On aika lailla eri asia tehdä käyttöliittymää nettiin kuin moniajavaan reaaliaikakäyttikseen. Symbianissa iso ongelma on ollut aina kunnollisten työkalujen puute varsinkin debuggaukseen, mikä on vähentänyt tuottavuutta ja huomattavasti pidentänyt uuden uuden Symbiankoodarin pääsyä tuottavalle tasolle. Lisäksi ongelmana on muistin ja suoritustehon vähyys - mainitsemiesi Javascriptin ja HTML:n piti ratkaista koko ongelma, mutta WRT:tä ei saatu ikinä pyörimään järjellisellä nopeudella. Qt nyt oli hyvä ratkaisu, mutta kesti liian kauan tuoda ulos.
Miksi homma nyt oli niin hidasta? Laatuvaatimukset ovat korkealla (jos softasta löytyy showstopper kun pari linjaa jo suoltaa laitteita ulos kuluu paljon rahaa) ja testicaseja on käytännössä ääretön määrä. Softan pitää tukea lokalisaatiota isolle määrällä kieliä ja kirjasimia ja kun tuote alkoi olla valmis sitä pitää testata jokaisessa maailman maassa paikan päällä. Muutaman ison aikataulukriisin jälkeen T&K oli hyvin konservatiivinen muuttamaan isoa osaa olemassaolevasta toiminnallisuudesta, ettei saisi piiskaa uudestaan. Lisäksi tuotekehitys hajautui maantieteellisesti ja organisationaalisesti niin moneen yksikköön, että koordinaatiosta tuli liki mahdotonta.
Kyllä Suomessa edelleen osataan softaa tehdä, mutta tässä casessa homma vain skaalautui liian isoksi ja monimutkaiseksi suhteessa organisaatiorakenteeseen, alla olevan platformin omituisuuksiin ja tuloksena olevan softatuotteen konfiguraatiovaatimuksiin (kielet, operaatiovariantit, jne.)
Kun Apple tuli ulos ensimmäisillä iPhone-versioilla, niin ihan järkisyistä olivat jättäneet moniajoa ja montaa muuta visvaista hommaa myöhemmäksi ja keskittyneet käyttäjäkokemukseen. Symbianin päälle kesti tuhottoman kauan tehdä sama harppaus kun kaikki se monimutkaisuus piti raahata mukana.
