Nippelitieto tappaa edistymisen?

[numdb]

Jo pelkästään tällä foorumilla näkee joka päivä useita tapauksia, kun varsinkin aloittelevemmat harrastajat tuhlaavat energiansa johonkin aivan muuhun kuin mihin pitäisi. Se, että hinkkaat ruokavaliotasi tai treeniohjelmia 6h/pv aina uudeksi ja uudeksi ei ole kenenkään eduksi.

Kun edelleenkään ei puhuta alottelijoista. Eihän ajokoulussa ensimmäistä käytönnöntuntiaan ajava nuori opettele ensimmäisenä taskuun parkeeraamista jos ei edes osaa vielä käynnistää autoa? Nyt puhutaan jonkinlaiset perustiedot omaavasta treenaajasta, joka ymmärtää jo myös oman kropan kuuntelemisen osana treeniä.

 

[Thomppa]

Kun edelleenkään ei puhuta alottelijoista. Eihän ajokoulussa ensimmäistä käytönnöntuntiaan ajava nuori opettele ensimmäisenä taskuun parkeeraamista jos ei edes osaa vielä käynnistää autoa? Nyt puhutaan jonkinlaiset perustiedot omaavasta treenaajasta, joka ymmärtää jo myös oman kropan kuuntelemisen osana treeniä.

Kuka tahansa voi keskittyä liiaksi jopa turhiin yksityiskohtiin, jolloin kokonaisuus kärsii. Tuo tosin on vain minun mielipide.

 

[numdb]

Kuka tahansa voi keskittyä liiaksi jopa turhiin yksityiskohtiin, jolloin kokonaisuus kärsii. Tuo tosin on vain minun mielipide.

Niin no kai se on ihmiskohtaista. Itse en vaan millään saa treeniäni sekaisin jonkun tieteellisen tutkimuksen tuloksen takia, jota sovellan/kokeilen omassa treenissäni.

 

[DanCake]

Oon kyllä yrittänyt opiskella sen verran minkä ehtii ja jaksaa, ja mikä milloinkin kiinostaa vaikka nuori oonkin vielä. Ja hifistelyksi meni kyllä jossain vaiheessa, aina oli uutta ohjelmaviritystä jne. Vituikshan se meni joka kerta, jonka jälkeen en jaksanut moneen kuukauteen puntille vaivautua.

Nykyään teen aika paljon fiiliksen mukaan mun penkki-hauis -ohjelmaa :D. Noh, tulee kyykkyä ja maveakin sillon tällön tehtyä, mutta vähemmän.. tosin ne nousee kyllä jo tälläkin. Kaikki treenipainot nousee ja lihaksetkin tuntuu omaan silmään kasvavan, vaikka syön päin persettä ja juon lähes joka viikonloppu.

 

[Jami2003]

Eiköhän tässäkin ole sama kuin treeniohjelmissa, syömisessä jne jne. Se tapa on paras joka itselle sopii. Toiset tykkää kaivaa kaiken nippelitiedon ja toiset ei. Jos ei ole kiinnostunut nippelitiedosta ei liika tieto aiheuta muuta kuin ahdistusta.

Oleellista olisi erottaa oleelliset asiat olemattomista. En usko että nippelitiedosta on haittaa muuta kuin aloittelijalle joka saattaa saada treenaamisen aivan sekaisin kun olettaa että tietynlaiset hifistelyt tekevät viikossa ihmeitä. En jaksa uskoa että kauemmin treenaavat tuohon sortuvat.

Ja mikä muuten on nippelitietoa ja mikä treenaamisen perus juttuja ;)

 

[notrub]

Normaali salilla käyvä henkilö ketä haluu lihasta ja voimaa lisää pärjää hyvin kuuntelemalla omaa kehoa. Eli meikäläisellä nippelitieto on ainakin ihan turhaa ja sekottaa liikaa.

 

[ruusa9]

Olen sitä mieltä että tälläkin asialla on vähän kaksi näkökulmaa. On ihan ok, jos tietää nippelitietoa ja osaa soveltaa sitä ilman että se aiheuttaa liiallista stressiä, mutta on myös totta että varmasti olet kujalla jos tiedät pikkuseikkoja etkä osaa käyttää niitä oikein ja
aiheutat vaan itsellesi hirveitä paineita. Ne jotka osaavat käyttää tietonsa oikein käyttäkööt, mutta kyllä harrastelija tulee paljon vähemmälläkin tietomäärällä toimeen.

