla töissä, kun kahdesta lapsesta joutuu maksamaan 440 euroa hoitomaksuja, kun kotona hoitamalla saa KELAsta rahaa samanverran.

Siis onko toi oikeasti noin kallista??!!

...verotuksen progressio pitäisi hiljalleen poistaa...

Minusta ei missään nimessä! :curs:

 

[cuscus]

No sais ton porvaripuolueenkin johonkin kuuhun ampua. Taas sitten kiittävät keskitulosta perheellistä reilulla hoitomaksujen korotuksilla. Hirveetä jeesustelua oli siitä, ettei noita ole tarkistettu vuosiin, no ei ole tarkistettu lapsilisiäkään, eikä näköjään tarkistetakkaan.

Alkaa oleen himpan verran kannattamatonta edes molempien vanhempien olla töissä, kun kahdesta lapsesta joutuu maksamaan 440 euroa hoitomaksuja, kun kotona hoitamalla saa KELAsta rahaa samanverran.

Miksi pitäisi molempien vanhempien käydä töissä, jos on 2+ pientä lasta? Jos toinen tienaa alla 2k per kk, jää vain kotiin hoitamaan ja ottaa vielä vaikka 1-2 naapurin/sukulaisen lasta hoitoon (vaikka 200-300e per ipana, jos yksityisen hoidon tuki otetaan mukaan).

Kaikki hyötyy: naapuri säästää hieman rahaa, työttömyys laskee ja kotiäitikin (tai isä) saa ihan ok tulot.

Suomessa nuo päivähoitomaksut on kuitenkin vielä aika pienet. Esim. Irlannissa ne on keskimäärin 600e per lapsi. 2-3 lasta ja kotiin jääminen on jo todella hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun työssäkäyvän vanhemman verot laskevat huomattavasti näissä tapauksissa.

 

[Ronny11]

Muutama mutuiluheitto: Ulkomailla koulutus voi yliopistossa maksaa kymmeniä tuhansia per vuosi. Koulutukseen siis sijoitetaan rahaa. Koska sijoitus euroissa on suuri, täytyy valmistuneille maksaa suurta palkkaa, jotta koulutus maksaisi itsensä takaisin joskus.

:Kärjistys: Suomessa koulutus ei kannata. Tuloeroja tasataan sekä progressiivisella verotuksella että tulopolitiikalla(monien ammattien peruspalkat lähellä toisiaan, vaikka koulutuksessa voi olla suuriakin eroja).

 

[sivis]

Muutama mutuiluheitto: Ulkomailla koulutus voi esim. lääkiksessä maksaa kymmeniä tuhansia per vuosi. Koulutukseen siis sijoitetaan rahaa. (1)Koska sijoitus euroissa on suuri, (2) täytyy valmistuneille maksaa suurta palkkaa, jotta koulutus maksaisi itsensä takaisin joskus.

:Kärjistys: (3) Suomessa koulutus ei kannata. Tuloeroja tasataan sekä progressiivisella verotuksella että tulopolitiikalla(monien ammattien peruspalkat lähellä toisiaan, vaikka koulutuksessa voi olla suuriakin eroja).

Muutama kysymys:

1. Mistä rahat siihen koulutukseen saadaan alunperin? Lainalla? Iskältä ja äiskältä?

2. Selvä, eli valmistuneille "täytyy" maksaa suurta palkkaa, jotta saavat maksettua esimerkiksi sen lainansa pois. Onko se palkka siis niin "suuri", jos sillä maksetaan "kymmeniä tuhansia per vuosi" maksanutta tutkintoa pois? Mitä jos ei saakaan töitä!

3. Suomessa koulutus ei siis kannata, koska se on ilmainen, eikä joudu ottamaan esimerkiksi lainaa sitä koulutusta varten tai luottamaan siihen että vanhemmat ovat perustaneet trustin lapsensa opintoja varten?

Suomen ilmainen koulutus takaa tasa-arvoiset lähtökohdat kaikille. Mites tuo sinun esittelemäsi "ulkomaiden malli"?

 

[ossipena]

Muutama mutuiluheitto: Ulkomailla koulutus voi esim. lääkiksessä maksaa kymmeniä tuhansia per vuosi. Koulutukseen siis sijoitetaan rahaa. Koska sijoitus euroissa on suuri, täytyy valmistuneille maksaa suurta palkkaa, jotta koulutus maksaisi itsensä takaisin joskus.

:Kärjistys: Suomessa koulutus ei kannata. Tuloeroja tasataan sekä progressiivisella verotuksella että tulopolitiikalla(monien ammattien peruspalkat lähellä toisiaan, vaikka koulutuksessa voi olla suuriakin eroja).

joo ulkomailla jotkut koulut maksavat ihan v.....riippuu aina tieten maasta jne.

mutta toisaalta taas samankaltainen se koulutus on siellä muualla kuin täällä suomessakin.

oon henk koht miettinyt jos kävis saksassa töissä. ihan sama mitä hommia jos nimikkeenä ois vaan insinööri niin sais 150% nykyisestä palkasta ilman mitään ongelmaa.

toisaalta suomen tuottavuus on noussut tosi paljon viime aikoina, saas nähdä milloin se alkaa näkyä palkkakehityksessä (no oishan se pitänyt näkyä jo..)

 

[Ronny11]

Muutama kysymys:

1. Mistä rahat siihen koulutukseen saadaan alunperin? Lainalla? Iskältä ja äiskältä?

2. Selvä, eli valmistuneille "täytyy" maksaa suurta palkkaa, jotta saavat maksettua esimerkiksi sen lainansa pois. Onko se palkka siis niin "suuri", jos sillä maksetaan "kymmeniä tuhansia per vuosi" maksanutta tutkintoa pois? Mitä jos ei saakaan töitä!

3. Suomessa koulutus ei siis kannata, koska se on ilmainen, eikä joudu ottamaan esimerkiksi lainaa sitä koulutusta varten tai luottamaan siihen että vanhemmat ovat perustaneet trustin lapsensa opintoja varten?

Suomen ilmainen koulutus takaa tasa-arvoiset lähtökohdat kaikille. Mites tuo sinun esittelemäsi "ulkomaiden malli"?

Sie käsitit ton postin nyt väärin. En kai missään väittänyt, että Suomessa kaikki olisi huonosti? Otaksuisin, että Suomen kokoiselle maalle on hyvä, että täälä on suhteellisen suuri veroaste, millä katetaan muun muassa koulutus.
mut vastauksia:

1)en tiedä. joku saisi isältä, joku ottaisi lainaa...

2)Kyllä se palkka on monilla aloilla usein hyvä. Esim. jos esim. X:nä(keksi itse koulutettu ammatti) maksat opiskelusta 10000€/vuosi vaikka 6 vuoden opiskelun ajan, mutta tienaat valmistuttuasi tuplapalkan Suomeen verrattuna ja maksat pienempää veroa palkasta. Toki kestää aikansa, että koulutus maksaa itsensä kouluttautujalle takaisin, ellei koulutusta ole maksanut joku muu kuin itse.

3) Ite arvostan vapaa-aikaa paljon. Jos koulutetulle jää käteen vain hieman enemmän kuin jäisi kouluttamattomana, mutta koulutettuna menettää vapaa-aikaa paljon koulutukseen ja tiedon päivitykseen, ei minun mielestä koulutus kannata.

 

[rullaverho]

Vähän outo sävy nyt tässä keskustelussa mielestäni. Yritykset maksavat osaamisesta, eivät minkään valtakunnan papereista. Yleensä nämä koutetut henkilöt ovat samassa organisaatiossa yksinkertaisesti vastuullisemmassa asemassa kuin kouluttamattomammat kanssatyöntekijänsä. Tottakai näiltä "ylemmiltä" henkilöiltä vaaditaan enemmän palkkansa vastineeksi. Enemmän sitoutumista ja ajankäyttöä. Ei minkään koulutuksen tule ollakkaan mikään raha-automaatti. Itse se raha tehdään uhraamalla sitoutumistansa ja AIKAANSA, sille yritykselle

edit. Ja yksikään yritys ei maksa senttiäkään enempää palkkaa,missään maassa, vaikka opintolainaa olisi miljoona. Tuo siis postiin, jossa pohdittiin että yhdysvalloissa palkka on suurempi, koska kouluttautuminen on niin kallista.

 

[Timba79]

Miksi pitäisi molempien vanhempien käydä töissä, jos on 2+ pientä lasta? Jos toinen tienaa alla 2k per kk, jää vain kotiin hoitamaan ja ottaa vielä vaikka 1-2 naapurin/sukulaisen lasta hoitoon (vaikka 200-300e per ipana, jos yksityisen hoidon tuki otetaan mukaan).

Kaikki hyötyy: naapuri säästää hieman rahaa, työttömyys laskee ja kotiäitikin (tai isä) saa ihan ok tulot.

Suomessa nuo päivähoitomaksut on kuitenkin vielä aika pienet. Esim. Irlannissa ne on keskimäärin 600e per lapsi. 2-3 lasta ja kotiin jääminen on jo todella hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun työssäkäyvän vanhemman verot laskevat huomattavasti näissä tapauksissa.

No eikös meillä ollut vielä hetki sitten se työvoimapula? Ja etenkin hoitoalalla, joka on naisvaltainen ala?

Onnekski tämä ei itseä koske vielä pariin vuoteen ja toivottavasti ei sittenkään. Mutta joku pimeä hoitopaikka tai muu kikkailu sitten ajankotaiseksi tulee, valittavaa mutta totta.

 

[urkki]

Vasurit varmasti jakaa rahaa enemmän kuin ne sitä mistään saa.

Mutta aikalailla järjetöntä on tämäkin meno, eli otetaan niiltä keneltä helpoiten saadaan. Edelleen ne joilla ei ole mitään ja joita ei kiinnosta mikään, saavat nuo hoitopalvelut ilmatteeks. Taasen keskituloiset lapsiperheet joutuvat maksamaan täyden taksan. No mikäs siinä, jos sitten löytyy sille naisellekin se kokoaikainen keskituloinen työ, mutta aina ei löydy ja tuo täysi hoitomaksu tulee jo käytännössä aikalailla täyteen sillä, että mies on keskituloinen. Eli vaimo ei voi mennä osa-aikasena töihin tai tekee työtä harrastuspohjalta, kun käteen ei jää mitään.

Ja jos kerran korotuspaineita on lastenhoitomaksuihin kustannusnousujen kautta, miksi ei sitten yhtälailla esim. lapsilisiin ole samoja paineita kun ne kustannukset nyt väistämättä kasvaa koko ajan? Tarkistellaanhan esim. opintotukia ja eläkkeitäkin edes joskus ylöspäin. Eipä tässä keskituloisen palkansaajan ostovoima muutakuin heikkene, palkankorotukset hävis jo nouseviin sähkölaskuihin ja ruokalaskuihin.

Mitäs tässä on keneltäkään otettu? Jätetään vain jakamatta vastikkeetonta rahaa tietylle ihmisryhmälle. Sinällään minulla ei ole mitään kohtuullisia tulonsiirtoja vastaan, mutta ihmetyttää tuo logiikka, jossa ei hyväksytä kohdennettuja etuja, vaikka niistä itsekin nauttii (lapsiperheet vs. lapsettomat).