Nettideitit?

Dreamer sanoi:
Kaunista naista ei kannata pelätä. Kaikki ei välttämättä tiedosta kauneuttaan ja toisaalta jos kukaan ei uskalla kaunista naista lähestyä, niin se voi olla oikein tyytyväinen jos joku kerrankin "näkee hänessäkin jotain kiinnostavaa" ja tulee juttelemaan.

En sanonu pelkääväni vaan että tulee vähän enemmän painetta jolloin toiminta ei välttämättä ole niin luonnollista kuin jos nainen olis "ei niin" kiinnostava. Toi paskalla istumis ajattelu toimii aina, mutta joskus se saattaa viedä vähän liikaakin hohtoa naisesta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Buuffitus sanoi:
Muistakaa, että nuo pikkulapset vetoavat naisiin joilla on mahdollisesti itsellään jo "vauvakuume" tms. Jotkut saattavat kiertää kaksinverroin kauempaa, jos huomaavat tenavan käsipuolessasi.

Ja juuri ton vuoksi pitää jollain tavalla saada näkymään se ettei pentu ole sulla kuin vaan lainassa ja että osaat käsitellä sitä niin ihanasti että sinä olet mies isolla M:llä.

Joskus olen nähnyt pikkusen toukan juoksemassa paidassa jossa luki:
"Olen siskon poika" vai olikohan se "olen kummipoika" mutta kuitenkin ihan sikahauska! :hyper:
 
ironchef sanoi:
Ja juuri ton vuoksi pitää jollain tavalla saada näkymään se ettei pentu ole sulla kuin vaan lainassa ja että osaat käsitellä sitä niin ihanasti että sinä olet mies isolla M:llä.

Joskus olen nähnyt pikkusen toukan juoksemassa paidassa jossa luki:
"Olen siskon poika" vai olikohan se "olen kummipoika" mutta kuitenkin ihan sikahauska! :hyper:

Joitakin ei säväytä se onko lapsi omasi, vai ei. Toki on plussaa jos mies tulee lasten kanssa toimeen muutenkin kuin huutamalla ja mesoamalla. Mutta jos naisen biologinen kello ei yhtään tikitä lasten suuntaan, tai hän on ajatellut lapset hankkia vasta myöhemmällä iällä... (uran jälkeen) saattaa lapsiin yltiöonnellisesti suhtautuva mies jopa "pelottaa".
Mikäköhän mun pointtini olikaan, nooh... :rolleyes:
 
Damn, siskolta löytyy pari mukulaa ja sellanen söpö koira. Olispa silloin, kun olin sinkku, tullut mieleen käydä lainaamassa nuorin mukula tai koira vähäksi aikaa ja mennyt pyörimään johonkin puistoon tjsp missä naisia liikkuu. :evil: .
 
Sumu sanoi:
Ihan pienenä vihjeenä yleisesti: jos et ole tosi harrastaja koirien kanssa, älä myöskään ala tapailla koiria tosissaan harrastavaa naista. Sä et ole mitään, koira on. Sun kanssa vietetty aika ei ole mitään, koiran kanssa on. Kylmä fakta, osoitettu maailmalla todeksi jo monta tuhatta kertaa.

No offence :)

Mä olen tosta täysin eriä mieltä. Eihän se nainen mitä tuossa jahdataan ole ainoa, joka voi sanoa:"kiitos, ei kiinnosta". Onhan noita kirjaimellisesti "koirahulluja", mutta kyllä valtaosa noista ihanista tyttäristä on ihan mukavia normaaleja miehen seuraa arvostavia.

Sanot vielä, että älä ala tapailemaan tosissaan koiran kanssa harrastavaa naista. Entäs miten se loppupeleissä eroaa tosissaan punttisalia harrastavasta miehestä/naisesta?? Ei minusta mitenkään. Monille ihmisille harrastus tuntuu vain olevan suht´koht´"puoliammattilaista" tosissaan puurtamista jonkun ns. korkeamman tavoittelemiseksi, olipa se sitten iso käsi tai koira joka osaa mennä agilityradan hyvin.

Myös tähän, no offense meant!
 
ironchef sanoi:
En sanonu pelkääväni vaan että tulee vähän enemmän painetta jolloin toiminta ei välttämättä ole niin luonnollista kuin jos nainen olis "ei niin" kiinnostava.

[ala-astehuumoria]
Toisaalta nyt kun mietin niin kyllähän minullakin tulee enemmän painetta kun lähestyn oikein kaunista naista...tiettyihin paikkoihin ;)
[/ala-astehuumoria]
 
Jissen sanoi:
Aíkoinaan kadulla näin aivan upean näköisen naisen. Olin "pienessä maistissa". En keksinyt mitään sanottavaa mutta arvelin että kadun jos en jotain yritä. Päätin yrittää tätä ensimmäistä kertaa.

Pysäytin naisen kadulla ja sanoin (hyvin ujosti pahoitellen) että "oli ihan pakko pysäyttää ja kysyä olisiko aikaa lähteä kahville hetkeksi juttelemaan". No ei lähtenyt.

Mutta palaute oli aika positiivista. Nainen sanoi että jollei olisi vakisuhteessa olisi varmasti lähtenyt koska olin ihan ok näköinen ja häntä ei ollut kukaan niin rohkeasti koskaan lähestynyt.

Sillä ei kai ole mitään merkitystä etten koskaan ole onnistunut samanlaisessa tilanteessa. :david:

:thumbs: tälle jutulle! Hienoa nähdä että joku uskaltaa yrittää, vaikka sitten "pienessä maistissa".

Näissä jutuissa pitäis tosiaan aina ottaa huomioon niinkuin Sumu tuossa sanoikin että vaikka se oma lähestymisyritys torjuttaisiinkiin syystä tai toisesta, niin se kohde todennäköisesti on ihan positiivisesti yllättynyt ja varmasti saa hyvän fiiliksen vähintäänkin loppupäiväksi. Eli ei muutakuin kaikki tekemään kanssaihmisiä iloisiksi ja itsetuntoa kohottamaan, vaikka sitten oman kustannuksella! :arvi:
 
Jissen sanoi:
Aíkoinaan kadulla näin aivan upean näköisen naisen. Olin "pienessä maistissa". En keksinyt mitään sanottavaa mutta arvelin että kadun jos en jotain yritä. Päätin yrittää tätä ensimmäistä kertaa........
Respect. Minusta ei olisi tuohon edes suuressa maistissa. :thumbs:
 
]{aitsu sanoi:
Mä olen tosta täysin eriä mieltä. Eihän se nainen mitä tuossa jahdataan ole ainoa, joka voi sanoa:"kiitos, ei kiinnosta". Onhan noita kirjaimellisesti "koirahulluja", mutta kyllä valtaosa noista ihanista tyttäristä on ihan mukavia normaaleja miehen seuraa arvostavia.

Sanot vielä, että älä ala tapailemaan tosissaan koiran kanssa harrastavaa naista. Entäs miten se loppupeleissä eroaa tosissaan punttisalia harrastavasta miehestä/naisesta?? Ei minusta mitenkään. Monille ihmisille harrastus tuntuu vain olevan suht´koht´"puoliammattilaista" tosissaan puurtamista jonkun ns. korkeamman tavoittelemiseksi, olipa se sitten iso käsi tai koira joka osaa mennä agilityradan hyvin.

Sillä on eroa, että omistatko koiran vai HARRASTATKO koiria. Mun kokemuksen mukaan tää koiria "harrastava" porukka on ihan kahelia. Mä itse henkilökohtaisesti teen uuden 100m aitojen ennätyksen jos kuulen naisen harrastavan noiden elikoiden kanssa. Se omistaminen ja lemmikkinä pitäminen on ihan eri asia...

Punttisalihommat saa rajoitettua siihen, että treenaa, syö ja lepää. Kuitenkin vuorokaudesta jää helvetin monta tuntia aikaa tehdä jotain muuta. Koirat ovat huolenaiheena 24/7. Sessellä on nyt nälkä, sessen pitää mennä nyt ulos. Voi voi, sesseä vaivaa joku, häntä on vinossa vasemmalle. Nyt ei voi lähteä tekemään sitä ja tätä kun Sesseä pitää vahtia.. Ja sesselle pitää ostaa sitä ja tätä, voi voi.. Toi lista on ihan loputon..

Mun ja muutaman kaverin kokemuksella nuo koiratytöt jää ihan omaan arvoonsa. Makuja on toki erilaisia, joku tykkää äidistä, joku tyttärestä. Jollekin kelpaa molempien lisäksi pikkuveli ;)

Ei siinä mitä, koirat on kiva harrastus. Monessa mielessä koirat ovat jopa välttämättömiä välineitä työkäyttöön yms, joten täysi respect niille jotka jaksavat koirien kanssa puuhastella :)
 
Sumu sanoi:
Ihan pienenä vihjeenä yleisesti: jos et ole tosi harrastaja koirien kanssa, älä myöskään ala tapailla koiria tosissaan harrastavaa naista. Sä et ole mitään, koira on. Sun kanssa vietetty aika ei ole mitään, koiran kanssa on. Kylmä fakta, osoitettu maailmalla todeksi jo monta tuhatta kertaa.

No offence :)

Fakta. Seurustelin ennen yhden muijan kanssa joka oli sekä koira että hevoshullu, siinä rupes olemaan jo mustasukkainen niille eläimille. Sanokin kerran että rakastaa eniten maailmassa sen hevosta mulle. Rupesinkin miettimään että pettääkö se hevosta mun kanssa vai mihin kohtaan sen listaa sijotun itse. :lol2:
 
jamaan sanoi:
Fakta. Seurustelin ennen yhden muijan kanssa joka oli sekä koira että hevoshullu, siinä rupes olemaan jo mustasukkainen niille eläimille. Sanokin kerran että rakastaa eniten maailmassa sen hevosta mulle. Rupesinkin miettimään että pettääkö se hevosta mun kanssa vai mihin kohtaan sen listaa sijotun itse. :lol2:

Veikkaan, että aseistuksessa olisit kyllä jäänyt kirkkaasti toiseksi. No joo, asiatonta...
 
Repe Sorsa sanoi:
Veikkaan, että aseistuksessa olisit kyllä jäänyt kirkkaasti toiseksi. No joo, asiatonta...

No en nyt sentään, eihän hevosilla ole kun joku metrin pitunen.
 
Sillä on eroa, että omistatko koiran vai HARRASTATKO koiria. Mun kokemuksen mukaan tää koiria "harrastava" porukka on ihan kahelia. Mä itse henkilökohtaisesti teen uuden 100m aitojen ennätyksen jos kuulen naisen harrastavan noiden elikoiden kanssa. Se omistaminen ja lemmikkinä pitäminen on ihan eri asia...

Punttisalihommat saa rajoitettua siihen, että treenaa, syö ja lepää. Kuitenkin vuorokaudesta jää helvetin monta tuntia aikaa tehdä jotain muuta. Koirat ovat huolenaiheena 24/7. Sessellä on nyt nälkä, sessen pitää mennä nyt ulos. Voi voi, sesseä vaivaa joku, häntä on vinossa vasemmalle. Nyt ei voi lähteä tekemään sitä ja tätä kun Sesseä pitää vahtia.. Ja sesselle pitää ostaa sitä ja tätä, voi voi.. Toi lista on ihan loputon..

No jopas oli törkeä yleistys!

Missä menee raja koiran omistamisen ja harrastamisen välillä? Onko omistaja aina se normaali ja harrastaja se fanaatikko vai lasketaanko aktiivisia harrastuskertoja viikossa tyyliin; agilityssä tai tokossa kerran, kaksi vai kolme kertaa viikossa. Ihan samaan tapaan voitaisiin sanoa, että tuo ei ole sellainen tyhmä kaappi, koska se vain "käy salilla". Tuo taas on tyhmä kaappi, koska se "harrastaa" kehonrakennusta. Samalla tavalla ne molemmat harrastukset voivat mennä yli sen kanssaihmisen mielestä, mutta sä et huomaa sitä, koska et ymmärrä kuin toista niistä harrastuksista eli sitä jota harrastat.

Pitääkö sitä nyt syödä parin tunnin välein, pitääkö se aina mennä salille, miksei voi mennä ulos syömään vaan pitää vetää tonnaria ja leseitä ja rahkaa sekaisin, tänään sitä sattuu joka paikkaan ja huomenna se ei oo kotona, rahat menee lisäravinteisiin tai ties mihin aineisiin ja pitääkö siinä peilin edessä keimailla tunti tolkulla... Yleistämistä.
 
N.O.Kummonen sanoi:
No jopas oli törkeä yleistys!

Herättääpähän ainakin keskustelua ;)

Like I said, no offence :)

Mulle on vaan jääny sellanen kuva asiasta niinkuin tuossa yleistyksessä kerroin. Ehkä mun tuuri on vaan yksinkertaisesti niin paska, että tapaan kaikki kahjoimmat yksilöt (siis nekin, jotka eivät harrasta koiria). Noh, aina ei vissiin voi voittaa ;)
 
Omia kokemuksia:

- jos haet seuraa, kierrä kaukaa "jaarittelijat" / "empijät". Näitä on oman kokemukseni mukaan suurin osa naisista netissä. Meilejä halutaan kirjoittaa puoli vuotta, tapaaminen ei sovi nyt, kun aina on kova kiire opiskelussa, työssä tms. kellon ympäri. Jos tapaamista ei 2 viikon kuluessa järjesty, unohda tyyppi kertalaakista ja keskitä energiasi ja aikasi sellaiseen, joka on tosissaan.

- kannattaa tehdä kuten Jissen suositteli, eli miesten ei pidä laittaa ilmoitusta vaan vastata ilmoituksiin. Syy on se, että nettideittien lukijoista on 90% miehiä => naiset saavat hirveästi vastauksia ääliömäisilläkin ilmoituksilla, joten vain äärimmäisen harvat naiset vaivautuvat vastailemaan miesten ilmoituksiin.

- ym. syystä ota huomioon, että naiset on nettideittailuissa (kuten muissakin parisuhdeforumeissa mm. baareissa) pilalle hemmoteltuja. Rumannäköisillekin löytyy mieshakijoita riittämiin. Siksi monet tykkäävät pompotella ja odotuttaa miehiä, parempaa odotellessa tietenkin. Kannattaa ottaa määrätietoisesti mutta kohteliaasti selvää, kiinnostaako vai ei. Jos ei ole kiinnostunut tai selvää vastausta ei tule, tiputa tyyppi jatkosta.

Sanoisin vielä lopuksi, että kaiken maailman koira- yms. hevoskikkailut kannattaa jättää omaan arvoonsa. Jos et ole aio alkaa harrastaa niitä, miksi teeskentelisit olevasi kiinnostunut eläimistä? Koiranharrastajat ovat muutenkin lähinnä omituisia.
 
Missukka sanoi:
..Tapasin joskus ollessani epätoivoinen 2 tyyppiä chatin kautta. Hyhhyh mitä tyyppejä, toisen tapasin vain kerran kun se oli sit niin idiootti ja ruma (haukkui kotikaupunkini naiset huoriksi...), toisen kanssa paneskelin pari kertaa, se jopa esitteli mut vanhemmilleen. Se treenas vatsalihaksia sellasella ostoskanavan laitteella (tai niin se väitti). Ruma se oli sekin... Nykyiseni löydin baarista n. puol vuotta näitten sekoilujen jälkeen. Mikäli tästä joskus taas joutuu haku päällä olemaan, netti on ehdottomasti viimeinen vaihtoehto...

Vaaditaan Missukasta :kuvia:
 
Sumu sanoi:
Mun kokemuksen mukaan tää koiria "harrastava" porukka on ihan kahelia.

Meikäläiselle on yksi mies sanonut, että "Naisia mulla voi tulla ja mennä, mistä sitä ikinä tietää, mutta tää koira mulla on ainakin varmasti sen kymmenisen vuotta".

Eipä siinä mitään, se vaan sattui olemaan oma aviomies. :kippis1:

Nykyään ex.
 
moni koiraihminen, niin mies kuin nainenkin, valitsee pattitilanteessa sen lemmikin koska se on aina uskollinen :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom