Nettohinnat ja kauppakartelli - Suuri ja salainen paljastusketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
Riisipiirakka maksaa 69 senttiä, koska joku on sen tehnyt ja joku sen sinne kauppaan kuljettanut ja joku vielä sen esille laittanut ja joku siellä vielä kassalla siitä sen 69 senttiä sinulta taskusta riipasee. Tuleehan siinä kustannuksia.
Katteeseen on paha mennä sanomaan mitään Prisman (saatika muidenkaan) puolesta. Jaa-a. Mitäs luulet? Luuletko, että se riisipiirakka on ostettu 5 sentillä sinne? Jos luulet niin senverta voinen valottaa asiaa, että lähempänä 60 senttiä se osto luultavasti on.
Tästä rohkenen olla aika vahvasti eri mieltä.
Esimerkki lähipiiristä: Tuttava myi porkkanoita kauppoihin ja vastapelurina oli toinen näistä isoista ketjuista. Viljelijä sanoi touhun menneen mahdottomaksi, kun kauppa lupasi jatkossa maksaa vain 0,31€/kg kun ennen hinta oli 0,39€/kg. En muista mitä kuljetuskustannukset yms ovat valmistajalle, mutta aika harrasteluksi olis ton jälkeen mennyt. Kulut ovat nousseet ja vastaavasti tukkuhinta on pysynyt samana tai laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Porkkanan myyntihinta kaupassa oli ja vissiin on vieläkin luokkaa 0,50-1€/kg.

Tosiasia tuntuu olevan, että itse tuotteen valmistaja ei saa järkevää korvausta tuotteestaan, mikä ainakin itseäni ketuttaa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tästä rohkenen olla aika vahvasti eri mieltä.
Esimerkki lähipiiristä: Tuttava myi porkkanoita kauppoihin ja vastapelurina oli toinen näistä isoista ketjuista. Viljelijä sanoi touhun menneen mahdottomaksi, kun kauppa lupasi jatkossa maksaa vain 0,31€/kg kun ennen hinta oli 0,39€/kg. En muista mitä kuljetuskustannukset yms ovat valmistajalle, mutta aika harrasteluksi olis ton jälkeen mennyt. Kulut ovat nousseet ja vastaavasti tukkuhinta on pysynyt samana tai laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Porkkanan myyntihinta kaupassa oli ja vissiin on vieläkin luokkaa 0,50-1€/kg.

Tosiasia tuntuu olevan, että itse tuotteen valmistaja ei saa järkevää korvausta tuotteestaan, mikä ainakin itseäni ketuttaa.

Mistä olit eri mieltä vahvasti?

Annat tarkan hinnan tuottajalle maksettavasta hinnasta porkkanaesimerkissä, mutta kaupan hinta on epämääräinen?

No otetaampa esimerkkinä tuo sinun porkkanasi. Eli kauppa haluaa maksaa vähemmän tuosta sen takia, että joku toinen on tuonut siihen viereen toisen porkkanan kaupan hyllylle. Näinollen kaupan varastonarvo nousee, kierto hidastuu molemmilla porkkanoilla koska volyymi ei kasva kuitenkaan. Eli kauppa kiskoo enemmän katetta, jotta tuotteiden esilläpito olisi kannattavaa.
 
Mistä olit eri mieltä vahvasti?

Annat tarkan hinnan tuottajalle maksettavasta hinnasta porkkanaesimerkissä, mutta kaupan hinta on epämääräinen?

No otetaampa esimerkkinä tuo sinun porkkanasi. Eli kauppa haluaa maksaa vähemmän tuosta sen takia, että joku toinen on tuonut siihen viereen toisen porkkanan kaupan hyllylle. Näinollen kaupan varastonarvo nousee, kierto hidastuu molemmilla porkkanoilla koska volyymi ei kasva kuitenkaan. Eli kauppa kiskoo enemmän katetta, jotta tuotteiden esilläpito olisi kannattavaa.
Niin, eri mieltä sikäli kun sun ripsipiirakka-esimerkistä sai sen käsityksen, että kauppa ei muka saisi katetta juuri lainkaan esim. kyseisistä piirakoista (viittaat että maksavat todennäköisemmin lähemmäs 60 senttiä ja myyntihinta on 69 senttiä). Epäilen vahvasti, että niissäkin mennään aika pitkälti porkkana-esimerkin mukaan eli isot ketjut kyykyttävät pieniä tuottajia surutta mikä johtaa siihen, että pienet tuottajat joutuvat lopettamaan. Toiseksi kuljetuskustannukset ja esille pano / paikan kunnossapito kaupassa saattaa usein vielä olla laitettuna tuottajan piikkiin, joten niistäkään ei tule kuluja kaupalle.

Tämä suuntaus ei toki ole vain kaupan alalla käytössä; vastaavaa näkyy millä tahansa teollisuuden alalla eli isojen volyymien tuottajat voivat sanella aika jäätäviä ehtoja toimittajille ja näin ollen pienet toimittajat voivat vaan vikistä.

Isotkin firmat voivat hoitaa (ja hoitavatkin) toimitusketjujaan muillakin tavoilla - katteen kustannuksella - ja silloin ne ovatkin yleensä huomanneet saavansa toimittajilta muunlaista hyötyä. Ruokamarketeissa tämä toisaalta ei liene niin tärkeää kuin joillakin teollisuuden aloilla.
 
Niin, eri mieltä sikäli kun sun ripsipiirakka-esimerkistä sai sen käsityksen, että kauppa ei muka saisi katetta juuri lainkaan esim. kyseisistä piirakoista (viittaat että maksavat todennäköisemmin lähemmäs 60 senttiä ja myyntihinta on 69 senttiä). Epäilen vahvasti, että niissäkin mennään aika pitkälti porkkana-esimerkin mukaan eli isot ketjut kyykyttävät pieniä tuottajia surutta mikä johtaa siihen, että pienet tuottajat joutuvat lopettamaan. Toiseksi kuljetuskustannukset ja esille pano / paikan kunnossapito kaupassa saattaa usein vielä olla laitettuna tuottajan piikkiin, joten niistäkään ei tule kuluja kaupalle.

Tämä suuntaus ei toki ole vain kaupan alalla käytössä; vastaavaa näkyy millä tahansa teollisuuden alalla eli isojen volyymien tuottajat voivat sanella aika jäätäviä ehtoja toimittajille ja näin ollen pienet toimittajat voivat vaan vikistä.

Isotkin firmat voivat hoitaa (ja hoitavatkin) toimitusketjujaan muillakin tavoilla - katteen kustannuksella - ja silloin ne ovatkin yleensä huomanneet saavansa toimittajilta muunlaista hyötyä. Ruokamarketeissa tämä toisaalta ei liene niin tärkeää kuin joillakin teollisuuden aloilla.

Niin tarkoitin, että se ostohinta lienee lähempänä 60s kuin 5 senttiä (esim 40s) tuossa ripsipiirakka-asiassa. Eli siis tottakai siitä jää kaupallekin jotain mutta mitään 80% ryöstökatteita ei ruokakaupoilla ole.

Toisaalta sitten taas (vaikka se ei tuottajalle hyvä asia ole tietenkään) kaupan kulujen kasvaessa pitää katetta saada tietty enemmän. Ja kun myyntihinta pitäisi pitää asiakkaalle samana johtaa se tietty siihen että koitetaan saada sitä ostohintaa alas. Sitä en sano, ettäkö tämä oikein olisi mutta noin se vain menee.

Ainahan se porkkanan toimittaja saa sanoa, että: "En myy, myykää sitten pelkkää perunaa".
Tai jos on tosi kova porkkanamies, niin myy myyntitilillä. Jos itse vie sinne kaupoille sen porkkanan niin kauppa maksaa myydyistä porkkanoista sen hinnan. Näinollen saisi tuottajakin päättää siitä ulosmyyntihinnasta ja ainakin silloin olisi uskoa omaan tuotteeseen. JOs myydään tonni porkkanaa kerrallaan kaupalle ja oletetaan että uutta tonnin tilausta tulee aina kerran per kk, niin kyllä siinä sitten myydään sitä tavaraa kaupalle (ja kauppa kyykyttää), eikä loppukuluttajalle (joka sen päätöksen ostojen kautta loppujen lopuksi tekee onko se kannattavaa kauppaa).

Tuotakaan en kiellä, etteikö pieniä tuottajia kyykytettäisi. Kananmunien tapauksessa sitä kyykyttämistä teki itse asiakaskunta (tai siis se viherhattutätikunta), joka vaati häkkikanaloiden remontoimista virikehäkkikananmunaloiksi. Tämän seurauksia voi kaikki käydä katsomassa lähikaupassaa. Ei ole hinnat nousseet mutta tyhjää on. 300 pientä munatuottajaa lopetti, koska kustannukset olisivat nousseet niin, että kananmunatuotanto olisi ollut kannattamatonta.
 
Niin tarkoitin, että se ostohinta lienee lähempänä 60s kuin 5 senttiä (esim 40s) tuossa ripsipiirakka-asiassa. Eli siis tottakai siitä jää kaupallekin jotain mutta mitään 80% ryöstökatteita ei ruokakaupoilla ole.

Toisaalta sitten taas (vaikka se ei tuottajalle hyvä asia ole tietenkään) kaupan kulujen kasvaessa pitää katetta saada tietty enemmän. Ja kun myyntihinta pitäisi pitää asiakkaalle samana johtaa se tietty siihen että koitetaan saada sitä ostohintaa alas. Sitä en sano, ettäkö tämä oikein olisi mutta noin se vain menee.

Ainahan se porkkanan toimittaja saa sanoa, että: "En myy, myykää sitten pelkkää perunaa".
Tai jos on tosi kova porkkanamies, niin myy myyntitilillä. Jos itse vie sinne kaupoille sen porkkanan niin kauppa maksaa myydyistä porkkanoista sen hinnan. Näinollen saisi tuottajakin päättää siitä ulosmyyntihinnasta ja ainakin silloin olisi uskoa omaan tuotteeseen. JOs myydään tonni porkkanaa kerrallaan kaupalle ja oletetaan että uutta tonnin tilausta tulee aina kerran per kk, niin kyllä siinä sitten myydään sitä tavaraa kaupalle (ja kauppa kyykyttää), eikä loppukuluttajalle (joka sen päätöksen ostojen kautta loppujen lopuksi tekee onko se kannattavaa kauppaa).

Tuotakaan en kiellä, etteikö pieniä tuottajia kyykytettäisi. Kananmunien tapauksessa sitä kyykyttämistä teki itse asiakaskunta (tai siis se viherhattutätikunta), joka vaati häkkikanaloiden remontoimista virikehäkkikananmunaloiksi. Tämän seurauksia voi kaikki käydä katsomassa lähikaupassaa. Ei ole hinnat nousseet mutta tyhjää on. 300 pientä munatuottajaa lopetti, koska kustannukset olisivat nousseet niin, että kananmunatuotanto olisi ollut kannattamatonta.

Jep, ymmärrän tuon. Kauppiaan täytyy toki saada sen verran katetta, että jää plussalle. Mun pointti olikin lähinnä siinä, että viljelijän kiinteä kulut sen kuin nousevat, mutta kauppa nyhtää aina vaan enemmän tuotteen myynnistä saatavista voitoista (suhteessa tuottajaan). Tässä korpeaa tosiaan se kun isot ketjut takovat aina vaan isompia voittoja eivätkä välitä pientuottajien ahdingosta. Tämä tie johtaa väistämättä pientuottajien häviämiseen ja siihen, ettei kuluttajilla ole enää valinnan vaihtoehtoja. Tilanne on toki eri toimittajan hallinnoimissa tapauksissa (teollisuudessa consignment stockit lienevät tarpeeksi lähellä tätä esimerkkiä, vaikkakin hinta on kiinteä), joissa toimittaja saa itse hinnoitella tuotteensa, mutta vastaavasti maksaa vuokraa neliömäärästä, huolehtii tavaran riitosta ja esillelaitosta yms.

Heitän esimerkin autoteollisuudesta, jossa eräs isompi firma toimii niin, että pyytää toimittajiltaan perusfaktoja tavaran tuottamiseen liittyen ja sitten laskee itse tuottajalle maksettavan korvauksen. Tämä on siis laskettu siten, että toimittaja saa kulut katettua ja jää senkin jälkeen ihan hyvin plussalle. Kolikon kääntöpuoli on siinä, että isompi firma olettaa tietynlaista palvelua toimittajalta ja auditoi toimittajan tuotantoa sekä toimintaa yleensä. Mikäli toimittaja menee tässä metsään (palvelussaan tai ei läpäise auditteja), niin sitten joutuu todella isokenkäisten puhutteluun ja sopimus on vaarassa mennä katkolle. Toisaalta jos toimittajalle tulee esim. jotain laatumurheita ja hän ilmoittaa ongelmista välittömästi, niin apua on saatavilla isomman firman suunnalta (muutama asiantuntija tulee heti paikalle auttamaan ongelman selvittelyssä).
 
Jep, ymmärrän tuon. Kauppiaan täytyy toki saada sen verran katetta, että jää plussalle. Mun pointti olikin lähinnä siinä, että viljelijän kiinteä kulut sen kuin nousevat, mutta kauppa nyhtää aina vaan enemmän tuotteen myynnistä saatavista voitoista (suhteessa tuottajaan). Tässä korpeaa tosiaan se kun isot ketjut takovat aina vaan isompia voittoja eivätkä välitä pientuottajien ahdingosta. Tämä tie johtaa väistämättä pientuottajien häviämiseen ja siihen, ettei kuluttajilla ole enää valinnan vaihtoehtoja. Tilanne on toki eri toimittajan hallinnoimissa tapauksissa (teollisuudessa consignment stockit lienevät tarpeeksi lähellä tätä esimerkkiä, vaikkakin hinta on kiinteä), joissa toimittaja saa itse hinnoitella tuotteensa, mutta vastaavasti maksaa vuokraa neliömäärästä, huolehtii tavaran riitosta ja esillelaitosta yms.

Heitän esimerkin autoteollisuudesta, jossa eräs isompi firma toimii niin, että pyytää toimittajiltaan perusfaktoja tavaran tuottamiseen liittyen ja sitten laskee itse tuottajalle maksettavan korvauksen. Tämä on siis laskettu siten, että toimittaja saa kulut katettua ja jää senkin jälkeen ihan hyvin plussalle. Kolikon kääntöpuoli on siinä, että isompi firma olettaa tietynlaista palvelua toimittajalta ja auditoi toimittajan tuotantoa sekä toimintaa yleensä. Mikäli toimittaja menee tässä metsään (palvelussaan tai ei läpäise auditteja), niin sitten joutuu todella isokenkäisten puhutteluun ja sopimus on vaarassa mennä katkolle. Toisaalta jos toimittajalle tulee esim. jotain laatumurheita ja hän ilmoittaa ongelmista välittömästi, niin apua on saatavilla isomman firman suunnalta (muutama asiantuntija tulee heti paikalle auttamaan ongelman selvittelyssä).

Seuraava on hiukan ajatusleikkiä.

Eli. Mitä jos kaupan osuuden pitäisikin olla suurempi. Kauppahan hoitaa kuitenkin tuotteen markkinoinnin, myymisen, esillepanon, laaduntarkkailun jne. Tuottaja (otetaan vaikka nyt se porkkana tähän) "vain" tekee sen tuotteen. Eli nyt vain kirotaan netissä ja lehdistössä sitä, että: "Kauppa ottaa liian suuren PROSENTUAALISEN osuuden". Mitä jos se kauppa onkin se jonka pitääkin ottaa se suurin osuus? Tähän tottakai pitää sisällyttää se, että jokaisen on niin kaupan kuin tuottajan saatava se raha tästä hommasta että se kannattaa.
Jos leikitään, ettei ketjuja olisi. Nykysellä valikoimalla luulen, että se kaupan osuus pitääkin olla prosenteissa iso. Kunhan tuottaja saa rahaa niin, että se kannattaa se hänen toimintansa. Onko sillä väliä, ottaako kauppa ykstittäisestä tuotteesta sitten paljon sitä katetta? Koska lopullisen hinnan se pitäisi ratkaista, ei sen paljonko siitä kukakin välistä vetää.

edit. on aikalailla offtopikkia. :D
 
Jos kauppa oikeasti kiskoo jostain porkkanoista ni asiahan olisi helposti ratkaistavissa.Porkkanat ei kuitenkaan vaadi mitään kylmätilaa tjsp, ne vois ihan hyvin myydä jossain torilla ja vetää se kaupan osuus omaan taskuun.

Koska tämä on Suomi, oletan että tohon tarttee naurettavan määrän lupabyrokratiaa ja sopivat alueet on jo viety tai sit joutuu makseleen niin isoja maksuja niistä ettei toi oikein kannata?

Sanon vaan et jos porkkanoita sais sisäänostettua siihen neljäänkymmeneen senttiin per kilo, ni kyl ne torilla menis aika äkkiä, ainakin sit kun sana alkaa kiriä :)
 
mappana sanoi:
Mitä jos se kauppa onkin se jonka pitääkin ottaa se suurin osuus?

mappana sanoi:
Tuottaja (otetaan vaikka nyt se porkkana tähän) "vain" tekee sen tuotteen.

Kuulostaa just siltä että oot aivopesty K-kaupan kätyri. Ei kukaan normaali ihminen luule että tuotteen välittäjän pitää saada tuotteista suurempi osa kuin niiden tuottajien.

steeler22 sanoi:
Koska tämä on Suomi, oletan että tohon tarttee naurettavan määrän lupabyrokratiaa ja sopivat alueet on jo viety tai sit joutuu makseleen niin isoja maksuja niistä ettei toi oikein kannata?

Tämä on hieno homma että on saatu miinoitettua elintarvikkeiden myynti niin hankalaksi, että sitä voivat harjoittaa vain suuret kauppaketjut. Tappaa kilpailun kivasti. Sitten kun S-ryhmän mafia päättää vielä kaavoista ja luvista niin saadaan varmistettua etteivät muut edes yritä enää hyville kauppapaikoille ja muille heidän apajilleen.
 
Miki hei lue tuo tuon viestini ensimmäinen asia.

k-kaupan kätyri olen kyllä, ei siitä edes epäilystä. Ketjuuntumista en tue täysin - sillä on hyvät ja huonot puolensa.

Jos nyt vaikka porkkanasta saa tuottaja 20s/kg sen mitä menee siihen tekemiseen/kuljettamiseen/jne, hän myy sen jollekin ketjulle/kaupalle/jälleenmyyjälle 40s/kg. Jälleenmyyjän kulut ovatkin tässä vuosien saatossa nousseet, niin että jälleenmyyjän pitää myydä se 1€:lla. Ei tässä sinänä mitään aivopesua tarvitse, jos ajattelee asiaa välillä päinvastoin mitä se nykyään menee (tai siis luullaan että menee).

Eikä asia aina ole niin yksiselitteinen että tuottaja saa 10s ja siinä on välikäsiä vaikka vain 1kpl ja loppukuluttaja saa sen tuotteen 11 sentillä.

Minä olen itse sitä mieltä, että Tuottajan PITÄÄ saada siitä tuottamastaa tavarasta semmoinen korvaus millä pärjää ja elää. Mutta se ei silti minua estä heittämästä ilmoille teorioita, jotka voivat olla jotain aivan muuta kuin todellisuutta. Teoria on teroria, arvaus on arvaus ja käytäntö jokatapauksessa määrää mitä tapahtuu mutta se käytäntö pohjautuu johonkin teoriaan.
 
Eli. Mitä jos kaupan osuuden pitäisikin olla suurempi. Kauppahan hoitaa kuitenkin tuotteen markkinoinnin, myymisen, esillepanon, laaduntarkkailun jne. Tuottaja (otetaan vaikka nyt se porkkana tähän) "vain" tekee sen tuotteen. Eli nyt vain kirotaan netissä ja lehdistössä sitä, että: "Kauppa ottaa liian suuren PROSENTUAALISEN osuuden". Mitä jos se kauppa onkin se jonka pitääkin ottaa se suurin osuus? Tähän tottakai pitää sisällyttää se, että jokaisen on niin kaupan kuin tuottajan saatava se raha tästä hommasta että se kannattaa.
Jos leikitään, ettei ketjuja olisi. Nykysellä valikoimalla luulen, että se kaupan osuus pitääkin olla prosenteissa iso. Kunhan tuottaja saa rahaa niin, että se kannattaa se hänen toimintansa. Onko sillä väliä, ottaako kauppa ykstittäisestä tuotteesta sitten paljon sitä katetta? Koska lopullisen hinnan se pitäisi ratkaista, ei sen paljonko siitä kukakin välistä vetää.
Mielenkiintoinen kommentti tämä, että tuottaja tekee "vain" tuotteen... Mun mielestä ilman sitä tuotetta loppuketju on aika epäoleellinen. Aina pitäisi ajatella myyntitapahtumia asiakaskeskeisesti; asiakkaan kannalta arvoa tuottava osuus on juurikin tuon tuottajan tekemä osio, ei mainostus tms. Toisin sanoen mistä maksat kun ostat esim. porkkanan - mä en ainakaan tuotetta ostaessani tietoisesti ajattele maksavani mainostuksesta, kuljetuksista yms vaan siitä että saan maistuvan porkkanan. Ketjun arvoa tuottamaton osuus tai hukka on siinä ympärillä olevaa tauhkaa, osa välttämätöntä ja osa täysin turhaa -> sisältyvät joka tapauksessa loppuasiakkaan maksamaan hintaan. Ison marketin koneistossa on mielestäni enemmän tätä "hukkaa" asiakkaan kannalta kuin nahoille vedetyn tuottajan tontilla. Tämä siis ihan vaan mielipiteenä sun laittamaan kommenttiin liittyen, että myyjän osuuden pitäisi olla suurempi kuin tuottajan.

Sitten vielä kun kun muistetaan, että kauppa on usein ulkoistanut tuottajalle myös esillepanon ja laaduntarkkailun, kuten aiemmassa postissani mainitsin. Ei ole lainkaan harvinaista, että tuottaja itse tai hänen palkoillinen käy laittamassa kaupassa omaa aluettaan kuntoon ja vastaa tietty laaduntarkkailusta samalla. Isoissa marketeissahan tuote myy aika pitkälti itsensä, joten siinäkin kaupan rooli on kohtuu pieni (jos ei tuote myy, niin sitten ei varmaan oteta toista kertaa kauppaan myyntiin jne). Myyntialueen neliöistäkin otetaan vuokraa tai sitten kyseinen kustannus on leivottu muuten vaan kilohintaa laskevaksi perusteeksi.

Minä olen itse sitä mieltä, että Tuottajan PITÄÄ saada siitä tuottamastaa tavarasta semmoinen korvaus millä pärjää ja elää. Mutta se ei silti minua estä heittämästä ilmoille teorioita, jotka voivat olla jotain aivan muuta kuin todellisuutta. Teoria on teroria, arvaus on arvaus ja käytäntö jokatapauksessa määrää mitä tapahtuu mutta se käytäntö pohjautuu johonkin teoriaan.
Käytäntö on tällä hetkellä sellainen, että jos kuluttajat hyväksyvät sen mukisematta, niin pientuottajat häviävät.
 
No, ottamatta sen enempää kantaa kauppaketjujen toimintaan, herää kysymys.

Asun itse maaseudulla, jos tsekkaan vaan jostain paikallisten maanviljelijiden yhteystiedot ja meen kysymään myiskö ne niitä elintarvikkeita mulle suoraan ilman välikäsiä, ni kuinkohan paljon mä joutuisin maksamaan niistä? Meinaan mulla on kyllä kylmä varasto ja jos hinta on puolet kaupan myyntihinnasta, ni en näe miksen ostais suoraan kottikärryllistä juureksia...

Jos olisin opportunistisempi ni aloittaisin bisneksen.Ostan jättierän vihanneksia suoraan tuottajalta ja myyn ne kotiinkuljetuksella ihan kuin pizzataksi.Mitään kauppaa, y-tunnusta tai torilupia en hommais ja säästö tulee suoraan asiakkaalle.Jatkossa teen jonku tilaus systeemin, et toimis niin kun sanomalehtien jakelu :D
 
Proteos: Se olikin ajatusleikkiä. Lienen hiukan epäselvä näitä asioita ilmaisemaan kirjoituksissani.

Ilman tuotetta ei tuota koko ketjua (siis tuotteen elinkaarta) ole. Sehän on selvä.

En tiedä yhtään tuottajaa joka pääkaupunkiseudulla kävisi päivittäin omia tavaroitaan hyllyssä siistimässä. Kaupat ovat auki kuitenkin jokapäivä. Että kyllä siinä jää kaupallekin hommaa. Ja mikään ei tuolta nykyisestä tuotteiden paljouden joukosta myy, joka ei ole selkeästi ja siististi esillä. Tämä toimii joka tuotteeseen.
Se on harjakuvitelmaa, että asiakas tulee ruokakauppaan, ottaa sen ensimmäisen tuotteen siististi ja seuraavalle jää yhtä siisti ostopaikka. Höpsistä. 100:sta asiakkaasta ei tarvitse kuin sen 1:n niin jää pahimmassa tapauksessa 98:lta se tuote ostamatta. Ikävää mutta totta.
Siinä on sitten aivan turha miettiä kuka saa mistäkin välistä mitä katetta, kun ei tuote sille loppukuluttajalle päädy.
 
Jos olisin opportunistisempi ni aloittaisin bisneksen.Ostan jättierän vihanneksia suoraan tuottajalta ja myyn ne kotiinkuljetuksella ihan kuin pizzataksi.Mitään kauppaa, y-tunnusta tai torilupia en hommais ja säästö tulee suoraan asiakkaalle.Jatkossa teen jonku tilaus systeemin, et toimis niin kun sanomalehtien jakelu :D

Ne ois sit pimeitä porkkanoita. haha.
Toimis ku viinaralli kieltolain aikaan :D
 
No, ottamatta sen enempää kantaa kauppaketjujen toimintaan, herää kysymys.

Asun itse maaseudulla, jos tsekkaan vaan jostain paikallisten maanviljelijiden yhteystiedot ja meen kysymään myiskö ne niitä elintarvikkeita mulle suoraan ilman välikäsiä, ni kuinkohan paljon mä joutuisin maksamaan niistä? Meinaan mulla on kyllä kylmä varasto ja jos hinta on puolet kaupan myyntihinnasta, ni en näe miksen ostais suoraan kottikärryllistä juureksia...

Jos olisin opportunistisempi ni aloittaisin bisneksen.Ostan jättierän vihanneksia suoraan tuottajalta ja myyn ne kotiinkuljetuksella ihan kuin pizzataksi.Mitään kauppaa, y-tunnusta tai torilupia en hommais ja säästö tulee suoraan asiakkaalle.Jatkossa teen jonku tilaus systeemin, et toimis niin kun sanomalehtien jakelu :D

Tottakai myisivat. Hinnasta en osaa sanoa, mutta lapsuuteni maalla viettaneena voin melkein 100% varmasti luvata etta myyvat vihanneksia suoraan tilalta. Kananmunien kanssa muuten sama juttu.

Bisnesideasi on laajalti kaytossa taalla, lahinna luomu- ja lahiruoassa. Saat tilattua kotiin lahitiloilla tuotettuja vihanneksia, luomulihaa jne. Taalla missa itse vaikutan on vissiin muutamakin firma jotka ovat hoksanneet lahiruoan ja luomun :)
 
Toi idea on varmasti käytössä jossain ulkomailla, mut siis Suomessa en ole kuullutkaan et toi toimis silleen et myyntierät olis niin pieniä et kuluttajat vois ostaa suoraan.Suomi on yleensä vähän jäljessä tälläsissä jutuissa :D

Tossahan on sekin aspekti et välttyy itse käymästä kaupassa, on tos ideas potentiaalia.Olisin tyytyväinen vaik joku muukin tekis ton, pääasiahan mulle on saada elintarvikkeeni halvalla.Oishan se tosiaan joo aika hassua jos kiertäis jehova tyylisesti ovelta ovelle "oletteko rouva kuulleet luomu vihanneksista", iltalehti "pimeä vihanneskauppa rehottaa" :D
 
Eikös kreikkalaiset osoita mieltä ja ne myy nykyisin noin tuotteita, jättää kaupan kokonaan välistä, jokainen on tyytyväinen paitsi iso paha ahne "juutalainen".
 
Semmonen jäätelöauto tyyppinen vihannesauto ois kova sana. :)

"Pimpelipompeli"
"v..ako siellä taas sunnuntaiaamuna kilkatetaan niitä kelloja ..tana"
"TÄÄLTÄ SAA PORKKANAAAAA"
 
Turun nurkilla kiertää ovelta ovelle aika montakin "suoramyyntiautoa"; viimeisen vuoden aikana on kaupattu mm. kalaa, vihanneksia, polttopuita ja hevosen paskaa. Eli käytäntö ollut että ovat ajaneet pakulla omakotialueelle ja sitten käyneet kysymässä josko olisi tarvetta kyseisille tuotteille. On voinut ostaa suoraan vanista tai sitten tilata myöhemmäksi ajankohdaksi.

Proteos: Se olikin ajatusleikkiä. Lienen hiukan epäselvä näitä asioita ilmaisemaan kirjoituksissani.

Ilman tuotetta ei tuota koko ketjua (siis tuotteen elinkaarta) ole. Sehän on selvä.

En tiedä yhtään tuottajaa joka pääkaupunkiseudulla kävisi päivittäin omia tavaroitaan hyllyssä siistimässä. Kaupat ovat auki kuitenkin jokapäivä. Että kyllä siinä jää kaupallekin hommaa. Ja mikään ei tuolta nykyisestä tuotteiden paljouden joukosta myy, joka ei ole selkeästi ja siististi esillä. Tämä toimii joka tuotteeseen.
Se on harjakuvitelmaa, että asiakas tulee ruokakauppaan, ottaa sen ensimmäisen tuotteen siististi ja seuraavalle jää yhtä siisti ostopaikka. Höpsistä. 100:sta asiakkaasta ei tarvitse kuin sen 1:n niin jää pahimmassa tapauksessa 98:lta se tuote ostamatta. Ikävää mutta totta.
Siinä on sitten aivan turha miettiä kuka saa mistäkin välistä mitä katetta, kun ei tuote sille loppukuluttajalle päädy.
Ihan hyvin ilmaisit itsesi, koitin vaan perustella oman kantani mahdollisimman tarkasti itse tuotteen puolesta. Turun alueella on käytössä kuvaamaani käytäntöä vihannesten osalta, mutta toki kaupalla riittää työtä näiden lisäksikin. Tuo esimerkkisi paikan siistinä pitämisestä on myös totta ja silloin kun kauppa vastaa siitä niin syö resursseja. Tokikaan ilman tuotetta ei ole koko ketjua, mutta esimerkkini tarkoituksena olikin tuoda esille ketjun arvoa tuottava osuus, joka kiistämättä on tuottajan osuutta.

btw. Työkaveri kertoi olleensa parikymmentä vuotta sitten kesäduunissa Hartwallin myynninedistäjänä. Heillä oli 15 markettia alueellaan ja kiersivät joka paikan kahteen kertaan läpi. Kierros alkoi aamulla klo 7 ja toinen rundi safkan jälkeen. Työ käsitti kaljahyllyjen täyttämistä, vanhojen juomien laittamista hyllyjen eteen, varaston tyhjenemisestä ilmoittamisen jne. Kuulemma Lausteen ja Varissuon marketit oli sellaisia, että vaikka latasi aamulla ja päivällä täyteen, niin aina uuden kierroksen alussa hyllyt loistivat tyhjyyttään.
 
btw. Työkaveri kertoi olleensa parikymmentä vuotta sitten kesäduunissa Hartwallin myynninedistäjänä. Heillä oli 15 markettia alueellaan ja kiersivät joka paikan kahteen kertaan läpi. Kierros alkoi aamulla klo 7 ja toinen rundi safkan jälkeen. Työ käsitti kaljahyllyjen täyttämistä, vanhojen juomien laittamista hyllyjen eteen, varaston tyhjenemisestä ilmoittamisen jne. Kuulemma Lausteen ja Varissuon marketit oli sellaisia, että vaikka latasi aamulla ja päivällä täyteen, niin aina uuden kierroksen alussa hyllyt loistivat tyhjyyttään.

Olin viime kesän noissa samoissa hommissa firmassa X ja ei voi kun ihmetellä tätä touhua. En yhtään ihmettele miksi Suomessa maksaa juomat niin helvetisti. Eli menekinedistäjän hommaa on kaupan takavarastosta roudata hyllyyn juomaa oman kierron mukaan. Tän lisäksi joissain paikoissa menekinedistäjät tilaavat juomat kaupalle, hoitavat vanhentuneet pois hyllyistä jne.
En vain tajua miksi pitää ulkoistaa juomien hyllytys? Aivan tajuttoman kallista, nimittäin menekinedistäjän palkka on aika hyvä ja siihen päälle kilsakorvaukset. Lisäksi kaupat saa täyden hyvityksen myymättä jääneistä(päiväys mennyt) juomista. Pienemmät kaupat kuten siwat ja salet itsekin hyllyttävät juomia, mutta isot kuten Prisma ja Citymarket eivät ikinä. Sen lisäksi että kaupat eivät käytä resurssejaan juomien hyllyttämiseen/varaston valvomiseen, niin heillä ei myöskään ole mitään riskiä jos juomia jää myymättä. Myös paremmat ns. ständipaikat maksaa panimoille extraa(hyllynpäädyt yms. missä myyntiä ja näkyvyyttä on enemmän).

Joku voisi kertoa mikä logiikka tässä on? Panimoitahan kyykytetään tässä ihan 100-0 ja kaupalle ei jää minkäänlaista riskiä.

Niin ja sama homma on siis kaikilla panimoilla, kuten Koff, Hartwall, Olvi jne.


edit. lisätään vielä että Lidli ainoana kauppana ei halua/päästä panimoita hyllyttämään juomiaan, ja on silti kaikista halvin.
 
Ei kukaan normaali ihminen luule että tuotteen välittäjän pitää saada tuotteista suurempi osa kuin niiden tuottajien.
Paitsi että tuotteen myyjänä ja tuotteen laadusta, turvallisuudesta ja sopimuksen/markkinoinninmukaisuudesta vastaavana kauppa ei suinkaan ole välittäjä vaan tuottaja on kaupan alihankkija. Syysteemin hahmottaminen näin päin muuttaa olennaisesti sitä kenen "pitäisi" saada minkäkin suuruinen siivu ja mistä.
 
Back
Ylös Bottom