 

[cunccu]

Itse tykkään opiskella nippelitietoutta treeneistä ja syömisistä, mutta pitää osata sitte erottaa sieltä semmoset nippelitietoudet joita on oikeasti järkevä käyttää ja jotka sopii hyvin sinne omien treenien ja syöntien sekaan. Monesti sieltä nippelitietouden lukemisesta saa hyviä ideoita omiin touhuihin. Sen sijaan jos liian kirjaimellisesti ottaa nuo lukemansa asiat, niin siitä ei oo ku haittaa vaan.

Alottelijalle nippelitietouden lukeminen voi joskus olla haitallistaki. Ite en jättäny koskaan tietojen takia treenejä väliin, mutta syönti meni ihan perseelleen. Olin lukenu esimerkiks, että "illalla rasvoja/ei hiilareita" ja "aamulla hiilareita/ei rasvoja" joten iltapalat jäi varsin niukoiksi ja aamupalat kans. Ikinä en syöny yhtäkää karkkia, pitsaa tai muutakaa vastaavaa vaikka joku tarjos, ennemmin olin nälissään. Kuten arvata saattaa, paino jäi jumittamaan vuodeksi samoihin lukemiin ja lopulta sitte käänty laskuun. Sitte rupesin ottamaan rennommin syömisten kanssa, stressitasot tippu ja paino lähti jälleen nousukiitoon.

 

[Nadesha]

Mulla ei niinkään treeni ole kärsinyt nippelitiedosta, mutta ravintopuoli kyllä. Ennen laskin makrot ja kalorit tarkkaan ja pelkäsin koko ajan syöväni joko liikaa tai liian vähän tai ainakin ravinteita väärässä suhteessa. Nyt en laske mitään, vaan syön nälän ja fiiliksen mukaan. Toisaalta kun pohjalla on paljon tietoa eri ruoka-aineiden sisällöstä, niin se riittää, tietopohja mahdolllistaa sen fiiliksellä syömisen.

Treenien suhteen olen myös tullut rennommaksi - 2 viikon treenisuunnitelma muuttuu ja elää sen mukaan miltä kehossa tuntuu, enkä seuraa sitä orjallisesti (kuten ennen tein).

 

[Cirsium]

Itse olen koulutukseni (=bioloogi) puitteissa lukenut melkoisen määrän tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät ihmisen fysiologiaa. Urheilubiologia ja -lääketiede ovat aina olleet seksikkäitä tutkimusaiheita, joille on kohtalaisen helppo hankkia rahoitus, minkä vuoksi uusia tutkimuksia putkahtelee kuin sieniä sateella. Erityisesti ravitsemuksen ja urheilusuoritusten välisiin yhteyksiin liittyviä julkaisuja on hakupalvelut, kuten PubMed täynnänsä. Mutta ravitsemustiedettä todella mullistavia tutkimuksia ilmestyy todellisuudessa varsin harvoin. Itseäni huvittaa lueskella ketjuja, joihin muutamat hifistelijät linkittävät kymmeniä PubMedistä löytyviä julkaisuja toisensa perään. Harva kuitenkaan on vaivautunut lukemaan kyseisiä artikkeleita abstraktia pidemmälle (johtuen pääosin siitä, että koko artikkelin saa luettavakseen vain maksamalla, tai vaihtoehtoisesti olemalla kirjoilla jossain yliopistossa ja hyödyntämällä yliopiston kirjastoa). Abstraktissa todetaan usein vain, että koeryhmän lihaskasvu/urheilusuoritus/whatever parani, kun tehtiin näin ja näin ja näin. Varsinaisessa artikkelissa sitten todetaan, että vaste treeniin oli 1 % parempi kontrolliryhmään nähden. Lisäksi vasteella on esim. ihan helvetinmoinen (usein satunnaistekijöistä, kuten yksilöiden geeniperimästä, johtuva) varianssi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että vasteessa yksilöiden välillä on huomattavia eroja -joillain metodi parantaa suoritusta ihan helvetin hyvin, kun taas joillain mitään vastetta ei ole tai vaste voi olla jopa negatiivinen. Sitä vastoin on ihan yleisessä tiedossa, että lihasten kasvu edellyttää ärsykettä (=treeniä) ja energiaa (=paljon ruokaa). Jos jompi kumpi perusasioista puuttuu, näin ja näin ja näin tekemällä lihakset eivät kasva. Tämä on mielestäni perustiedon ja nippelitiedon välisistä eroista se oleellisin.

