Moottoriajoneuvomaailman tyhmien kysymysten kerho

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pacem
  • Aloitettu Aloitettu
e30 korimallin 316:sta on sekä 1.6 koneella ja 1.8 koneella. Mitä eroa on 316:sen 1.8:lla koneella verrattuna 318? Vai onko näihin vaihdettu vain kone. Nettiauto.comissa noita löytyy paljonkin.



E30 316:sen 1.6 litrainen kone on ruiskulla ja 1.8 litrainen on kaasarilla. 318:n kone on 1.8 litrainen ruiskulla. Muistaakseni...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
siinä vaiheessa kun olet ihmetellyt mitä helvettiä, tajunnut että perä on irti ja alkanut tekemään asialle jotakin niin melko usein on jo myöhäistä tehdä mitään. ja mä ainakin menen mieluummin nokka edellä jotakin päin kuin kylki/perä.
Kyllä näin on. Tosin tää on aika kaksipiippuinen juttu. Jos välität turvallisuudesta, laitat ehdottomasti paremmat taakse, jos taas olet enemmänkin pihi, laitat paremmat vetopyörille. Jokainen sitten päättäköön itse kumpi on fiksumpaa.
 
siinä vaiheessa kun olet ihmetellyt mitä helvettiä, tajunnut että perä on irti ja alkanut tekemään asialle jotakin niin melko usein on jo myöhäistä tehdä mitään. ja mä ainakin menen mieluummin nokka edellä jotakin päin kuin kylki/perä.

Tarkotitaako yli- ja aliohjaaminen aina jotakin päin ajamista? Mielestäni aliohjaaalla autolla on alttiimpaa joutua kolariin, koska talvellakin mutkassa puskemiseen on aika vaikea vaikuttaa mitenkään, kun pinta on yleensä puskemisen esiityessä erittäin liukas. Yliohjaaminen taas on todella helppo korjata jos yhtään tietää miten auto käyttäytyy. Ja onhan se tietenkin vaikeaa 3 sekunnin reaktioajalla tehdä sille autolle yhtään mitään, mutta itse ainakin tajuan heti jos jotain poikkeavaa tapahtuu ja korjausliike tulee melko nopeasti selkäytimestä. Varmaan moottoriurheilun eri muotojen harrastaminen junnusta asti on vaikuttanut tähänkin, joten jokainen puhukoon omasta puolestaan.

Ja formuloiden vertaaminen normaaleihin henkilöautoihin on taas melko ---> :david:
 
Ei helvetti. Kyllä nää Greenpeacen jutut kuulostaa siltä, että tietää olevansa väärässä, mutta ei voi myöntää kun on kerran vauhtiin päässyt. :D Kyllä mä uskon, että sä saatat auton hallita erittäinkin hyvin, eikä sivuluisut ole ongelma. Silti kuulostaa oudolta, että kukaan voi kirkkain silmin väittää, että puskeminen on vaarallisempaa kuin sivuluisu.

Edit: Tähän vaikuttaa sekin, että puskeminen on kaiken lisäksi paremmin ennakoitavissa kuin sivuluisu, ja useimmiten siitä selvitään sillä kun päästetään kaasu.
 
Ei helvetti. Kyllä nää Greenpeacen jutut kuulostaa siltä, että tietää olevansa väärässä, mutta ei voi myöntää kun on kerran vauhtiin päässyt. :D Kyllä mä uskon, että sä saatat auton hallita erittäinkin hyvin, eikä sivuluisut ole ongelma. Silti kuulostaa oudolta, että kukaan voi kirkkain silmin väittää, että puskeminen on vaarallisempaa kuin sivuluisu.

Edit: Tähän vaikuttaa sekin, että puskeminen on kaiken lisäksi paremmin ennakoitavissa kuin sivuluisu, ja useimmiten siitä selvitään sillä kun päästetään kaasu.

Joo, aika erikoisia väitteitä vihreältä rauhalta.

Kun perä lähtee kunnolla irti vanhalla takavetoisella, jossa ei ole luistonestoa tai lukkoperää, niin kyllä se suurimmalla osalla ihmisiä aiheuttaa "ohjaamo täynnä käsiä" efektin, eikä hommasta silti välttämättä tule mitään. Esimerkkinä vaikka vanha E30 sarjan bemari painvalla kutoskoneella ilman lukkoperää, se kun lähtee luisuun niin sitten mennään. Lukkoperän kanssa voi juntata kaasun pohjaan, niin kyllä se oikenee, kun taas ilman lukkoperää pyörähdetään mitä todennäköisimmin iloisesti ympäri. Esim. Opel Omega on lukkoperän kanssa kohtuullinen ajettava talvella, mutta vaatii reipasta kaasun käyttöä.

Ja toi on kyllä hullu väite, että puskeminen olisi vaikeampi selvittää kuin yliohjaaminen. Useimmiten tuo aiheutetaan liiallisella kaasulla, joten kytkin pohjaan niin rengas saa pitoa ja alkaa taas ohjaamaan.

Ylläoleva perustuu omiin kokemuksiin. Jos olette pöpelikössä ylläolevasta huolimatta, niin turha tulla mulle itkemään. ;)
 
Mä taas olen vihreän kanssa samaa mieltä. Kokemusta on etu-, taka- ja nelivetoisesta, sekä etu-, taka- ja keskimoottorisesta. Yksi automaatti takavedolla.

Taatusti valtaosalle (ja suurelle sellaiselle) puskeminen on se helpompi tilanne, ja siksi "paremmat renkaat taakse" on yleisohjeena varsin pätevä.

Pienenevälle osalle kuljettajista luisto on se luonnollisempi tapa edetä liukkaalla. Erityisesti meille kääville, jotka olemme niitä onnekkaita, jotka vielä pääsivät ajamaan vapaasti jääradalla talvisin. Se oli täysin korvaamatonta talviajo-opetusta, mikään nykyautokoulun liukasharjoittelupäivä ei voi sitä korvata, vaikka askel hyvään suuntaan onkin.

Itse asiassa tiukkoja tilanteita liikenteessä on tullut aika vähän. Kerran tai kaksi onnistuin välttämään kaiteeseen ajon nykäisemällä Taunuksen (2.3 V6, rautaa nokassa, perässä ei mitään pitoa) käsijarrulla sivuluistoon kun se oli puskemassa kohti kaidetta. Kylkimyyryssä etenemissuunnan sai vaihdettua mutkan suuntaan tangentin sijasta.

Skoda (takamoottori, takaveto) puski kerran väkisin ojaan, ei auttanut edes käsijarrukikka (paska kässäri muutenkin). No se auto oli muutenkin kuin vasaraa heittäisi varsi edellä, mutta liukkaalla liikennevaloista lähdettäessä sillä oli kiva kiusata bemareita : )

Ainoa muistamani pyörähdys tiellä sattui kun risteyksestä käännyttäessä oli yllättävän liukasta ja automaatti päätti kesken siistin sivuluiston vaihtaa isommalle, hukaten tarkkaan kaasuvarpaalla kalibroidun pidon. Aina muulloin sivuluiston hallinta on ollut helppoa, useimmiten pelkällä kaasulla, tarvittaessa vedon irroitus kytkimellä. Joistain autoista loppui eturenkaiden kääntövara turhan aikaisin, joten kovin paljon kahva edellä niillä ei voinut ajaa. Varsinaisia yllättäneitä sivuluistoja en tuon automaatin jekun lisäksi muista ajouraltani ainuttakaan.

Mutta, kuten sanottu, selvästi suurimmalle osalle nykykuljettajista nykyautoilla on aliohjaaminen varmasti helpompi ja vähemmän yllättävä tilanne, siksi yleisohje pätee. Erikoistapaukset erikseen.

Suosittelen aivan kaikille jäärataa, jos vaan koskaan tulee tilaisuus sellaisella käydä ajamassa. Ellei, iso parkkipaikka tms. Ja mieluiten sillä autolla, jolla normaalistikin ollaan liikkeellä.

-k
 
Erityisesti meille kääville, jotka olemme niitä onnekkaita, jotka vielä pääsivät ajamaan vapaasti jääradalla talvisin. Se oli täysin korvaamatonta talviajo-opetusta, mikään nykyautokoulun liukasharjoittelupäivä ei voi sitä korvata, vaikka askel hyvään suuntaan onkin.

-k

Minkä takia nykyajan nuoret eivät voisi ajella vapaasti jäällä?(Ei ehkä sataman jäällä saa päästellä mutta muuten olen ainekin itse käynyt ajelemassa)
 
Minkä takia nykyajan nuoret eivät voisi ajella vapaasti jäällä?(Ei ehkä sataman jäällä saa päästellä mutta muuten olen ainekin itse käynyt ajelemassa)

Olisi mukava tietää, missä esim. Helsingin seudulla voi ajaa jäärataa? Olen sitä mieltä, että noi mestat, ns. "liukkaat radat", missä autokoulunkin yhteydessä käydään, pitäis olla aina auki. Etenkin siihen aikaan, kun nuoret muutenkin on liikkeellä, eli iltaisin/öisin. Vois mennä reenaa kun siltä tuntuu.
 
Olisi mukava tietää, missä esim. Helsingin seudulla voi ajaa jäärataa? Olen sitä mieltä, että noi mestat, ns. "liukkaat radat", missä autokoulunkin yhteydessä käydään, pitäis olla aina auki. Etenkin siihen aikaan, kun nuoret muutenkin on liikkeellä, eli iltaisin/öisin. Vois mennä reenaa kun siltä tuntuu.


Ei se nyt ihan noinkaan ole. Jos nuo radat olisivat koko aika auki eikä olisi mitään valvontaa niin sehän olisi järkyttävän vaarallista. Esimerkkitilanne: olet yksin liikenteessä jonakin iltana/yönä ja ajattelet meneväsi "treenaamaan" liukkaan kelin ajoa radalle. Muistelet että autokoulussahan rataa ajettiin aika hiljaa, n. 30-40 km/h. Ensimmäisen kerran ajat 30 km/h, hyvin meni, auto pysyi hankassa. Toinen kerta, 40 km/h, auto lähti sivuluisuun mutta sait korjattua luisun ja auto taas hanskassa. Kolmantena kertana ajattelet että kyllähän sen täytyy pysyä lapasessa myös 60 km/h:n nopeudessa ja eikun koittamaan... Ja sen pystyy kuvittelemaan miten auto käyttäytyy metallilevyn päällä missä on liukasteainetta. Ja jos olet yksin radalla ja ajat pahasti ulos niin et saa apua kovin helposti.
 
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Jos nuo radat olisivat koko aika auki eikä olisi mitään valvontaa niin sehän olisi järkyttävän vaarallista. Esimerkkitilanne: olet yksin liikenteessä jonakin iltana/yönä ja ajattelet meneväsi "treenaamaan" liukkaan kelin ajoa radalle. Muistelet että autokoulussahan rataa ajettiin aika hiljaa, n. 30-40 km/h. Ensimmäisen kerran ajat 30 km/h, hyvin meni, auto pysyi hankassa. Toinen kerta, 40 km/h, auto lähti sivuluisuun mutta sait korjattua luisun ja auto taas hanskassa. Kolmantena kertana ajattelet että kyllähän sen täytyy pysyä lapasessa myös 60 km/h:n nopeudessa ja eikun koittamaan... Ja sen pystyy kuvittelemaan miten auto käyttäytyy metallilevyn päällä missä on liukasteainetta. Ja jos olet yksin radalla ja ajat pahasti ulos niin et saa apua kovin helposti.

No joo. Eihän sen radan tarvitsisi olla mikään hemmetin postimerkin kokoinen,ilman mitään turva-alueita:rolleyes: . Onko muuten mielestäsi parempi harjoitella esim. mainitsemiasi tilanteita yleisillä teillä?
 
No joo. Eihän sen radan tarvitsisi olla mikään hemmetin postimerkin kokoinen,ilman mitään turva-alueita:rolleyes: . Onko muuten mielestäsi parempi harjoitella esim. mainitsemiasi tilanteita yleisillä teillä?


Ei tietenkään. Siis kyllä munkin mielestä se rata pitäis olla sellainen että sinne pääsisi myös muutkin kun autokoulun oppilaat. Eihän sillä muutaman kierroksen ajoharjoittelulla mitään opi, muutako sen että se auto voi lähteä kintaasta pienelläkin nopeudella.
 
Varsinaisia yllättäneitä sivuluistoja en tuon automaatin jekun lisäksi muista ajouraltani ainuttakaan.
Nämä yllättävät tilanteet on juuri se syy miksi takaa pitäisi löytyä sitä pitoa. On kuitenkin aika lailla eri asia saattaa auto tahallisesti sivuluisuun, tai muuttua matkustajaksi ihan vahingossa ja yllättäen. On tietysti siinäkin tilanteessa hyötyä siitä, että hallitsee auton sivuluisussa, mutta ei se mun mielestä tee sivuluisusta vähemmän vaaralista kuin puskemisesta.

Ja mainitsemasi läheltä piti -tilanne, joka estettiin tahallisella sivuluisulla, olisi toiminut ihan yhtä hyvin vaikka takana olisikin ollut vähän enemmän pitoa.
 
ja useimmiten siitä selvitään sillä kun päästetään kaasu.

Tässä se ongelma juuri onkin. Otat alle automaattiauton ja tilanteessa jos puskeminen tapahtuu kaasua on painettu pieni määrä, niin mitäs sitten teet? Itse totesin tämän ihan liukkaan kelin harjoitteluradalla omalla autolla. Kaasu oli ehkä painettu sentin tai kaksi, niin silloin kaasun nostamisesta ei ole mitään iloa. Vielä kun kaiken lisäksi veto ei täydellisesti automaattiautossa kytkeydy pois. Tottakai turvallisempaa on mennä keula edellä metikköön kuin kylki edellä. Ja tietenkin manuaali-laatikolla olevassa autossa puskeminen on helppo korjata, mutta automaattillakin olevia autojakin on. Omat kommenttini toi vain julki sen takia, että mielestäni tämä asia ei ole niin yksi selitteinen kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää.
 
Nämä yllättävät tilanteet on juuri se syy miksi takaa pitäisi löytyä sitä pitoa.

My bad. Epäselvästi sanottu. Tarkoitin, että mikään niistä ei-tahallisista sivuluisuistakaan ei päässyt koskaan varsinaisesti yllättämään. Se luisto - kun siihen oli treenatessa tottunut - ei tuntunut mitenkään erityisen hätkäyttävältä ja korjausliikekin tuli aina ennen kuin sitä ehti edes ajatella.
Ne eivät siis koskaan yllättäneet "housut kintuissa", vaikka itse luisto saatoikin alkaa yllättäen eli odottamatta.

Harvemmin se auto oikeasti ihan yhtäkkiä poikittain asti lähtee, kyllä siihen väliin yleensä mahtuu jonkilainen virhe jossei toinenkin. Eikä renkaiden pidossakaan normaalin kulumisen takia nyt niin valtavia eroja keskenään ole. Tekniset viat (vain takajarru toimii, rumpujarrun kitkapinta irtoaa ja kiilautuu väliin lukiten renkaan tms) poislukien. Mutsille kävi tuo jälkimmäinen skenaario kerran. Kaiteeseen meni. En ollut kyydissä, en osaa siten sanoa kuinka äkkinäinen se liike oli. Sen sijaan moottoripyörän takarengas yhtäkkiä lukkoon -tilanteen olen kokenut. Ei kaatunut, eikä poistunut kaistalta.

Ja vielä kerran: tottakai olen sitä mieltä, että ne paremmat renkaat kannattaa pistää taakse, jos on yhtään epävarmaa selviääkö luistotilanteista. Ja sanomattakin on selvää, että jos renkaiden pidossa on merkittäviä eroja (vetävien pyörien renkaista nastat lähteneet tms), niin ne rinkulat vaihdetaan, eikä jäädä arpomaan, kumpaan päähän autoa ne uskaltaa laittaa.

-k
 
Yli 10 vuotta vanhassa riisikupissani on kytkimen painelaakeri alkanut päästää vaimean vinkaisun kylmänä parkista lähtiessä. Parin risteyksen jälkeen ääntä ei enää kuulu. Kannattaako alkaa lähiaikoina miettimään kytkinremonttia vai kestääkö tuo todennäköisesti vielä pitkään?
 
Yli 10 vuotta vanhassa riisikupissani on kytkimen painelaakeri alkanut päästää vaimean vinkaisun kylmänä parkista lähtiessä. Parin risteyksen jälkeen ääntä ei enää kuulu. Kannattaako alkaa lähiaikoina miettimään kytkinremonttia vai kestääkö tuo todennäköisesti vielä pitkään?

Kaverilla kesti kolopallossa vissiin vuoden siittä lähtien kun se oli pitänyt yhtäjaksoista kitinää.
 
onko olemassa netissä jotain vikalistaa automerkeittäin/malleittain. Siis mistä näkee sellaiset merkit joissa on eniten ongelmia.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom