urkki sanoi:
Mistä juontuu tuo käsitys, että naiset ovat sosiaalisesti taitavampia tai parempia kielissä? Kaikki toistavat samaa, mutta kukaan ei laita viitteitä... Itse en ole tätä huomannut vaan enpä ole sitä sukupuolen kannalta koskaan tarkkaillutkaan.
Juuri olen selaillut tenttikirjoja ja siinä on ollut mainintaa. Oliskohan ollut kirja Kommunikoinnin häiriöt: Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita.
Valitettavasti en muista kaikkia kirjoja, joista olen asiasta lukenut.
Narutumppu sanoi:
Siis miksi moni naisihminen ei ole kiinnostunut tiedosta?
Mä vaihtaisin kysymyksen muotoon: Miksi useat ihmiset eivät ole kiinnostuneet tiedosta? Miksi joillain katoaa oppimisen ilo 10-vuotiaana ja joillain jatkuu läpi elämän?
Naureskelin tuossa pari päivää sitten sitä oppimisen iloa, kun olen päässyt opiskelemaan pianon soittoa ja musiikin teoriaa. Miten sitä jaksaa yhä uudelleen kiinnosta mitä erilaisimmista asioista.
Sitten mietin niitä, joita ei vaan kiinnosta. Mistä se johtuu?
naksu sanoi:
Sori nyt vaan, mutta ei tuo testien normalisointi mitenkään poista sukupuolten välistä eroa - päinvastoin, jos vain sellainen on olemassa... Sehän jopa ihan antaa numeerisen työkalun sen mittaamiseen.
Vaikka ero olisikin olemassa, sitä ei nykytiede osaa mitata.
Edgar sanoi:
Myös esimerkiksi ihmisten pituudessa on merkitseviä eroja yksilöiden välillä yhden sukupuolen sisällä, suurempia kuin miesten ja naisten keskimääräinen pituusero. Silti väite "miehet ovat keskimäärin naisia pitempiä" ei liene mitenkään typerä?
Ei ole typerä, ei, mutta asiaan vaikuttaa ratkaisevasti mittaukseen vaikuttavat tekijät. Sentti on tietyn mittainen. Pituusmitat on faktoja, joista on helppo tehdä erilaisia mittauksia, kuten miesten ja naisten keskimääräinen pituusero.
Kielimies sanoi:
Tuttu tutkimus on. Siitä oli viime talvena Hesarissa. Jutun mukaan kaiken takana ovat kromosomit. Nainen saa kaksi x-kromosomia, joista toinen pystyy korjaamaan toisen puutteet, eli naisesta ei kovin helposti tule hullua, mutta vaikka toinen äksistä olisi aivan huippuluokkaa, toinen niistä voi latistaa sen tehon. Miehellä taas ei ole vastaavaa varmistusta/tasapaksuuttajaa, joten jos x on Einsteinin luokkaa, pääsee se vapaasti jylläämään, ja vastaavasti jos sattuu saamaan sekunda x:n, ei kukaan pysty pysäyttämään sitä.... Kuulostaa sinänsä järkeenkäypältä, ja havainto voisi selittää sen, miksi miehet lähes ovat niitä todellisia neroja ja alkoholisteja ja narkkareita ja ties mitä....
Mulle herää tästä ihan uteliaisuuteen (eikä vastaanväittämiseen) liittyviä kysymyksiä. Sukupuolikromosomit kuitenkin ovat vain 1 kromosomipari, sen lisäksi on ne 22 muuta kromosomiparia. Sukupuolikromosomit määrittävät pääasiassa ihmisen sukupuolen. En tunne genetiikkaa lukion 3 kurssia lukuunottamatta niin hyvin, että uskaltaisin mitenkään ruveta väittää kauheesti, mutta tuntuu jotenkin oudolta, että sukupuolikromosomi vaikuttaisi oleellisesti niiden 22 kromosomin sisältämiin ominaisuuksiin.
Jotenkin tuntuu, että tuo tutkimus yritti vaan sanoa sitä, että jos on kaksi samaa sukupuolikromosomia (eli XX) niin silloin se toinen voi korjata toisen virheet. Ja vastaavasti XY tapauksessa korjausta ei voida tehdä. Mutta tämä kaikki kuitenkin vaikuttaa vain niihin sukupuolikromosomien sisältämiin ominaisuuksiin.
Joskus mietityttää, miksi miehet ovat tehneet lähes kaikki keksinnöt. Äkkiseltään ei tule mieleen mitään naisen keksimää esinettä - rintaliivejä lukuun ottamatta - jota hyödyntäisimme arkisessa elämässämme. Keksinnöt aapisesta hellaan ja mikrosta vessanpönttöön ovat miesten tekemiä. Ja nyt naiset saavat jyrätä ja rellestaa vapaasti, kun miesten kehittämä yhteiskunta ja tekniikka ovat tehneet sen mahdollisiseksi...
Naisten vapaus opiskeluun ja työntekoon on aika nuori ilmiö. Miehet on päässeet opiskelemaan ja toteuttamaan itseään aiemmin naisia, mikä ainakin osittain selittää asian. Toki ilmiöön vaikuttaa monet muutkin asiat niin kuin yleisesti ottaen miesten suurempi mielenkiinto tekniikkaa kohtaan.
Arkielämässä olen huomannut monen muun tavoin, että miehillä on usein pohjaton kiinnostus jotakin tiettyä, rajattua asiaa kohtaan, kun taas naiselta vastaavat intressit puuttuvat. Tämä havainto tukee mielestäni sen kromosomitutkimuksen teoriaa.
Arkielämässä todettuja asioita on paha mennä yleistämään, koska jokainen ihminen tulkitsee asiat omalla tavallaan ja jo siten päätelmä ei välttämättä ole kovinkaan luotettava.