Ei nippelitiedosta tosin mitään haittaa mielestäni ole. Joillakin uuden tiedon hankkiminen ja soveltaminen omaa treeniin pitää yllä mielenkiintoa, kun taas toisilla se tappaa sen. Kuulun itse jälkimmäiseen ryhmään. Olen kuitenkin tyytyväinen, että meitä treenaajia löytyy moneen junaan -pakkiksen keskustelut olisivat aika tylsiä, jos ei olisi niitä tee-se-itse-tiedemiehiä/naisia, jotka ovat valmiita pistämään kroppansa peliin ja kokeilemaan, toimiiko näin ja näin ja näin tekeminen. Ja me saamme lukea tulokset pakkikselta!:D

 

[huumor]

kun on seurannut joitakin treenipäivyreitä, huomaa että moni junnu pyörii aivan turhan paljon samoissa painoissa ts. syklitellään hirveästi ja noustaan joku 2,5kg kuussa sarjapainoissa, vaikka mahdollisuutta olisi paljon enempäänkin. syönnissä ei periaatteessa voi mennä pieleen, riittävästi kotiruokaa riittäisi varmasti monella yllättävän pitkälle. mutta ei, pidetään välidietti 65 kilosta 63:en kiloon niin insuliiniresistenssi paranee! yllättävän moni näyttäisi ottaneen melkein liiaksikin vaikutteita hulkin blogista ja soveltaneen niitä omiin treeneihinsä -->liikkeitä ja sarjoja tehdään älyttömästi, vaikka sarjapainot pyörivät kyykyissä ja penkeissä alle omassa painossa. mut hei, tehdään pallokyykkyä!

omiin syömisiinkin vaikutti joskus kovastikin nuo aterioiden hiilari- ja rasvasäännöt, nykyisin on tullut otettua rennommin. välillähän on toki ihan mukava miettiä ja seurailla enemmän noita tekemistä, mutta se on lähinnä sellaista lajin oheistoimintaa kun salillakaan ei voi kokoaikaa olla. oikeastaan voisi sanoa tosiaan että eipä siitä nippelitiedostakaan mitään haittaa ole kun muistaa pitää sen peruspuurtamisen mukana. kaikki muuhan on periaatteessa plussaa.

 

[IVa]

Asiallinen kysymys aloittajalla. Itse en ole sotkenut treeniäni nippelitiedolla, mutta joillakin (varsinkin aloittelijoilla) on varmasti vaikeaa ymmärtää treenauksen kannalta merkitykselliset asiat ja pitää pääpaino niiden tarkkailussa.

Tiedän kyllä pari tyyppiä, jotka on treenanneet pitkään ja ovat ahkeria keskustelemaan ja neuvomaan varsinkin ravinnepuolen yksityiskohdissa. Valitettavasti näillä tapauksilla treenien tulokset ovat varsin vähäisiä.

Tosin jokaisellahan on omat tavoitteet mutta ihan selvää on että kavereilla on vaikeuksia erottaa enemmän ja vähemmän merkitykselliset asiat toisistaan. Näissä tapauksissa pitkään treenanneitakaan kavereita ei voi mielestäni pitää "kokeneina" treenaajina. Uskoisin että jokainen salilla jonkin verran viihtynyt treenaaja tuntee tämän tyyppisiä nippelitietoon vihkiytyneitä ihmisiä.

 

[Fuhrer]

Nippelitiedosta on rutosti hyötyä siinä vaiheessa kun sitä tarvitaan. Aloittelijoille suurin "nippeli"tieto pitäis olla perustava ymmärrys lihasten toiminnasta ja mekanismeista.
Se on eri asia miettiä jotain jalkapöydän kulmaa suhteessa sääriluuhun ja kyykkyleveyteen kun mietitään että miten saadaan kyykky 300:sta 310 kiloon, kuin se että kyykätään 3x6x60kg ja mietitään samoja asioita ja unohdetaan se mikä on oleellisinta sillä hetkellä. Kaikki-mulle-nyt-heti-asenne ei ole vaan paras.

Itselläni on omasta mielestäni kohtuullinen ymmärrys ihmiskehosta ja voimantuotosta/ravinnosta. Silti luen ja mietin samoja perusasioita uudelleen ja uudelleen ja taas uudelleen, ja vieläkin menen salille harjoittelemaan tekniikoita joka kerta kun sinne meen.

Sen verran kannattaa nippelitietoa olla että tietää että ei ihan kaikkea tee aivan päin vittua.

 

[huumor]

Sen verran kannattaa nippelitietoa olla että tietää että ei ihan kaikkea tee aivan päin vittua.

ei sellanen tieto mun mielestä ole mitään nippelitietoa..muuten kyllä aivan täyttä asiaa koko posti, mitä korkeammalla tasolla ollaan, sitä tarkemmin pitää asiat tehdä että kehittymistä tapahtuu.

 

[Cirsium]

...ja noustaan joku 2,5kg kuussa sarjapainoissa, vaikka mahdollisuutta olisi paljon enempäänkin.

Voi ku mun sarjapainot nousiski joka kuukaus sen 2,5 kiloa!!! Tosin naisten ja miesten kehitystä on varmaan vähän huono mennä vertailemaan keskenään....

 

[Deleted member 70276]

Pitäskö tosissaa noin vähä nostaa sarjapainoja kuussa?

 

[Mttt]

2,5kg kuussa on kuitenkin 30kg vuodessa. Ja se on mielestäni ihan hyvin...

 

[marde84]

Pitäskö tosissaa noin vähä nostaa sarjapainoja kuussa?

No tässä nyt taas melkein passaa koko threadin esimerkiksi. Ei tietenkään pidä mennä noin hitaasti, vaan juuri niin kovaa kun vaan suinkin pystyy sarjapainoissa ylöspäin. Kuten huomaat, "...ja noustaan joku 2,5kg kuussa sarjapainoissa, vaikka mahdollisuutta olisi paljon enempäänkin." -tämä on juuri se VIRHE. Eli ei ymmärretä puskea alussa sitä rautaa tankoon vaikka pystyttäisiinkin. Pointtina tuossa, että pidempään treenanneelle tuo 2,5kg kuussa -tahti voi olla älyttömän kova, ja vaatii suunnittelua ja tätä suunnitelmallisuutta sitten käytetään esimerkkinä kun neuvotaan aloittelijoita progression toteuttamiseen. Ja koska ei olla ymmärretty että aloittelija tietenkin kopioi kaiken suoraan soveltamatta omiin rahkeisiin, niin seuraa sellaista että joku aloittelija sitten nostaa 2,5kg kuussa painoja, kun kokeneemmat niin neuvoi... Vaikka pystyisi todellisuudessa kasvattamaan sarjapainoja 10-20kg kuussa...

 

[Carni]

30kiloa vuodessa ihan hyvin? jos ei puhuta aloittelijasta ja ensimmäisestä treenivuodesta niin se on ihan H*LVETIN hyvin. Tosin tuntuu, että täällä juurikin suurin osa alkaa olemaan noita aloittelijoita jatkuvine suuruudenhulluine tavoitteineen. Itse aiheeseen, omalla kohdalla mitä enempi tietoa, sitä parempi ymmärrys kokonaisvaltaisesta treenaamisen, levon, ja ravinnon suhteesta. Toisaalta, ei kiinnosta ravinnossa grammamäärät enkä ikinä jaksa laskea kaloreita tai muita sen sellaista, siltikään en ymmärrä miten lisätieto voisi aiheuttaa ongelmia? No kukin tavallaan, mielestäni tämä "Saliprosessi" vain paranee vuosi vuodelta kun tietää enemmän ja tuntemus omaan kehoon syvenee.

Joten annan ääneni (nippeli)TIEDON ja tietoyhteiskunnan puolesta :kippis1:

 

[Metallica]

Riippuu täysin liikkestä: kukaan ei saa 2,5kg kuukaudessa hauiskääntöön jatkuvasti, mutta jokainen saa esim. penkiin jos nimenomaan siihen pyrkii.