Naiset miehiä tyhmempiä

[Anssi Manninen]

Dragonille vastakysymys: paljonko naisia löytyy professoreista? En tosin väitä, että tämä mittaa älykkyyttä sen paremmin kuin yliopisto-opiskelijoiden lukumääräkään..

Joo, ei tosiaankaan mittaa :( Tuskin suurin osa noista ns. proffista edes uskaltautuisi Mensan testiin, kun saattais hävetää se alle kasikympin tulos

 

[Kroisos]

Mainituille professoreille oli tainnut jäädä epäselväksi, että ko. ajanjakson kulttuuria sanotaan "metsästäjä-keräilijä-kulttuuriksi" siitä erinomaisesta syystä, että miehet metsästivät, naiset keräsivät ruokaa. Tosin sanoen, naiset eivät vain "istuneet luolassa antamassa vauvalle tissiä" , vaan heidän panoksensa heimon elättämisessä oli myös melkoinen -koska miesten metsästysretket eivät aina olleet menestyksellisiä. voidaan myös ajatella, että myrkyllisten kasvien erottaminen myrkyttömistä ilman kasvikirjaa on saattanut jonkinlaista ongelmanratkaisutaitoa edellyttää sekin...

Tai sitten miehet ovat metsästysretkeltään tullessaan sanoneet missä niitä marjoja yms. on ja kehoittaneet välttämään niitä keltaisia, koska eräs tyhmempi kaveri heitti henkensä niitä maistellessaan... :D

 

[protsku]

"Emeritusprofessori Richard Lynnin ja tohtori Paul Irwingin mukaan miesten älykkyysosamäärä on keskimäärin viisi pistettä korkeampi kuin naisten."

Nollatutkimusten klassikkosarja on sitten saanut yhden tutkimuksen lisää. Mitä järkeä on mitata pelkästään matemaattista näppäryyttä? Harva meistä pärjää elämässä pelkästään algebran ja loogisten päättelysääntöjen varassa.

Kuinka älykkäitä miehet ovat lasten kasvattamisessa?
Kuinka sukkelasti miehet vaihtavat vauvalle vaipan?
Kuinka nohevasti miehet selviytyvät koti-isän roolista jos vaimo käy töissä?

Joku on kai sanonut että todella viisaita ovat ainoastaan ne ketkä tietävät miten vähän he tietävät. Heidät tunnistaa siitä että MENSAN älykkyysrating ei ole osallistumismaksun ja paikalle saapumisen arvoinen.

 

[Strappado]

Mä päätin just äsken alkaa mitata ihmisten mahtavuutta. Mittari on vielä kehitysasteilla, mutta aion tehdä siitä sellaisen, että ihmiset, jotka ovat kanssani samaa mieltä, ovat myös kokolailla mahtavia.

I'll agree. Alkuperäinen tutkimus oli muutenkin paska, siitä puuttui muut sukupuolet, eli hermafrodiitit ja kääpiöt.

Eräskin maajussi määritteli älykkyyden olevan "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin." Älykkyystesteissä mitatut matemaattiset ja geometriset kyvyt ovat vain osa tätä, vaikka sosiaaliset ja kielelliset kyvyt sekä ns. "tunneäly" painavat vaakakupissa yhtä lailla. Lisäksi, vaikka joku nyt kehittäisi absoluuttinen älykkyystestin jolla sukupuolet voitaisiin kategorisoida älykkyyden perusteella, sen painoarvo käytännön elämässä on edelleen pyöreät 0. Yleistäviä tilastoja on kiva tehdä, mutta niiden käyttäminen lyömäaseena tässä tapauksessa osoittaa henkilön puutteellista hahmotuskykyä, eli hän siis on vaan aivan vitun tyhmä.

Ps. pimppi

 

[tokkopaisto]

Miehillä hajonta on suurempi. Löytyy sekä seinätyhmiä että yliviksuja enemmän kuin naisista. Mielenkiintoinen pointti on muuten kans se, että autisteista valtaosa on miespuolisia.

 

[protsku]

Mielenkiintoinen pointti on muuten kans se, että autisteista valtaosa on miespuolisia.

Onko tästä tehty joku tutkimus? Lähdeviitteitä kehiin? Eikös autismi ole kuitenkin synnynnäinen aivojen kehityshäiriö? Geenien periytyminen pitäisi olla näin ollen sukupuolesta riippumatonta.

 

[Strappado]

Sanokaa nyt joku muukin että Ilmarin pointti on hakoteillä. Älykkyyshän on tässä tapauksessa pistemäärä jonka saa tietystä testistä - ei sen enempää tai hienompaa. Ja kun asteikko muuttuu niin samalla muuttuu mittayksikkö. Mikseivät tulokset olisi vertailtavia?

No joo ja ei. Toki testistä saatavat pistemäärät ovat vertailtavissa ja halutessasi vaikkapa sukupuolen perusteella vertailtavissa. Pointti taisikin olla siinä, että ei se testi absoluuttista älykkyyttä mittaa, se mittaa vain yhden älykkyyden osa-alueen. Kah, wikipedia neuvoo:

* Analyyttinen älykkyys, mikä tarkoittaa kykyä hankkia, vertailla ja arvioida tietoa.

* Luova älykkyys taas pitää sisällään kykyä yhdistellä uudenlaisella tavalla olemassaolevia tietoja tai tuoreiden ratkaisujen löytämistä ongelmiin.

* Käytännöllinen älykkyys puolestaan on eräänlaista "kadunmiehen älykkyyttä": arkielämän tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen käyttöä ja kykyä soveltaa tietojaan käytännön elämän ongelmiin menestyksekkäästi.

Ei taida sellaista testiä löytyä, joka nuo kaikki mittaisi.

Löysin juuri tutkimuksen, jonka pitäisi vaikuttaa enemmän meidän miesten elämään. Siinä tutkittiin 2 miestä ja kävi ilmi, että miehisen adoniksen suuruus on täysin verrannollinen viiksien suuruuteen. Yksinkertaistettuna, mitä enemmän viikseä, sitä isompi muna. Tää on fakta.

www.sciencemag.org/content/vol8199/issue11/facialhair.shtml

 

[Kroisos]

Onko tästä tehty joku tutkimus? Lähdeviitteitä kehiin? Eikös autismi ole kuitenkin synnynnäinen aivojen kehityshäiriö? Geenien periytyminen pitäisi olla näin ollen sukupuolesta riippumatonta.

Vaikuttaisko tämä Kielimiehen mainitsema asia tähänkin?

Nainen saa kaksi x-kromosomia, joista toinen pystyy korjaamaan toisen puutteet, eli naisesta ei kovin helposti tule hullua, mutta vaikka toinen äksistä olisi aivan huippuluokkaa, toinen niistä voi latistaa sen tehon. Miehellä taas ei ole vastaavaa varmistusta/tasapaksuuttajaa, joten jos x on Einsteinin luokkaa, pääsee se vapaasti jylläämään, ja vastaavasti jos sattuu saamaan sekunda x:n, ei kukaan pysty pysäyttämään sitä....

Tuhottomasti toistoa tulee, kun ei olla luettu aikaisempia viestejä.
Tosin eihän sitä välttämättä aina ehdi...

 

[Rankkuri]

Taitavaa piilovittuilua..

No pointti oli joka tapauksessa se, että eiköhän se ulkonäkö ole kuitenkin se Vanessan tärkein ominaisuus, jolla on Jarin saanut hurmattua, vaikka sitten olisikin älykkäimmästä ja viisaimmasta päästä näistä Jaria piirittävistä naisista. unipossu

Olet oikeassa. Ulkonäköhän se on tietysti valttina. Ja anteeksi jos olin ilkeä ;)

 

[Herman]

Eräskin maajussi määritteli älykkyyden olevan "yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin." Älykkyystesteissä mitatut matemaattiset ja geometriset kyvyt ovat vain osa tätä, vaikka sosiaaliset ja kielelliset kyvyt sekä ns. "tunneäly" painavat vaakakupissa yhtä lailla.

Samaa mieltä ja lisäisin vielä taiteellisen ja käytännöllisen (keksikää parempi termi) älykkyyden. Taidemaalarit ja muusikot voivat olla omalla alallaan huippuälykkäitä vaikka eivät mensan testeissä loistaisikaan. Tolla käytännöllisellä älykkyydellä tarkoitan esim. käsityöläisiä, sekin vaatii ihan omanlaista ongelmanratkaisukykyä. Olen itse helvetin kateellinen taitaville ammattimiehille kuten puusepille ja sepille koska itse kädetän kaikissa käytännön nikkaroinneissa.

Yleistäviä tilastoja on kiva tehdä, mutta niiden käyttäminen lyömäaseena tässä tapauksessa osoittaa henkilön puutteellista hahmotuskykyä, eli hän siis on vaan aivan vitun tyhmä.

Mun mielestä nää kaikki stereotypioinnit ja vastakkainasettelut palautuu itsetunto-ongelmiin. Eli esim. minä joka tunnen itseni huonoksi em. käytännön töissä alkaisin vähätellä "amiksia" ja kaivaisin sitten jonkin haistapaskatilaston pönkittääkseni väitteitäni. Se jos mikä on järjen köyhyyttä.

EDIT: olinpa hidas. Strappari ehti jo lisätä noita älykkyyden lajeja.

 

[ilmari]

Sanokaa nyt joku muukin että Ilmarin pointti on hakoteillä. Älykkyyshän on tässä tapauksessa pistemäärä jonka saa tietystä testistä - ei sen enempää tai hienompaa. Ja kun asteikko muuttuu niin samalla muuttuu mittayksikkö. Mikseivät tulokset olisi vertailtavia?

Mulla ei skilssit riitä selittämään tätä asiaa ihan aukottomasti.. Mutta jos otetaan kaksi ihmistä ja heille tehdään vaikka kolme älykkyystestiä. On mahdollista, että kolme eri testiä antavat kahdelle henkilölle eri pistemäärät ja vieläpä siten, että toisen testin mukaan A on älykkäämpi kuin B, toisen mukaan taas B on älykkäämpi kuin A.

Tämä tekee sen, että matemaattisten termien käyttö on arvelluttavaa, johtuen siitä, että mitattava suure ei ole yksiselitteinen. Pituutta (painoa, tms.) mitattaessa ei moisiin ongelmiin törmää. Pointti saattaa silti olla hakoteilä, mutta yritänkin selittää asiaa siten kun omine rajoitukseni sen ymmärrän.

 

[tokkopaisto]

Sivuhuomiona vielä älykkyystesti ja -lajeihin liittyen. Väitän että normaliteetit mennen tullen ylittävät henkiset lahjat huomaa kyllä ilman erillisiä testauksiakin. Kaikista tuntemistani ihmisistä (jokainen meistä ollut eläessään tekemisissä melkoisen ihmispaljouden kanssa - ellei kasvanut tynnyrissä) muutaman älyn lähes pelottavan terävän leikkaavuuden on voinut huomata jokusen tuttavallisen juttelutuokion perusteella. Kyllä, kaikki miehiä.

 

[Agony]

Mulla ei skilssit riitä selittämään tätä asiaa ihan aukottomasti.. Mutta jos otetaan kaksi ihmistä ja heille tehdään vaikka kolme älykkyystestiä. On mahdollista, että kolme eri testiä antavat kahdelle henkilölle eri pistemäärät ja vieläpä siten, että toisen testin mukaan A on älykkäämpi kuin B, toisen mukaan taas B on älykkäämpi kuin A.

Tämä tekee sen, että matemaattisten termien käyttö on arvelluttavaa, johtuen siitä, että mitattava suure ei ole yksiselitteinen. Pituutta (painoa, tms.) mitattaessa ei moisiin ongelmiin törmää. Pointti saattaa silti olla hakoteilä, mutta yritänkin selittää asiaa siten kun omine rajoitukseni sen ymmärrän.

Pointtisi on siis se, kuten joku jo aikaisemmin mainitsi, että Mensan testi ei yksiselitteisesti mittaa älykkyyttä, ja testiä muuttamalla saadaan luultavasti eri tuloksia (tuskin kuitenkaan mitenkään merkittävästi erilaisia).

Mutta kyllä samalla tavalla laadittujen testien pisteitä voi vertailla eri ryhmien välillä.

 

[Rankkuri]

Mensan testien ei pitäisi olla kulttuurisidonnaisia. Niiden pitäisi mitata "älykkyyttä" puolueettomasti oli sitten mies tai nainen, eurooppalainen tai aasialainen. Miksi ei voisi vertailla keskenään? Kyllähän Mensa on maailmanlaajuinen järjestö. Eikä niissä Mensan testeissä mitään yhtälöitä ratkota tai anneta tehtäviä matemaattisin termein. Termien tunteminen on sivistystä ei älykkyyttä.

 

[AKV]

Mensan testien ei pitäisi olla kulttuurisidonnaisia. Niiden pitäisi mitata "älykkyyttä" puolueettomasti oli sitten mies tai nainen, eurooppalainen tai aasialainen. Miksi ei voisi vertailla keskenään? Kyllähän Mensa on maailmanlaajuinen järjestö. Eikä niissä Mensan testeissä mitään yhtälöitä ratkota tai anneta tehtäviä matemaattisin termein. Termien tunteminen on sivistystä ei älykkyyttä.

Mensan kuviopäättelytesteissä mitataan nimenomaan tiettyä osaa älykkyydestä. Luepa Strappadon aikaisempi viesti. Voidaanhan niitä testituloksia vertailla, mutta aika kaukana ollaan vielä siitä että voitaisiin hyvällä omallatunnolla puhua kattavista älykkyystesteistä. Robert Sternebergin sanoin: "There is more to intelligence than IQ, or the g factor believed by some to underlie it."

 

[Rankkuri]

There sertainly is more to intelligence than IQ....Luepa mun aikaisemmat viestit. Puhuin jo tuossa aikaisemmin alykkyyden ja viisauden erosta.

Enkä mä tietääkseni väittäny, että niissä ei testata jotain tiettyä älykkyyden osa-aluetta. Jos näin kuitenkin on niin quottaa se kohta. Sanoin vaan, ettei ne ole kulttuurisidonnaisia. Enkä toki puhunut siitäkään, kuinka kattavia ne ovat. Ehkäpä Mensan testit ovat kuitenkin niitä arvostetuimpia niiden keskuudessa, jotka haluavat älykkyyttään mitata. Ja jos haluaa tehdä ko. testin niin turha tulla rutisemaan, että ei ole kattava äo-testi. Mitäpä niitä tekemäänkään jos on sitä mieltä....

 

[AKV]

There sertainly is more to intelligence than IQ....Luepa mun aikaisemmat viestit. Puhuin jo tuossa aikaisemmin alykkyyden ja viisauden erosta.

Joo, mutta kun Sternberg ei puhu mistään viisaudesta vaan älykkyydestä. Tässä koko artikkeli:

http://www.ac.wwu.edu/~culture/Sternberg.htm

Enkä mä tietääkseni väittäny, että niissä ei testata jotain tiettyä älykkyyden osa-aluetta. Jos näin kuitenkin on niin quottaa se kohta. Sanoin vaan, ettei ne ole kulttuurisidonnaisia. Enkä toki puhunut siitäkään, kuinka kattavia ne ovat.

Kyllähän ne ovat tietyllä tapaa kulttuurisidonnaisia. Suosittelen lukemaan aivan alkuosaa tuosta ylläolevasta artikkelista ja sitä esimerkkiä niistä Brasilian katulapsista.

Ja jos haluaa tehdä ko. testin niin turha tulla rutisemaan, että ei ole kattava äo-testi. Mitäpä niitä tekemäänkään jos on sitä mieltä....

Juu, tehkööt niitä testejään sellaiset jotka niistä tykkäävät. Jos joku sen vaadittavan rahamäärän kustantaisi, niin voisin itsekin mennä kokeilemaan.

 

[Dymond]

:lol2:

No joo jos tuolle lollistelit, niin siis joo onhan sillä mitään tekemistä älyn kanssa... :D Mutta siis se milläämn tavoin ainoa ja oikea absoluuttinen mittari.

(Olin kai hiukan väsy)

 

[TRENT]

Nollatutkimusten klassikkosarja on sitten saanut yhden tutkimuksen lisää. Mitä järkeä on mitata pelkästään matemaattista näppäryyttä? Harva meistä pärjää elämässä pelkästään algebran ja loogisten päättelysääntöjen varassa.

Kuinka älykkäitä miehet ovat lasten kasvattamisessa?
Kuinka sukkelasti miehet vaihtavat vauvalle vaipan?
Kuinka nohevasti miehet selviytyvät koti-isän roolista jos vaimo käy töissä?

Eihän tässä nyt ole tarkoitus tutkia kumman sukupuolen edustajat ovat parempia ihmisiä tai kummat pärjää paremmin elämässä. Kaikkihan tietää että näissä asioissa ero on +-0. Tarkoitus taas on tutkia miten naisten ja miesten aivot suoriutuvat erilaisista tehtävistä. Kun eri sukupuolten aivoissa on huomattavia rakenteellisia eroja on mielestäni myös täysin loogista olettaa, että niiden toimintakin eroaa toisistaan jollain tavalla.

 

[Edgar]

Ei muutakaan suureilla, joilla on yksiselitteinen mittaustapa ja absoluuttinen asteikko. Ihmisen älykkyys ei ole yksiselitteisesti mitattavissa, eikä sillä ole absoluuttista asteikkoa. Koska asteikko muuttuu, liikkuu tietyn ihmisen muuttumaton älykkyys tuolla asteikolla ja siten se ei ole matemaattisesti vertailukelpoinen. Älykkyys ei ole suure, jota voitaisiin mitata ja verrata matemaattisin keinoin yksiselitteisesti.

Mä päätin just äsken alkaa mitata ihmisten mahtavuutta. Mittari on vielä kehitysasteilla, mutta aion tehdä siitä sellaisen, että ihmiset, jotka ovat kanssani samaa mieltä, ovat myös kokolailla mahtavia.

Siis tarkoitin nimenomaan, että tuo yksilö vs. ryhmä -pointtini pysyy ihan samana riippumatta siitä puhutaanko absoluuttisesti mitattavissa olevasta asiasta vaiko ei. Otetaan esimerkiksi vaikkapa mainitsemasi mahtavuus. Jos mittarisi valmistuttuaan osoittaa ryhmä a:n olevan keskimäärin ryhmä b:tä mahtavampaa, mutta hajonta ryhmien sisällä on vielä suurempaa, voidaan ryhmien suuresta sisäisestä hajonnasta sekä upouuden mittarisi antamien tulosten epävarmuudesta huolimatta todeta seuraavaa:

"Ilmarin mahtavuusmittarin mittausten perusteella ryhmä a on keskimäärin ryhmä b:tä mahtavampaa porukkaa."

Ryhmä a ei siis ole absoluuttisesti parasta A-ryhmää, mutta Ilmarin mahtavuusmittarin tulosten mukaan se on. Ja tämä siis riippumatta siitä, että saman mittarin mukaan mitattujen ryhmien sisäinen hajonta on vielä suurempaa.