tällainen tuli mieleen kun lueskelin tuolla toisaalla panssarivaunutopiccia, että oliko noissa vaunuissa yleensä missään tai jossain vessat? siis tekikö miehistö tarpeensa miten? jos kiivaan taistelun tuoksinassa hätä yllätti, niin oli tai on varmaan riskaapelia juosta housut nilkoissa pöheikköön riukupaskalle? vai tekivätkö housuluukkuun eli - reppuun niinkuin astronautit? tuskin lienee ollut lattiassakaan reikää tai luukkua, vaikka olisihan se kasapanosta asettavalle vihulaiselle melkoinen pommi kun joku niskaan töräyttäisi hernekeittokrapulajännitysläjäpanoksen. vois jysähtää ennen aikojaan ja ikään kuin jäisi nalkkiin housut kintuissa siellä yläpuolella.
itse ei ole noista vaunuista paljoakaan hajua, siis ei sitä ittensäkään hajua onneksi. olin tykistönmies, tykkijulli rupik...i, virnahdus.
pitäisi vissiin käyä parolassa joskus kun se on auki. kerran viime kesänä yritin käyä, mutta siellä oli joku yksityistilaisuus ja jäi tuo niin tärkeä vessa-aspektikin tietämättömiin.
tais mennä tämä juttu ihan peen puhumuseksi.
niin ja alussa oli se ruiskupyörien "ryyppyvipukyssäri", että se on sama kuin käsikaasu joissakin vanhemmissa dieselautoissa. se pitää ihmisen itse hoidella. joissakin tilanteissa siitä on muutenkin hyötyä, esim kun radalla tai mutkatiellä haluaa ajaa lujaa ja välttää takapyörän luisteluja moottorijarrutuksissa mutkaan lujaa tultaessa ja jarrutettaessa, niin käsikaasu nostaa konee minimikierrokset sen verran ylös, että pito säilyy ja kone on paremmin hereillä mutkasta ulos avattaessa taas.
samoin vaikka jossain mettätiellä. käsikaasulla voi varmistaa koneen käynnissä pysymisen paremmin ryömintänopeuksissa ja ajo on jouhevampaa. kun ruiskuissa tahtoo olla ominaisuutena tökkivä ja äkkinäinen kaasuunvastaavuus. saattaa peli sammahtaa jonkun kannokon eteen tjn.